Yrtti-valkosipulimarinoitu lampaan ulkofile, aurajuustoperunoita ja parsaa

Pääsiäisateria voi näyttää vaikkapa tältä. Pannulla paistettua marinoitua lampaan ulkofilettä, appelsiinivoinappi, höyrytettyä parsaa ja aurajuustoperunaa. Kastikkeena paistolientä ja appelsiinivoita.

Vuoden juhlista pääsiäinen on kaikkein paras. Silloin saa hieman irrotella enemmän keittiössä, eikä ole niin kiveen hakattua menua, kuten vaikkapa jouluna. Pääasia, että pöydästä löytyy karitsaa tai lammasta jossain muodossa. Lapsuudenkodissani meillä oli aina pääsiäisenä lampaanpaisti tai viulu, kahvikastiketta, minttuhyytelöä ja valkosipulikermaperunaa sekä salaatteja. Kun olen muutaman pääsiäisen viettänyt syystä tai toisesta yksin, olen yleensä syönyt karitsan tai lampaan filettä. Vuoden 2023 pääsiäisannos on tässä, tyylikkäästi vuosi myöhemmin julkaistuna. Ostin Lidlistä valmiiksi marinoidun lampaanfilepaketin ja se olikin oikein oiva tuote. Voisi marinadin tehdä itsekin, kuten usein teenkin, mutta välillä on myös ihan luvallista oikoa. Omatekoiseen marinadiin laitan usein vain rypsiöljyä, paljon valkosipulia murskattuna, tuoretta timjamia, rosmariinia ja minttua sekä reilusti suolaa ja pippuria. Fileet marinadiin päiväksi tai pariksi välillä käännellen.

2 annosta

1 pkt (350 g) yrtti-valkosipulimarinoitua lampaan ulkofilettä (Lidl)

öljyä ja voita paistamiseen

1 ptt tuoretta vihreää parsaa

appelsiinivoita viimeistelyyn

merisuolaa myllystä

mustapippuria myllystä

aurajuustokermaperunat

appelsiinivoi

Aloita valmistamalla aurajuustokermaperunat oheisen ohjeen mukaan, pari tuntia ennen ruokailua. Jatka muiden osien valmistamista noin 30 minuuttia ennen tarjoilua, ota liha ajoissa lämpenemään.

Ota lampaanfileet vähintään puoli tuntia ennen paistamista huoneenlämpöön. Kuumenna pannu kuumaksi, lorauta pannulle öljyä ja reilu nokare voita. Suolaa ja pippuroi fileet tarvittaessa. Paista fileitä pari minuuttia per puoli ja nosta lautaselle vetäytymään. Älä laita päälle foliota, ettei fileet kypsy liikaa. Lampaan/karitsan fileet on parasta mediumina, joten älä paista liikaa. Sisäfileet tulee jopa minuutissa per puoli.

Valmista parsa. Taivuta parsaa leikatusta päästä, että kuiva ja puumainen pääty napsahtaa poikki. Siisti parsojen päät leikkaamalla. Höyrytä parsa al denteksi eli muutaman minuutin ajan, voit myös keittää parsat. Nosta parsat pois höyrystä tai valuta vesi pois. Lisää kattilaan reilu nokare appelsiinivoita ja mausta pippurilla sekä suolalla, pyörittele mausteet ja voi parsojen pinnalle.

Kokoa annokset. Annostele lautaselle kauhallinen aurajuustokermaperunoita ja nosta viereen muutama varsi parsaa. Viipaloi lampaanfile ja nosta päällimmäiseksi. Lorauta lautaselle kastikkeeksi parsoista valunutta voilientä. Leikkaa tai pyöräytä appelsiinivoista maustevoinappi karitsan pinnalle. Viimeistele vaikkapa timjamilla tai basilikalla. Tarjoile annokset välittömästi.

Herkkua! Tällä annoksella, jos millä, kelpaa juhlistaa pääsiäistä. Sitruuna sopii mainosti raikastamaan kokonaisuutta ja maustevoi ajaa hyvin kastikkeen virkaa annoksessa. Sen kanssa ei siis kannata nuukailla. Tänään juhlin myös omaa 38-vuotissynttäriäni, joten julkaisuvuoron sai senkin kunniaksi hieman fiinimpi resepti. Cebicin keittiö viettää tänä vuonna 18-vuotissynttäreitään kesällä, joten senkin ansiosta on aihetta juhlaan :)

Aurajuustokermaperunat

 

Aurajuustokermaperunat valmiina uuniin

Rakastan aurajuustokermaperunoita ja valkosipulikermaperunoita, mutta niitä ei tule tehtyä kuin kerran tai pari vuoteen, yleensä pääsiäisenä. Silloin karitsa ehdottomasti vaatii jompaa kumpaa rinnalleen, tai miksi ei vaikkapa vuohenjuusto-kermaperunoita, mutta jotain kermaista peruna-asiaa pitää olla. Viime vuonna tein karitsanfileen kaveriksi aurajuustoperunoita, koska aurajuustoa sattui olemaan kaapissa. Valkosipuli toki sopisi tähänkin, mutta yleensä en sekoita näitä makuja. Tykkään tehdä perunavuoat pehmeistä lajikkeisa, silloin niihin tulee uunissa kypsyessä ihana rakenne eikä jää liian kovaksi, mutta ei tule kyllä muussiakaan.

6 annosta

1 kg jauhoista perunaa

1 pkt aurajuustoa

4 dl kuohukermaa

mustapippuria myllystä

merisuolaa myllystä

Käytä mahdollisimman isoja perunoita. Pese ja kuori perunat. Leikkaa perunat veitsellä tai mandoliinilla ohuiksi siivuiksi. Levitä uunivuoan pohjalle kerros perunoita (kolmasosa perunasiivuista), mausta pippurilla ja suolalla. Ripottele väliin kolmasosa aurajuustosta. Toista kerrokset pari kertaa, kunnes kaikki perunat ja aurajuusto on käytetty. Perunaan saa laittaa melko reippaasti suolaa. Kaada päälle pari purkkia kermaa. Paista 175-asteisessa uunissa n. 1,5-2h tai kunnes perunat ovat kypsiä, kerma on imeytynyt perunoihin ja pinta on saanut kauniin kullanruskean värin. Voit välillä painaa pinnalla olevia perunoita alemmas kermaan tai sekoittaa paistamisen puolivälissä koko komeuden. Laita päälle folio, mikäli perunat uhkaavat tummua liikaa.

