Parsa-vuohenjuustopiirakka

Parsapiirakka kätkee sisäänsä kahta eri vuohenjuustoa. Nam!

Kun veriappelsiinikausi on ohi, alkaa parsasesonki. Vuoden ensimmäinen parsanippu uppoaa pannulla paistettuna ja hollandaisella hölvättynä, mutta sen jälkeen on erilaisten parsaleivonnaisten vuoro. Tällä kertaa mieleni teki piirakkaa ja vaikka minulla on killerihyvä ikivanha piirakkaresepti parsasta, halusin kokeilla jotain uutta. Rakastan vuohenjuustoa ja tähän piirakkaan sitä upposi kahdessa muodossa. Liemeen purkillinen pehmeää, levittyvää tuorejuustoa ja piirakan täytteeksi vielä pieni pötköllinen homepintaista vuohenjuustoa kiekoiksi leikattuina. Kun piirakkaa leikkaa annospaloiksi, juustokiekot näkyvät hauskasti piirakasta. Mikäli vuohenjuusto ei maistu, sen voi korvata vaikkapa paketillisella fetaa tai mustaleimaemmentalraastetta. Parsan tilalla voi kokeilla broccolinia eli varsiparsakaalia, jos parsaa ei satu olemaan saatavilla. Varsinkin pääsiäisen ja vapun seutuun kaupoista jää käteen parsalaarien kohdalla usein ei-oota, sillä muutkin ovat huomanneet, kuinka hyvää parsa on.

8 isoa tai 16 pientä annospalaa, 23 x 23 cm piirasvuoka

pohja
150 g voita
3 dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
¼ dl kylmää vettä

liemi
200 g ranskankermaa
150 g maustamatonta vuohentuorejuustoa
2 kananmunaa
2 keltuaista
2 rkl tuoretta timjamia
1 tl mustapippuria
½ tl suolaa

täyte
180 g vuohenjuustopötkö
500 g vihreää parsaa

Valmista pohja. Nypi huoneenlämpöiseen voihin vehnäjauhot sekä suola. Lisää tilkka vettä, että saat helposti käsiteltävän taikinapallon, joka ei murene. Voitele irtopohjaisen piirasvuoan reunat ja pohja voilla. Taputtele taikina vehnäjauhojen avulla tasaisesti vuoan reunoille ja pohjalle, siisti reunat. Aseta uunipellin päälle leivinpaperi ja nosta piirakkavuoka sen päälle. Paista 200-asteisessa uunissa 15 minuuttia tai kunnes taikina on muuttunut mattamaiseksi ja saanut kevyesti väriä.

Valmista liemi. Sekoita pienessä kulhossa ranskankerma ja vuohentuorejuusto. Lisää joukkoon kaksi kokonaista kananmunaa ja erottele lisäksi kahdesta kananmunasta mukaan pelkät keltuaiset. Vispaa sekaisin. mausta seos silputulla tuoreella timjamilla, suolalla ja pippurilla. Huomioi, että juustot ovat suolaisia.

Valmistele täytteet. Leikkaa kittipintainen vuohenjuustopötkö 16 ohueksi viipaleeksi. Taivuta parsaa tyvestä, että kova puumainen varsi napsahtaa poikki, siisti päät. Leikkaa parsat tarvittaessa vuokaan sopiviksi. Höyrytä parsoja kaksi minuuttia tai paista niitä hetki kevyesti paistinpannulla öljytilkassa. Anna jäähtyä.

Kokoa piirakka. Kaada esipaistetulle piirakkapohjalle liemi ja asettele päälle tasaisesti vuohenjuustokiekot. Lado parsat piirakan päälle ja paina kevyesti täytteen joukkoon. Paista 200-asteisessa uunissa 30 minuuttia tai kunnes piirakan reunat ovat saaneet kullanruskean värin, piirakkapohja on kypsynyt ja täyte hyytynyt. Anna jäähtyä hetki ennen tarjoilua. Voit koristella valmiin piirakan tuoreilla timjaminoksilla.

Piirakasta tulee näyttävä, kun kokonaiset parsatangot latoo samansuuntaisesti piirakan päälle.

Vinkki: Jos haluat, voit tukea esipaiston aikana piirakan reunat foliosuikaleilla, jotka tukevat piirakan reunoja pysymään ylhäällä. Minä en tällä kertaa tehnyt edes sitä ja ihan hyvin pysyi reunat ylhäällä. Tarvittaessa valahtaneita reunuksia voi painelle takaisin paikoilleen esipaiston jälkeen pikkulusikan avulla. Koska piirakka on paistettu irtopohjaisessa piirasvuoassa, falskaa se aina vähän voita läpi. Kannattaa siis suojata pelti leivinpaperilla. Piirakka kannattaa irrottaa vuoasta ennen kuin se jäähtyy liikaa, ettei voi jämähdä vuokaan kiinni, silloin piiras irtoaa nätisti vuoasta. Tarjoiluvatina tällä kertaa ilmeisesti joku Arabian pizzalautanen.

