Cebicin liekkiletut

Liekitetyt appelsiiniset letut alá Cebic

Kaikki kaverit tuntuivat hehkuttavan samaan aikaan paistaneensa muurikkalettuja tai tavallisia lettuja. Noin viikon kestin kunnes lopulta oli itsekin tehtävä pieni lettutaikina. Pienestä taikinasta jäi lettuja yli, joten seuraavana päivänä varioin niistä crepes suzetteja, eli liekitettyjä appelsiinikreppejä. Liekittäminen on jäänyt liian harvalle keittiössäni, joten jospa jatkossa hieman useammin tulisi tehtyä sitäkin. Taikinaan käytin omien kanojen munia, jotka toivat taikinaan erittäin keltaisen värin. Nyt kolmena kesänä kun on omien kanojen munia päässyt syömään, niin mitkään kauppamunat eivät enää maistu kyllä yhtään miltään, värikään ei ole yhtään sama. Jos vaan jollakin on mahdollisuus ottaa helppohoitoisia hyötylemmikkejä, niin suosittelen kyllä!

4 annosta

4 ohutta lettua
4 rkl appelsiinimarmeladia
50 g voita
½ dl muscovado-sokeria (tai tavallista)
2 dl appelsiinituoremehua (tai monihedelmämehua)
2-4 cl cointreau-likööriä
turkkilaista jogurttia

Paista ohuet letut esim. tällä ohjeella tai käytä ylijäämälettuja, kuten minä. Levitä jäähtyneelle letulle ruokalusikallinen marmeladia ja taita lettu kahtia, taita vielä kertaalleen puoliksi jolloin saat kolmion mallisen lettukäärön. Tee lopuille letuille samalla tavalla. Sulata voi pannulla ja lisää sokeri sulamaan pannulle, keitä hetki hiljalleen kuplien ja lisää varovasti mehu pannulle. Keitä hetki ja lisää pannulle letut kuumentumaan. Anna lettujen muhia karamellissa viitisen minuuttia ja lisää pannuun likööri. Liekitä letut varovasti tikulla sytyttäen, älä liekitä liesituulettimen alla ja pidä kantta lähellä kaiken varalta. Tarjoile letut pannussa olevan kastikkeen ja jogurttinokareen kera.

Ihan mielettömän hyviä! Tässä innoittajana oli jälkkäriklassikko crepes suzette, eli appelsiiniset liekitetyt krepit, joita olen aiemminkin varioinut. Lapsillekin lettuja voi tarjota, sillä alkoholi haihtuu pois ja vain aromi jää jäljelle. Miulla ei ollut appelsiinimehua, mutta marli vital -monihedelmävitamiinimehu toimi oikein mukavasti tässä. Laitoin likööriä vain pienen tirauksen (alle 2cl) sellaisesta minibaarikaappikokoisesta pullosta, mutta paremman lopputuloksen saa käyttämällä sitä ohjeessa olevan määrän :) Liekittämistä voisi muutenkin harrastaa kotona, onhan se näyttävää ja tuo ihanaa makua niin pihveille, kastikkeisiin kuin lettuihinkin.

Hampurilaiset

Hampurilainen ja tikkuperunoita

Pidemmän aikaa oli tehnyt mieli kokkailla hampurilaisia ja maalla siihen tulikin oiva tilaisuus - hampurilaishimoa ei muuten yhtään helpota kaverini, joka postaa facebookiin hampurilaiskuvia tai se, että lempiravintolani terassimenulta saa tänäkin kesänä omatekoisia hampurilaisia... Vähän taas oiottiin mutkissa ja käytin valmissämpylöitä (olivat tarjouksessa) ja valmissoossia (koska laiska), mutta ihanaa se silti oli. Niin ja paistoin pihvit uunissa pannun tai grillin sijaan, mutta nekin valmistustavat toimivat. Hampurilaiset maistuivat koko porukalle hyvin ulkona vietetyn päivän päätteeksi ja pikkuveljestä ainakin ymmärsin, että toistekin saisi näitä valmistaa. Seuraavana päivänä tuli syötyä loput pihvit kylmänä leipien välissä, hyvää oli niinkin, mutta samasta määrästä lihaa teen seuraavalla kerralla kuitenkin vain sen kahdeksan pihviä kahdentoista sijaan, sillä pihvit kutistuivat paistettaessa melkoisesti.  

4-8 henkilölle

700 g naudan jauhelihaa
2 pientä sipulia
2 valkosipulinkynttä
suolaa
mustapippuria

8 siivua pekonia
8 isoa hampurilaissämpylää
16 siivua cheddaria (meillä hochland)
tomaattia ohuina siivuina
suolakurkkua ohuina siivuina
rapeaa salaattia
hampurilaiskastiketta
sinappia
ketsuppia

Hienonna sipuli ja valkosipuli pieneksi silpuksi ja sekoita se hyvin jauhelihan joukkoon. Vaivaa taikinaa hetki kunnolla ja mausta reilulla pippurilla ja suolalla. Paista pieni koepala ja lisää tarvittaessa mausteita. Muotoile taikinasta 8-12 hampurilaista suurempaa pihviä pellille (kutistuvat uunissa!) ja paista 200-asteisessa uunissa kypsiksi. Paista uunissa toisella pellillä pekonit rapeiksi ja paahda ritilällä sämpylänpuolikkaat, paista halutessasi myös tikkuperunoita lisukkeeksi uunissa. Laita muut täyteaineet valmiiksi pöytään. Kun kaikki ainekset on paistettu, kokoa hampurilaiset mieleisiksi. Itse laitoin yhteen hampurilaiseen pihvin, pari juustoa (pihvin molemmin puolin), pekonisiivun, tomaattia, suolakurkkua, kastikkeita ja salaattia. Herkuttele kylmän juoman kera välittömästi.