Valmiit aurajuustokermaperunat

Vinkki! Voit ripotella paistamisen puolivälissä perunoiden pinnalle vielä maukasta juustoraastetta, kuten mustaleima emmantalia, jolloin saat ruoasta superjuustoista. Myös määriä on helppo kasvattaa syöjäkunnan mukaan.

Reseptistä saat vastaavasti valkosipulikermaperunat jättämällä auran pois ja raastamalla kokonaisen valkosipulin kynnet (käytän yleensä yksikyntisiä valkosipuleita muutaman) ja sekoittamalla raasteen tilkkaan rypsiöljyä. Valkosipuliöljyä lorotellaan perunoiden väliin runsaalla kädellä. Valkosipulikermaperunoille kannattaa lisätä ehdottomasti juustoraaste pintaan. Meillä lapsuudenperheen valkosipulikermaperunat tehdään pariin lasagnevuokaan, perunaa on vähintään pari kiloa ja valkosipuliakin kuluu useampi kokonainen. Oi että mitä herkkua!

Tämä on kyllä niin älyttömän hyvää! Uunissa kermaperunat saa viettää hyvän tovin, vaikka alussa näyttää siltä että ne jäävät lillumaan nesteeseen eikä mitään tapahdu. Sitten tapahtuu ajan kanssa taikoja ja lopputulos on maailman maukkainta. Lisukkeeksi hyvä pihvi, karitsan tai poron filettä tai mitä vain sattuu mieli tekemään.

Appelsiinivoi

Appelsiinivoi maustaa valmiit ruoat kuin sopii paistamiseenkin

Viime keväänä aateloin pääsiäisruokani eli karitsanfileet appelsiinivoilla. Appelsiinivoita voi kuitenkin käyttää myös paistamiseen ja erityisesti parsalle se sopii erittäin hyvin. Valmistaminen on äärettömän helppoa, mutta lopputulos palkitsee sitäkin enemmän.

100 g voita

1 appelsiinin kuori

suolaa

mustapippuria

tilkka appelsiinin mehua notkistamiseen

Kuutioi voi pieneen kulhoon ja anna lämmetä. Pese ja raasta appelsiinin kuori hienoksi raasteeksi. Purista puolikkaan appelsiinin mehu. Sekoita kuoriraaste sekä suolaa ja pippuria maun mukaan pehmeän voin joukkoon. Notkista lisäämällä tilkka appelsiinista puristettua mehua. Sekoita tasaiseksi, maista ja mausta tarvittaessa lisää. Tee maustevoipötkö leivinpaperin sisään tai lusikoi seos pieneen kannelliseen rasiaan ja laita jääkaappiin kovettumaan. Tarjoile esim. karitsanfileen lisukkeena tai paista siinä vaikkapa tuoretta parsaa.

Hyvää ja monikäyttöistä! Muutoinkin kannattaa kokeilla erilaisia maustevoisekoituksia kotona, tulee todella herkullista. Maustevoi on myös näppärä keino hävittää eri tuoreyrttien jämät, jos ne muuten uhkaavat jäädä kuivumaan pöydälle.

Trattoria Pielinen, Bomba (Nurmes)

Elokuun puolivälissä suuntasimme so-uppilaisen kanssa viettämään bloggaajien tiimipäivää Bomballe Nurmekseen. Bomballa olinkin käynyt viimeksi kunnolla lapsena, muutoin edellisestä vierailusta oli aikaa jokunen vuosi. Osasin odottaa suurta muutosta, sillä olen PKOn edustajistossa päässyt seuraamaan Bomban remontin edistymistä ja se valmistuikin juuri passelisti Bomban elokuisia 40-vuotisjuhlia varten. Oli todella mukava päivä, sillä pääsin ensimmäistä kertaa tapaamaan bloggaajakollegoita Pallon parissa Jonnaa, Vegaanipupu Helyä (linkissä Bomba-päivä Helyn kirjaamana), Maria Glow'n Mariaa (täälläkin kattava juttu päivästämme), Enemmän elossa Ammeria (täällä myös päivän kuulumiset!) ja Kolkytplus Jenniä sekä meidän ihanaa blogiemo Emmaa. Juttu luisti heti ensihetkestä alkaen ja oli mukava käydä blogijutuja läpi yhdessä. Kieltämättä päivä loistavassa seurassa upeassa miljöössä ilman kiirettä oli kuin miniloma arjen keskellä. Elokuussa olin vielä töissä, mutta nyt tätä juttua kirjoitan jo kesälomalta.

EDIT 1/2020: So-Up on lakkautettu 31.1.2020, joten linkit muihin blogeihin eivät toimi. Blogeilla voi olla uudet kodit, en ole selvittänyt mahdollisia uusia osoitteita. Pahoittelut.