Kylläpäs se oli hyvää! Timjami sopii parsan maustamiseen oikein hyvin ja tähän sitä upposikin ihan hyvä määrä. Nuo koristetimjamit oli kyllä vähän turhia, olisi tullut parempia kuvia, jos niitä ei olisi laittanut päälle. Myöhäistä tässä vaiheessa, kun piirakka on jo popsittu parempiin suihin. Minä höyrytin parsoja pari minuuttia ihan kaiken varalta, ettei ne jää liian koviksi. Parempi lopputulos tulisi kevyesti paistamalla, sillä parsa on parasta paistettuna tai grillattuna. Keittäminen varsinkin vie parsan maun. Varret voi halutessaan maustaa vielä kevyesti suolalla sekä pippurilla.

Resepti on julkaistu 14.5.2025 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Parsapasta

Ihana keväinen pasta saa makua sipuleista ja parsasta

Kevät on parsojen aikaa ja niinpä usein keväisin ostoskoristani löytyykin nippu tai pari vihreää parsaa. Parsaa tulee syötyä monella tapaa, eikä siihen edes kyllästy, koska satokausi on valitettavan lyhyt. Nykyään tosin parsaa taitaa saada kaupasta lähes ympäri vuoden, mutta kaukaa tuotujen parsojen maku ei ole mitään näihin keväällä saataviin. Myös laatu voi olla välillä todella heikko. Valitse siis aina parsanippu, jonka tyvet ovat napakoita ja nahistumattomia, pulleita ja elinvoimaisen näköisiä. Yhtään nuupahtaneet kannattaa jättää ostamatta. Kaikkein parhaan parsa-annoksen olen kuitenkin nauttinut Saksan Münchenissä eräällä messumatkalla jo aikoja ennen koronaa, kun olimme Raatihuoneen kellarissa illallisella. Valkoinen parsa oli marinoitu mansikalla, annoksessa oli ilmakuivattua kinkkua ja kastiketta oli niin, että kastikeihminenkin oli tyytyväinen. Oi että kuinka hyvää se oli! Vieläkin tulee hyvä fiilis, kun muistelee. Omassa keittiössä ei tulekaan pahemmin valkoista parsaa kokkailtua, ehkä pitäisi. Mutta vihreä parsa on oikein hyvää ja sitä kannattaa kokata nyt, kun sitä saa! Resepti on arkistojen aarre viime vuoden keväältä.

2 annosta

½-1 ptt vihreää parsaa
2 salottisipulia
3 valkosipulinkynttä
merisuolaa myllystä
mustapippuria myllystä
vajaa ½ appelsiinin kuori
2 dl kuohukermaa
voita paistamiseen
100 g grana padano -juustoa
tuoretta basilikaa
mieleistä (gluteenitonta) pastaa kahdelle hengelle

Taivuta parsatankoja ja napsauta kuivat varret pois, leikkaa varret pieniksi paloiksi ja säästä latvat kokonaisina paloina. Kuori ja hienonna salottisipulit ja valkosipulinkynnet. Raasta grana padano hienoksi raasteeksi ja vuole muutama lastu koristeeksi. Raasta puolikkaan appelsiinin kuori hienoksi raasteeksi. Hienonna basilika pieneksi silpuksi. Laita pastavesi kiehumaan, suolaa se reilusti ja keitä pasta samaan aikaan kun teet kastiketta.

Kuumenna paistinpannulla tai kasarissa voita ja kuullota pari minuuttia parsapaloja voissa. Lisää pannulle salotti- ja valkosipulisilput, jatka paistamista hetki. Mausta seos appelsiininkuorella, suolalla ja pippurilla, kaada pannulle kerma ja anna saostua. Lisää pannulle keitetty ja valutettu pasta. Viimeistele ruoka grana padano -juustolla ja hienonnetulla basilikalla, lisää tarvittaessa tilkka pastan keitinvettä. Annostele valmis pasta lautasille, koristele annokset juustolastuilla ja basilikalla. Tarjoile välittömästi.

Mie paistoin parsat suoraan appelsiinivoissa, kun sitä sattui olemaan pääsiäisen jäljiltä jääkaapissa. Jos et halua tehdä erikseen appelsiinivoita, niin yllä oleva pastaresepti ajaa saman asian, kun appelsiinilla maustetaan valmistuva kastike. Tämä pasta todellakin valmistuu muutamassa minuutissa, sillä parsa kypsyy riittävästi muutamassa minuutissa pannulla. Käytin jotain kroatialaista pötkylän mallista pastaa, mutta vaikkapa penne voisi sopia oikein hyvin ruokaan. Erittäin hyvä ja astetta parempi arkiruoka!