Oijjoijoi mitä herkkuruokaa! Pihvit olivat todella maukkaita, sipulit toivat niihin kivaa makua. Joskin hieman pääsivät paistumaan liikaa tikkuperunoita odottaessa, että osa mehukkuudesta kerkesi kadota - paksummilla pihveillä tämänkään ei pitäisi olla ongelma. Hakkasi kyllä kaikki grillien hampurilaiset ja osan hampurilaisravintoloidenkin hampurilaisista. Itse pitää kyllä tehdä majoneesi- tai jogurttipohjainen kastike seuraavalla kerralla, että makunautinto olisi vielä enemmän omatekoinen ja sämpylätkin pitäisi paistaa itse, vaikka Pumpkin Jamin hyväksi havaitulla hodarisämpyläohjeella. Muutenkin tämä burgerivirittely kiinnostaa, joten eiköhän tässä kesän aikana vielä kerkeä toistekin kokeilemaan! :)

Uusi alku - muutto käynnissä!

Kesän 2011 karviaiset

Harva lukijani taitaa tietääkään, että alunperin kesäkuussa 2006 perustin Cebicin keittiössä -ruokablogin nimenomaan tänne bloggeriin, josta samaisen vuoden elokuussa muutin vuodatukseen. Nyt kuutisen vuotta myöhemmin on aika palata takaisin blogin synnyinsijoille, joten tervetuloa mukaan! :)

Niinhän siinä sitten kävi, että vuodatuksen blogit kokivat suuren takaiskun kuvapalvelimen kaaduttua ja minultakin yli kolmen vuoden kuvat katosivat vanhasta rakkaasta blogistani kokonaan. Yhden sähkökatkon johdosta hukkaan valuivat lukemattomien tuntien työ ja panostus blogin eteen - kyllä tekniikka on ihmeellistä!  Olin kuitenkin tyytyväinen vuodatukseen kaikki nämä vuodet ja loppuun asti jaksoin uskoa, että kaikki kuvat saadaan palautettua takaisin blogeihin. Valitettavasti toisin kuitenkin kävi ja haikein mielin jätän vuodatuksen nyt taakseni. Toisaalta olin jo pidempään haaveillut blogin "remontoimisesta" niin ulkoasullisesti kuin ehkä vähän muutenkin. Vanhan blogin ulkoasu ei ole miellyttänyt silmääni enää vuosiin, mutta minkäs teet, kun ei aikaa ja taitoa itsellä riitä ja hyvä kun välillä kerkesi edes jonkun postauksen tekemään. Koska puolet blogiurastani haihtui kuin savuna ilmaan, oli muuttopäätös huomattavasti helpompi tehdä, vaikka vielä hetki sitten olin sitä mieltä, että vuodatuksessa blogataan jatkossakin, kävi miten kävi. Harmi kuitenkin jättää noin 1200 sivun verran blogitekstiä taakseen ja aloittaa puhtaalta pöydältä, vaikka toisaalta tässä muutoksessa on suuri mahdollisuus kaikkeen uuteen. Taakse jää myös kuukautta vajaa kuusi vuotta vuodatuslaisena ja kävijälaskuri raksuttelee tätä postausta kirjoittaessa noin 919 000 kävijän lukemia, eli myöskään huimaa miljoonan kävijän lukua en koskaan taida samassa laskurissa nähdä. 

Uudessa Cebicin keittiössä jatketaan bloggailua tuttuun CK-tyyliin, eli postauksien alussa kerrotaan hieman taustatarinaa kokkaustuokiolle tai muita kuulumisia, seuraavaksi kerrotaan resepti valmistusohjeineen ja lopussa ovat omat kommentit reseptin toimivuudesta ja toteuttamisesta, mahdollisia tuunausvinkkejä ja muita fiiliksiä. Ja koska vanha blogini sisältää - ainakin omasta mielestäni - paljon mukavia ja kokeilemisen arvoisia reseptejä, nostan vanhoja postauksiani jossain vaiheessa tähänkin blogiin. Postauksien sisältämää kategoria-määrää tulen tässä blogissa hieman järkeistämään ja pitämään kategoriat napakkana sen takia, että itsekin ilman suurempia etsimisiä löydän etsimäni ohjeet kätevästi.

Vanha blogini jää siis arkistoksi vanhoille resepteilleni ja niille kuville, jotka sieltä vielä löytyvät. Blogin löytää jatkossakin osoitteesta cebic.vuodatus.net, mutta uutta sisältöä sinne ei enää muuttoilmoitusta lukuunottamatta ole tällä hetkellä tiedossa. Facebookin Cebicin keittiössä meininki ei kuitenkaan muutu ja siellä julkaistaan myös paljon sellaista materiaalia, jota ei tänne blogiin laiteta, joten tervetuloa tykkäämään fb-sivusta samalla!

Siispä lämpimästi tervetuloa uuteen Cebicin keittiöön seuraamaan, mitä tästä uudesta alusta kehkeytyy! :)

terveisin Hanna