Aamupalatarjoilu kabinetissa

Saavuttuamme Bomballe meidät otettiin iloisesti vastaan ja ohjattiin aulan läpi kabinettiin. Koska oli vielä sunnuntai-aamu, hotellivieraat nautiskelivat pöydissä maittavaa myöhäistä aamupalaa (kävin kurkkaamassa, näytti todella hyvältä) ja meille oli katettu omat herkulliset kokouseväät kabinettiin odottamaan. Autoillessa (Joensuusta Nurmekseen ajaa n. 1,5h) olimme nauttineet vain take away -kahvit, joten olikin mukava päästä haukkaamaan hieman suolaista. Seurueemme erikoisruokavaliot oli huomioitu hyvin, löytyi niin vegaanista kuin gluteenitontakin purtavaa.  Smoothie oli oikein makoisaa ja mukavaa vaihtelua! Olen edellisen työni puitteissa saanut istua erinäisissä kokous- ja koulutustilaisuuksissa erittäin paljon ja ns. kokoustarjoilut ovat tulleet tutuiksi. Koska Bomballa on vahvat karjalaiset perinteet ja vanha Bomban rakennus tarjoaa mm. karjalaista pitopöytää, niin oli itsestäänselvyys, että meillekin oli laitettu tarjolle meheviä karjalanpiirakoita. Munavoilla, tottakai. Kabinetin, kuten myös ruokasalin, isojen lasiseinien takana on Bomban spa ja olikin hauska katsoa vesipetojen elämää samalla, kun kävimme omaa agendaamme läpi. Lasiseinien takaa kajasti vielä Pielinen, joten puitteet ovat todella kauniit ja luonnonläheiset. Päivän aikana pääsimme Bomballa myös opastetulle kierrokselle ja kävimme tsasounassa, päivällisen jälkeen halukkaat pääsivät vielä polskimaan uudistettuun kylpylään. Meitä kävi moikkaamassa myös Pasi Tolonen, Bomban hotellinjohtaja. Hän vinkkasikin meille tuosta kierroksesta alueela ja se oli huippuhyvä, niin oppi taas uutta historiasta.

Pöytäämme oli katettu focacciaa oliiviöljyn ja balsamicon kera sekä iso kulhollinen namuja

Saimme nauttia meille varta vasten aiemmin avatussa Trattoria Pielisessä kolmen ruokalajin upean aterian päivän muun ohjelman jälkeen. Oli mukava istua alas ja rauhoittua, keskustella ja tutustua toisiimme vielä paremmin. Vähitellen ravintolaan alkoi tulla muitakin lounaalle ja puheensorina täytti mukavasti tunnelmallisen ravintolasalin. Heti kun saavuimme ravintolasaliin ja näimme kauniisti katetun pöytämme, alkoivat kamerat ja kännykät räpsyä kuvia. Kaikki bloggaajat kun ovat tottuneet ottamaan kuvia ruoasta ja tässä seurueessa sitäkään ei tarvinnut hävetä yhtään. 

Misto di bruschette - Meillä siivutettua parasta prosciuttoa, Calabro-salamia, mozzarella di bufalaa, gorgonzolamoussea, Trattorian tomaattisalsaa ja munakoisopestoa, marinoituja oliiveja ja rosmariinikasviksia.Lisäksi paahdettua valkosipulileipää.

Oma alkupalani oli bruschettaa erilaisten lisukkeiden kanssa. Rakastan erilaisia tahnoja ja dippejä, joten valkosipulietanoiden sijaan valitsin tämän annoksen. Gorgonzolamousse oli aromaattista ja pehmeää, se toimi loistavasti leivälle sipaistuna ja grillattujen kasvisten kanssa. Buffalamozzarella oli todella kermaista ja munakoisotahna ei petä ikinä. Kasvikset oli nimensä mukaisesti rosmariinisia ja tykkäsin todella paljon! Oli mukavaa, että annoksen kanssa sai fiilistellä ja rakennella omia makupaloja. Oikein onnistunut aloitus! 

Insalata Caprese - Uunissa haudutettua mozzarella di bufalaa, Trattorian tomaattikastiketta, basilikaöljyä, pinjansiemeniä ja paahdettua valkosipulileipää.

Vierustoverini Jonna tilasi alkupalaksi italialaista klassikkoa, Insalata Capresea. Annos oli nätti ja kuulemma maukasta. Onneksi omakin annokseni sisälsi mozzarellaa, niin ei annoskateus iskenyt. 

Scampi all’Aglio - Valkosipulivoissa paistettuja jättiravunpyrstöjä, marinoitua tomaattia, rucolaa ja paahdettua valkosipulileipää.

Maria ilahtui kovasti, kun tarjolla oli jättirapuja ja jokirapuja. Alkupalaksi näyttävä jättiravunpyrstöannos siis. Harmi, kun olen itse kala-äyriäisallergikko, sillä varsinkin Marian pääruoan kauneus sai vähän annoskateutta ilmaan. Helyn nauttima alkusalaatti Insalata mista (Raikasta salaattia, rosmariinikasviksia, San Marzano -tomaattia ja paahdettua sipulivinaigrettea) näytti sekin herkulliselta ja erityisesti vinaigrette kuulosti ihanalta. 

Anatra al Marsala - Paahdettua ankanrintaa, tryffelirisottoa, rosmariinikasviksia ja marsalakastiketta.

Pääruoaksi valitsin tarjoilijalta vahvistuksen ajatuksilleni saatuani ankanrintaa marsalakastikkeella ja tryffelirisottoa. Toinen vaihtoehtoni oli karitsa-annos (tällä hetkellä en löytänyt listalta), mutta tarjoilijan kanssa tuumailimme, että risotto on jo itsessään niin mainiota ja kastike herkullista, että päätös ei ollut lopulta vaikea. Pääruokia tilatessamme saimme tarjoilijatamme sekä kokilta loistavaa palvelua - taas erikoisruokavaliomme otettiin hyvin huomioon, annoksia sai tuunattua sopiviksi ja pääruoan lisukkeiden vaihto onnistui. Ankka oli mukavan punertavaa sisältä ja näin kastikeihmisenä iloitsin siitä, että annoksessa oli todellakin kunnon loraus maukasta kastiketta. Tryffelirisoton valmistumista kävinkin kurkkimassa avokeittiön kulmalla. Herkullista oli! 

Tagliata di manzo con rucola e parmigiano - Grillattua pihvikarjan sisäpaistia ja punaviinivoita, rucolaa, parmesaania ja ranskalaisia perunoita.

Emma ja Jonna valitsivat listalta nautittavikseen pihvikarjaa ja annos olikin todella kaunis! Lisukkeeksi toiseen annokseen vaihdettiin ranskisten tilalle kuuluisaa risottoa ja halutut lihankypsyydet menivät nappiin. Emma kertoi olleensa Bomballa golfkisoissa pari päivää aiemmin ja oli silloinkin tilannut tämän annoksen. Eli hyvää on ollut, kun molemmilla kerroilla on valittu sama ruoka. Tämän annoksen voisin itsekin tilata joku kerta!

Karitsaa ja kasviksia sekä tryffelirisottoa

Ammeri tilasi karitsanfilettä, jota itse pidin toisena pääruokavaihtoehtona. Ilmeisesti annos on poistunut listalta, sillä ainakaan nettimenusta sitä ei löytynyt ja täten en saanut tarkempaa kuvausta laitettua. Pieni muistikuva miulla on siitä, että annoksessa olisi ollut kanssa marsalakastiketta - tai sitten ei. Ammeri kertoi nauttineensa annoksesta ja oli hyvää. 

Paste al Gamberi di fiume - Jokirapuja, spagettia, sitruuna-voikastiketta ja pinaattia.

Maria tilasi pääruoaksi jokirapupastaa, kun oli ensin varmistanut meiltä, voiko sekä alku- että pääruoaksi syödä rapuja. No mikä ettei! Annos oli todella kaunis ja tosiaan harmittaa, kun en itse voi ikinä näitä kauniita ravunpyrstöjä nauttia. Pasta oli oikein maukasta ja sopivan al dente, eikä voikastikettakaan ollut annoksessa liikaa. 

Bistecca vegetariana della trattoria - Trattorian kasvispihvit, melanzanea, tomaatti-mascarponekastiketta ja rucolasalaattia. Veganisoituna.

Valmista vegaanista annosta ei listalta löytynyt, mutta se saatiin Vegaanipupulle veganisoitua kädenkäänteessä. Tarjoilijamme kertoi, että kastike on vaihdettavissa, jolloin annoksesta tulee vegaaninen. Eli aina kannattaa kysyä ja pyytää itselleen sopivaa annosta, vaikka sellaista ei suoraan listalla olisi. Ronskin näköinen annos sai kylkeensä vielä lisukeranskikset. Melanzane (munakoisopaistos) oli kuulemma hyvin maustettua ja pihvitkin ihan ok. Kastike tarjoiltiin hauskasti pikkukannussa.

Prosciutto - Meillä siivutettua parasta prosciuttoa, San Marzano -tomaattia, basilikaöljyä, creme fraichea, juustoa ja rucolaa.

Jenni valitsi parmankinkkupizzan ja se oli ateriamme ainoa kompastuskivi, sillä puu-uuni oli paistanut pohjan vähän turhan kovaksi. Ystävällinen tarjoilija olisi heti vaihtanut annoksen uuteen tai olisi saanut vaihtaa koko pääruokaa, mutta tälle ei ollut kuitenkaan tarvetta. Kuulemma seurueessa aiemmin Trattoria Pielisen pizzaa tilanneet ovat saaneet hyvää pizzaa, joten sattuuhan näitä. Pizzalista oli mielestäni kiva ja tykkään pizzoista, joissa on muutamaa laadukasta täytettä sopivasti ja rucolaa päällä, sillä pizza ei ole piirakka. Tämän pizzan juju oli tomaattikastikkeen sijaan pohjalle sivelty ranskankerma!

Crème brûlée alla liquirizia - Lakritsi- crème brûlée.

Upean aterian päätteeksi pitää aina nauttia vähän jälkkäriä, vaikka vatsat olivat jo täynnä ja mietimme, kuinka uinti onnistuu heti aterian päätteeksi. Hyvin onnistui! Omalla kohdallani jälkkärin valinta oli vaikeaa, sillä tarjolla oli kaikki kolme jälkkärilemppariani: paahtovanukas, pannacotta ja tiramisu. Päädyin lakritsalla maustettuun paahtovanukkaaseen ja se oli oikea ratkaisu. Oli nimittäin todella herkullista ja maukasta! Ihanan rapean sokeripinnan alla oli pehmeä vanukas ja pohjalla lakritsaa. Helyn jälkkäristä ei ole kuvaa, mutta hänelle tarjoiltiin vegaanista prosecco-jäädykettä. Oli herkkua sekin.

Torta al cioccolato - Lämmintä suklaakakkua, vaniljajäätelöä ja hasselpähkinänugaata.

Lämmin klassikko! Suklaakakku on kyllä kanssa sellainen jälkkäri, jonka mielelläni valitsen, vaikka harvemmin tulee suklaata syötyä. 

Panna cotta - Vaniljapannacottaa ja kirsikkahilloketta.

Panna cotta ei petä koskaan ja maukas vaniljahyytelö sai hilloketta kaverikseen. Meidän vierailun aikana annoksessa ei ollut kirsikkaa, vaan ilmeisesti raparperia. Nam!

Tiramisu - Klassinen italialainen tuorejuustokakku.

Oli pakko pyytää pientä maistiaispalaa tiramisusta ja voi että, kuinka hyvää se olikaan!

Ravintolasali kabinetin kulmasta kuvattuna. Oikealla takana on hotellin aula ja reception, vasemmalla on kylpylä. Edessä avokeittiö.

Tässä vielä hieman tunnelmakuvia!

Ravintolasali, taustalla lasiseinän takana kylpylä. Edessä avokeittiön tiskin edessä oli valmiina oliiviöljy-balsamicokipot ja liinojen alla focacciat odottamassa illastajia.

Tässä on Trattoria Pielisen kokkiherra, joka loihti meille upeat herkut pöytään. Kiitos! Olimme erittäin tyytyväisiä :)

Liedellä meidän ruoat!

Ravintolasaliin näkyy puu-uuni, jossa paistuu mm. Trattoria Pielisen pizzat. Ihana kevyt savuntuoksu siivitti meidän ruokailua, todella kodikasta!

Minäkin pääsin kuvaan! On se tuo ruokabloggaaminen vakava juttu ja kuvien otto varsinkin :D Kiitos kuvasta Ammeri, Enemmän elossa -blogi

Tässä Bomballa päivää viettänyt seurueemme. Kiitos Bomballe kuin blogikavereille! OIi huikeaa! Kiitos kuvasta Marialle, Maria Glow -blogi

Päivä on toteutettu yhdessä Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO)n ja Break Sokos Hotel Bomban kanssa.

Karitsan sisäfile, bataattipyre ja punaviinikastike

Karitsaa ja lammasta tulee syötyä lähinnä pääsiäisen seutuun, vaikka se on oikein oivaa ruokaa muulloinkin. Erityisesti karitsa valmistuu hyvin nopeasti, isommat paistit tai lammas muhivat syöntikuntoon muutamassa tunnissa. Tällä hetkellä kaupoista saa hyvin tuorelihaa, mutta onneksi sitä saa vähintään pakastettuna. Jos et ole vielä maistanut, niin nyt kannattaa! Lampaanlihalle hyviä makupareja ovat mm. rosmariini, timjami, valkosipuli, kahvi, minttu, fetajuusto ja raikas sitruuna. Herkuttelin pääsiäisenä niin perinteisellä hitaasti haudutetulla isäni marinoimalla lampaanpaistilla, mokkakastikkeella, valkosipulikermaperunoilla ja minttuhyytelöllä kuin näillä supernopeasti kypsyvillä sisäfileillä, joille keittelin kiireettä oman punaviinikastikkeen. Osa karitsanlihoista odottaa vielä pakastimessa tulevia kokkauskertoja, joten yksi fileepaketti on varsin riittoisa eikä hintakaan onneksi ole paha. Ja parhaimmillaan liha on lähellä tuotettuna!

2 annosta

marinadi karitsalle

4 karitsan sisäfileetä

½ dl rypsiöljyä

½ dl balsamiviinietikkaa

½ sitruunan mehu ja kuori

2 oksaa tuoretta rosmariinia

5 oksaa tuoretta timjamia

mustapippuria myllystä

merisuolaa myllystä

paistamiseen voita

tarvittaessa suolaa ja pippuria

Pyyhi fileet kuivaksi ja nosta ne pieneen kulhoon. Pese sitruuna ja leikkaa puolikkaasta kuoret kuorimaveitsellä. Mittaa joukkoon öljy, balsamico, puristettu sitruunan mehu ja lisää mukaan muut mausteet. Sekoita marinadi huolellisesti fileiden joukkoon ja anna maustua muutama tunti ennen valmistamista, mieluiten peitettynä jääkaapissa. Sekoita välillä, että fileet maustuvat tasaisesti. Nosta fileet marinadista juuri ennen paistamista ja pyyhi ne kuivaksi. Kuumenna hyvä paistinpannu kuumaksi, paista fileet runsaassa voissa nopeasti, noin minuutti, molemmilta puolilta. Nosta fileet vetäytymään folioon.

punaviinikastike

2 porkkanaa

1 sipuli

4 valkosipulinkynttä

1 rkl voita paistamiseen

3 rkl ruokokidesokeria (tai muscavadosokeria)

½ dl balsamiviinietikkaa

1 tl kokonaisia mustapippureita

1 tl kokonaisia viherpippureita

1 tl kokonaisia rosépippureita

3 laakerinlehteä

1 pll (7,5 dl) punaviiniä

7,5 dl lihalientä

(tummaa maizena-kastikesuurustetta)

2 rkl voita kastikkeen kiillottamiseen

Kuori porkkana, sipuli ja valkosipulinkynnet. Leikkaa ne pienehköiksi kuutioiksi. Paista kattilassa kasviksiin hyvä väri voin kanssa, varo polttamasta. Kaada sokeri kattilaan ja anna sokerin karamellisoitua kasviksien kera. Lorauta päälle balsamico ja anna sen haihtua lähes kokonaan. Kaada kattilaan pullollinen punaviiniä sekä mittaa joukkoon reilusti tuoreita yrttejä, pippurit sekä laakerinlehdet. Anna keittyä kasaan miedolla lämmöllä, kunnes nestettä on jäljellä noin puolet. Siivilöi neste puhtaaseen kattilaan, painele varovasti kasviksista lientä irti, heitä kasvikset biojätteeseen. Kaada kattilaan hyvää lihalientä (tai vettä + 1½ lihaliemikuutiota tai 3 rkl härkä-punaviinifondia), anna porista miedolla lämmöllä, kunnes kastiketta on jäljellä n. 4 dl. Itselläni keittämisvaihe kesti vajaat 2h. Tarkista maku: lisää tarvittaessa suolaa tai sokeria, kastikkeessa saa olla vahva maku. Tarvittaessa voit suurustaa kastikkeen tummalla kastikesuuruksella. Juuri ennen tarjoilua vispaa joukkoon pari lusikallista voita, joka kiillottaa kastikkeen. Ylimääräisen kastikkeen voi upottaa vaikka jauhelihakastikkeen joukkoon.

bataattipyre

n. 700 g bataattia

3 rkl voita paistamiseen

2-3 dl kuohukermaa

mustapippuria myllystä

merisuolaa myllystä

nokare voita viimeistelyyn

Kuori bataatti kuorimaveitsellä ja huuhtele se. Pilko bataatti sormenpään kokoisiksi paloiksi. Kuullota kasvikset laakeassa kasarissa voin kanssa, kunnes ne saavat hieman paahteisen värin. Kaada bataattipalat kattilaan ja kaada päälle kaksi desiä kermaa sekä ripaus suolaa. Hauduttele miedolla lämmöllä kypsäksi, n. 15 minuuttia. Lisää tarvittaessa kermaa, seoksen tulee näyttää keittyessään muhennosmaiselta eikä lillua nesteessä. Soseuta bataatti sauvasekoittimella, mausta suolalla ja pippurilla. Lisää joukkoon nokare voita. Pidä kuumana tarjoiluun saakka, varo polttamasta pohjaan.

parsa

½ nippu tuoretta vihreää parsaa

merisuolaa myllystä

Huuhtele parsat juoksevalla vedellä. Taita parsaa tyvestä, jolloin kuiva puumainen osa napsahtaa poikki. Leikkaa kanta siistiksi. Kuumenna pienessä kattilassa vettä ja keitä parsoja muutama minuutti suolalla maustetussa vedessä juuri ennen tarjoilua. Kaada napakoiksi jääneistä parsoista vesi pois, etteivät ne kypsy liikaa. Kypsyyttä voi kokeilla haarukalla tai hammastikulla varresta.

Kokoa annokset: nosta lautaselle muutama parsa, nokare bataattipyrettä ja karitsanfileet. Kaada lautaselle fileiden juureen kastiketta. Mausta fileet tarvittaessa sormisuolalla ja mustapippurilla. Koristele annos parilla oksalla tuoretta timjamia. Tarjoile välittömästi.

Karitsan sisäfile, bataattipyre, parsa ja punaviinikastike

Tämä oli varmaan kaikkien aikojen onnistunein ateria, jonka olen koskaan valmistanut! Makua, rakennetta, väriä ja ulkonäköä riitti, lihaan sattui kerrankin sopiva kypsyys (medium) ja nälkäkin lähti. Tuo postauksen kansikuva on jaettu Instagram-tililläni jo heti pääsiäisen jälkeen ja itse ohjeet olivat Karjalan Heilin ruokapalstallani huhtikuun loppupuolella.

PS: Lammas ja karitsa eivät maistu villasukalle!

Marinadi karitsalle

Tykkään marinoida käyttämäni lihat itse, jolloin saan niihin juuri haluamani maut ja voin välttää turhia lisäaineita. Marinadeihin kannattaa laittaa jotain hapanta, suolaista, makeaa ja aromikasta. Eli käytännössä hyvän pohjan luo öljy sekä happo sitruunasta ja/tai etikasta. Balsamico itsessään on mielestäni makeaa, joten tähän en erikseen laittanut esim. sokeriripausta, joka sopii marinadeihin oikein hyvin. Tuoreyrttien tilalla voi käyttää myös kuivattuja.

n. 500 g lihamäärän marinointiin 

1 dl rypsiöljyä

1 dl balsamiviinietikkaa

1 sitruunan mehu ja kuori

4 oksaa tuoretta rosmariinia

10 oksaa tuoretta timjamia

mustapippuria myllystä

merisuolaa myllystä

Pyyhi karitsanlihat kuivaksi ja nosta ne pieneen kulhoon. Pese sitruuna ja leikkaa kuoret kuorimaveitsellä. Mittaa joukkoon öljy, balsamico, puristettu sitruunan mehu ja lisää mukaan muut mausteet. Sekoita marinadi huolellisesti lihan joukkoon ja anna maustua muutama tunti ennen valmistamista, mieluiten peitettynä jääkaapissa. Sekoita välillä, että lihapalat maustuvat tasaisesti. Nosta lihat marinadista juuri ennen paistamista ja pyyhi ne kuivaksi.

Hyvää oli! Käytin tällä kertaa karitsanfileitä, jotka ovat pieniä ja ohuita. Muutamassa tunnissa fileet ottivat hyvin makua marinadista ja paistettunakin lihoista tuli mukava sitruunainen ja yrttinen maku. Marinadi sopii myös ulkofileelle tai paisteille, myös lampaalle.

Punaviinikastike

Kaikki ystäväni varmasti tietävät, että olen kastike-ihminen. Ra-kas-tan erilaisia kastikkeita ja niitä mieluusti keittelen itsekin. Tällä kertaa pääsiäiseksi valmistui useamman tunnin ajan punaviinikastiketta ja sitä tuli sen verran, että jäi myöhempiinkin kokkailuihin käytettäväksi. Vaikka kastikkeen tekeminen voi kuulostaa työläältä, ei se sitä lopulta ole. Hieman vaatii toki seisomista hellan ääressä hämmentelemässä, mutta muutoin se valmistuu lähes itsestään. Punaviiniksi sopii edullisemmatkin viinit, joten sitä viinikaapin kalleinta vuosikertaa ei soossihommiin kannata uhrata. Kannattaa kokeilla ihanan punaviinikastikkeen keittämistä itse! 

n. 4-5 dl valmista kastiketta

2 porkkanaa
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
1 rkl voita paistamiseen
3 rkl ruokokidesokeria (tai muscavadosokeria)
½ dl balsamiviinietikkaa
1 tl kokonaisia mustapippureita
1 tl kokonaisia viherpippureita
1 tl kokonaisia rosépippureita
3 laakerinlehteä
1 pll (7,5 dl) punaviiniä
7,5 dl lihalientä
(tummaa maizena-kastikesuurustetta)
2 rkl voita kastikkeen kiillottamiseen

Kuori porkkana, sipuli ja valkosipulinkynnet. Leikkaa ne pienehköiksi kuutioiksi. Paista kattilassa kasviksiin hyvä väri voin kanssa, varo polttamasta. Kaada sokeri kattilaan ja anna sokerin karamellisoitua kasviksien kera. Lorauta päälle balsamico ja anna sen haihtua lähes kokonaan. Kaada kattilaan pullollinen punaviiniä sekä mittaa joukkoon reilusti tuoreita yrttejä, pippurit sekä laakerinlehdet. Anna keittyä kasaan miedolla lämmöllä, kunnes nestettä on jäljellä noin puolet. Siivilöi neste puhtaaseen kattilaan, painele varovasti kasviksista lientä irti, heitä kasvikset biojätteeseen. Kaada kattilaan hyvää lihalientä (tai vettä + 1½ lihaliemikuutiota tai 3 rkl härkä-punaviinifondia), anna porista miedolla lämmöllä, kunnes kastiketta on jäljellä n. 4 dl. Itselläni keittämisvaihe kesti vajaat 2h. Tarkista maku: lisää tarvittaessa suolaa tai sokeria, kastikkeessa saa olla vahva maku. Tarvittaessa voit suurustaa kastikkeen tummalla kastikesuuruksella. Juuri ennen tarjoilua vispaa joukkoon pari lusikallista voita, joka kiillottaa kastikkeen. Ylimääräisen kastikkeen voi upottaa vaikka jauhelihakastikkeen joukkoon.

Punaviinikastike kruunaa annoksen kuin annoksen! Tällä kertaa punaviinikastikkeen kaverina oli tarjolla karitsan sisäfilettä, bataattipyrettä ja parsaa.

Kastikkeet on kyllä miun juttu! Tämä oli niin hyvää, että lopulta dippailin loput parsat siihen ja taisinpa uittaa tarjoilukannusta vielä leipäpalaan loput kastikepisarat. Punaviinikastike sopii hyvin esim. pihvien aateloijaksi ja tuomaan lisämakua vaikkapa bolognese-kastikkeen joukkoon. 

Feta-karitsalihapullat

Fetajuusto ja tuoreet yrtit maustavat karitsapullat

Pääsiäisenä tuli kokkailtua kotona karitsasta lihapullia, sillä isompaa lammaspalaa ei kehdannut yhden ihmisen ruokia varten hankkia. Pääateria eli karitsanpaisti kun nautiskeltiin vanhempieni luona perinteisin menoin. Pakastimestani löytyi paketti karitsanjauhelihaa, jonka kaveriksi päätyi jääkaapista fetajuuston jämät ja loput tuoreet timjamit, mitä jäi jäljelle aiemmista kokkailuista. Lopputuloksena oli herkullisia pullukoita ja niiden kanssa nautiskelin vuohenjuusto-kermaperunoita, jotka tein samalla kun pääsiäisen valkosipulikermaperunat. Näitä lihapullia kannattaa ehdottomasti kokeilla, maku on mausteista huolimatta melkoisen mieto mutta taivaallisen hyvä!

2 annosta, 12 lihapullaa

250 g karitsanjauhelihaa

1 sipuli

1 dl fetajuustokuutioita (öljymarinadissa)

5 oksaa tuoretta timjamia

1/4 puntti tuoretta persiljaa

merisuolaa myllystä

mustapippuria myllystä

Kuori ja raasta sipuli karkealla terällä, purista kaikki neste sipulista pois. Riivi timjami ja hienonna persilja pieneksi silpuksi. Sekoita jauhelihan joukkoon liiasta öljystä valutetut fetajuustokuutiot, raastettu sipuli ja yrtit. Mauste lihapullamassa suolalla ja pippurilla. Pyörittele taikinasta 12 lihapullaa tai pötkylää leivinpaperoidulle pellille. Paista 200-asteisessa uunissa kunnes pullat ovat kypsiä ja saaneet kauniin värin, n. 20 minuuttia. Tarjoile kastikkeena notkistettua turkkilaista jogurttia. Lisukkeeksi sopii vaikkapa vuohenjuusto-kermaperunat.

Herkullista! Karitsapullien maku oli todella ihana ja koska liha on melko vähärasvaista, toi pieni fetajuustoon jäänyt öljymäärä mehukkuutta. Tuoreet yrtit on nykyään muutenkin osa kokkailemiani lihapullia ja tuo raastettu ja kuivaksi puristettu sipuli on ihan ykkösjuttu, jonka opin ystävältäni. Karitsassa on mieto maku, ei ole niin lampainen kuin voisi olettaa. Ruoka sopi oikein loistavasti pääsiäiseen ja varmaan loputkin karitsanjauhelihat tulee jollain vastaavalla tavalla kokkailtua. Eli lihapullataikina on taas yksi ruoka, johon saa upotettua yrttien ja juustojen jämät. Tämmöisiä twistattuja lihapullia voi tarjoilla myös illanistujaisissa tai tapas-pöydässä.

Feta-karitsapullat tarjoiltiin vuohenjuusto-kermaperunoiden kanssa

Karitsakebab, ratatouille ja tzatziki

Karitsakebab, ratatouillea ja tzatzikia

Blogatessa tulee välillä eteen mielenkiintoisia juttuja - viime kuun lopussa tuli nimittäin täyteen jo KAHDEKSAN vuotta bloggaamista täyteen - ja sain kolmatta kertaa kutsun OivaPari-reseptikilpaan. Punkku etsi tällä kertaa kumppania teemalla "Gourmet Fast Food" - eli paranneltua pikaruokaa. Siispä on hyvä haastaa itsensä ja kokeilla uusia juttuja! Koska miellän punaviinin aina lihan kaveriksi, ajattelin kokkailla jotain pakastimessa olevasta palasta karitsan jauhelihaa. Silloin tuli heti mieleeni välimerelliset aatokset ja tikuissa paistettavat oikeat kebabit, ei ne kebab-eläimestä pizzerioissa vuoltavat lihasuirot. Siispä astetta parempi kebab, olkaa hyvä! :)

2 annosta

karitsakebab

300 g karitsan jauhelihaa

½ yksikyntinen valkosipuli

1 pieni punasipuli

½ dl tuoretta oreganoa

½ dl tuoretta persiljaa

½ dl tuoretta timjamia

reilusti suolaa

reilusti mustapippuria

(1 rkl korppujauhoja)

tzatziki

200 g turkkilaista jogurttia

½ yksikyntinen valkosipuli

1 pieni kurkku

15 tuoretta mintunlehteä

2 rkl oliiviöljyä

suolaa 

mustapippuria

ratatouille

loraus oliiviöljyä

1 punasipuli

1 yksikyntinen valkosipuli

1 pieni kesäkurpitsa

1 suippopaprika

1 pieni munakoiso

100 g kirsikkatomaatteja

2 dl paseerattua tomaattia

2 rkl hunajaa

suolaa

mustapippuria

reilusti tuoretta timjamia

kourallinen tuoretta basilikaa

Sulata jauheliha ja sekoita siihen hienonnettu sipuli, valkosipuli ja yrtit, mausta reilulla suolalla ja pippurilla. Mikäli taikina tuntuu hyvin löysältä, lisää noin 1 rkl korppujauhoja sitomaan murekemassaa. Vaivaa taikinaa muutama minuutti. Anna taikinan maustua ja tekeytyä puolisen tuntia huoneenlämmössä. Muotoile murekemassasta 12 pitkulaista pötköä leivinpaperille grillitikkuihin - voit tökätä tikut lihaan myös paistamisen jälkeen. Paista 225-asteisessa uunissa n. 20 minuuttia, tai kunnes kebabit ovat saaneet väriä ja kypsyneet tarpeeksi. Karitsanliha saa jäädä hieman punertavaksi sisältä.

Tee seuraavaksi tzatziki maustumaan jääkaappiin. Sekoita jogurtin joukkoon hienoksi raastettu valkosipuli, oliiviöljyloraus ja mustapippuria, hienonna myös minttu joukkoon. Raasta seuraavaksi karkealla terällä kurkku ja laita raaste siivilään. Painele kädellä kurkusta kaikki ylimääräinen neste ja kippaa jogurtin joukkoon. Mausta tzatziki suolalla, tarkista maku ja lisää tarvittaessa muita mausteita. Anna maustua jääkaapissa ennen tarjoilua, tarkista maku vielä lopuksi.

Ratatouille valmistuu sillä välin liedellä, kun taikinamassa maustuu ja kebabit kypsyvät uunissa. Kuori ja viipaloi punasipuli, hienonna kuorittu valkosipuli ja leikkaa muut kasvikset noin peukalonpään kokoisiksi kuutioiksi. Kuumenna paistokasari ja kuullota sipulisilput oliiviöljyssä. Lisää seuraavaksi pannulle kesäkurpitsakuutiot ja pyörittele pari minuuttia. Lisää pannulle paprikakuutiot sekä munakoisokuutiot, hauduta kunnes munakoisot alkavat pehmetä ja mausta suolalla, pippurilla, hunajalla sekä timjamilla. Seuraavaksi lisää pannulle neljään osaan leikatut kirsikkatomaatit sekä paseerattu tomaatti. Hauduta puolisen tuntia, tarkista maku ja lisää lopuksi joukkon hienonnettu basilika.

Kokoa annokset. Laita lautasen reunalle tzatzikia, ripauta päälle oliiviöljyä ja mustapippuria, koristele mintulla. Asettele muutama lihavarras keskelle ja toiseen reunaan ratatouillea, koristele kasvispaistos basilikalla. Tarjoile välittömästi. Nauti seurana hyvää punaviiniä, kuten Campo Viejoa.

Pieniä karitsan jauhelihasta tehtyjä kebabeja, kasvispaistosta ja kurkku-minttukastiketta

Olipa ihanaa! Kebabit olivat tosi herkullisia ja yrttisiä, ei kuitenkaan vieneet liikaa makua karitsalta. Lammas, eikä varsinkaan karitsa, ei maistu millekään villasukalle, vaan ihanalle! Tykkäisin tosi paljon enemmänkin syödä lampaanlihaa, sitä kyllä saisi tuolta naapurikunnan puolelta suoraan kasvattajalta ostettua. Itseasiassa tämä jauheliha oli vielä niitä peruja, mitä aiemmin hankin. Ratatouillea kokkasin ensimmäistä kertaa ja sitä pitää tehdä ehdottomasti toistekin. Munakoiso meni kyllä vähän liian muhjuksi, joten seuraavalla kerralla pidempään hauduttaessa osaa ottaa tämän huomioon kypsennysajoissa. Tzatziki on taas sellainen lisuke, jota himoitsen aina! Teen sitä usein itse ja lounaalla kreikkalaisessa ravintolassa käydessä sitä on saatava ihan ehdottomasti. Mieto tzatziki sopisi muuten hyvin voileipäkakkuunkin... Aterian osaset olivat kaikki toimivia yksinäänkin, mutta yhdessä ihan älyttömän hyvää. Kannatti kerrankin miettiä hetki kokonaisuutta, ennenkuin ottaa padat ja pannut esille :) 

Samalla tuli taas kokkailtua hävikistä herkkua, eli itseasiassa en ostanut varta vasten reseptiin yhtään mitään. Jauheliha oli pakastimessa, jogurttipurkin ja kurkun jämät päätyi tzatzikiin, ratatouilleksi naamioitui moussakaan ajateltu munakoiso ja kesäkurpitsa. Kirsikkatomaatit ja paprikakin olivat jo alkaneet nahistua vihanneslokerossa. Sitten taas koko yrttikasa on peräisin omalta parvekeviljelmältäni. Ratatouillea tuli ainakin neljän annoksen verran, joten loppujen kaveriksi keittelin pappardelle-pastaa ja söin kasvispastana. Se kävisi kyllä hyvin vaikkapa lasagneenkin. Aika hyvin!

Ruoka nautiskeltiin Campo Viejo reserva 2008 -punaviinin kanssa

Kolmas OivaPari-reseptikilpailu käynnistyi pari päivää sitten ensimmäisen osakilpailun osalta ja mie otan tälläkin kertaa osaa kilpailuihin. Ensimmäisenä Gourmet Fast Food -kumppania etsittiin Campo Viejo Reserva 2008 -punaviinille. Punkkua luonnehdittiin esittelytekstissä pehmeäksi, nahkaiseksi ja tasapainoisen tammiseksi, mausteiseksi sekä kehittyneeksi. Hieman kyllä pelotti, sillä punkuista parasta miulle on hyvin kevyt ja kukkainen viini, enkä ole oikein migreenin takia tottunutkaan käyttämään punkkua kuin ruoanlaitossa. Lopputulos olikin oikein osuva, näin viinitietämättömänä maut sopivat yhteen ja mikään ei taistellut keskenään, vaikka ruoassa oli vahvoja makuja ja valkosipulisuutta. Viinin ilmaantuessa lasissa sen maku pyöristyi vielä mukavasti ja loppuateriaa kohden viinitilkka parani maultaan. Sanoisin, että kaikesta huolimatta tuo punaviini on hyvä viini, jopa monipuolinen ja sopii monenlaisiin tilanteisiin tai ruokiin. Campo Viejon cava on taas miulle mieleisintä kuohuviiniä, mitä Alkosta saa. Näissä kuvissa muuten esiintyy ensimmäistä kertaa keittiössäni oleva uusi ruokapöytä tuoleineen ja samoin tuo koristepuskakin tuli hankittua viime viikolla. Eli nyt vihdoin keittiössäkin on tilaa nautiskella ruoasta, eikä aina tarvitse mennä olkkarin ruokapöydän ääreen. Taidanpa joku päivä laittaa kuvan keittiöstänikin blogiin!

***

OivaPari-reseptikilpailun
järjestäjä Pernod Ricard Finland
sponssasi punaviinin