Resepti on julkaistu 8.5.2024 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani

Fetaufot

 

Perunainen ufotaikina saa täytteekseen maukasta aurinkokuivatusta tomaatista, fetasta ja timjamista tehtyä täytettä. Nam!

Minulla oli mahdollisuus testata Rootyn uutta perunamuusijauhetta ja kokeilla siitä jotakin - muusia, ruokaa tai leivontaa. Valitsin luonnollisesti leivonnan ja mielessäni olikin heti pari reseptiä, joita kokeilla. Ensimmäinen ajatus oli tuunatut vatruskat ja toinen oli tämmöiset ufot, kyllä jotka nekin muistuttavat vähän vatruskoita. Rootyn perunamuusijauhe on maultaan hyvin perunainen ja aito, joten kuoresta tuli todella maukas. Leivontakursseillani tulee jonkun verran käytettyä perunamuusijauheita leivonnaisissa, kuten vaikkapa piirakkataikinoissa. Tätäkin reseptiä oppilaani pääsevät kokeilemaan huhtikuun lopussa olevalla helppojen kotileivonnaisten kurssilla.

24 kappaletta

taikina
1pss perunamuusijauhetta (*Rooty)
4 dl vettä
1 dl kylmää maitoa
1 tl suolaa
150 g voita
n. 8 dl vehnäjauhoja

täyte
200 g fetajuustoa
70 g aurinkokuivattuja tomaattikuutioita
1 rkl tuoretta timjamia
1 tl mustapippuria

voiteluun
1 kananmuna

Valmista taikina. Kiehauta vesi kattilassa, lisää kylmä maito ja suola. Sekoita perunamuusijauhe joukkoon. Anna turvota minuutin ajan. Sekoita joukkoon pehmeä, huoneenlämpöinen voi sekä jauhot. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi, älä vaivaa, ettei taikina sitkisty. Anna jäähtyä, mikäli taikina on kuumaa. Valmista sillä välin täyte.

Valmista täyte. Murustele fetajuusto haarukalla kulhossa. Nostele aurinkokuivattuja tomaattikuutioita öljyliemestä haarukalla fetan joukkoon, valuta enin öljy pois. Mausta seos reilulla tuoreella timjamilla. Sekoita tasaiseksi täytteeksi haarukalla.

Valmista ufot. Kaulitse taikina jauhotetulla pöydällä ohueksi isoksi levyksi. Ota taikinasta lasilla painaen 48 kappaletta taikinakiekkoja, kaulitse taikinaa tarvittaessa uudelleen, vältä vaivaamista, ettei taikina sitkisty. Lusikoi täyte tasaisesti 24 kiekolle pieniksi keoiksi. Nosta loput taikinakiekot kuoriksi, painele reunat sormilla kiinni. Painele haarukalla reunat kunnolla yhteen. Voitele pinta kananmunalla. Paista kiertoilmalla 175-asteisessa uunissa (tasalämpö 200c) n. 20 minuuttia tai kunnes pinta on ruskistunut ja pohja saanut väriä. Tarjoile hieman jäähtyneenä.

Fetaufotaikina kaulittuna ja leikattuna, täyte jaettuna puolelle ufoista

Nam! Oli kyllä hyviä! Taikina on vähän vatruskatyyppinen ja täyte sopi hyvin pääsiäiseen, jolloin näitä perheelleni leivoin. Pidän erittäin paljon fetan ja aurinkokuivatun tomaatin yhdistelmästä, tuore timjami tuo siihen mukavaa syvyyttä. Halutessaan voisi laittaa myös vaikkapa basilikaa silputtuna. Aloituskuvassa on kananmunalla voitelemattomia ufoja, mutta suosittelen tosiaan voitelemaan pinnan, niin siitä tulee mukavan kiiltävä ja kaunis. Toinen vaihtoehto minulla oli voidella ne voisulalla paiston jälkeen, kuten vatruskoissa, mutta rasvaa en välttämättä halunnut tähän enää lisätä.

*Perunamuusijauhe on saatu näytteenä Rootylta

Vadelma-timjamipiirakka

Vaniljavanukkaalla täytetty näyttävä piiras maistuu timjamilta ja vadelmilta

Ostin aikoinaan Prisman asiakasomistajapäiviltä alennuksesta Heirolin vuokia, joita olin jo kauan aikaa haaveillut. Niinpä mukaan tarttui tämä neliönmallinen irtopohjainen piirasvuoka sekä pitkulainen piirasvuoka, samoin irtopohjalla sekin. Koska uudet vuoat piti saada heti käyttöön, leivoin ensimmäisenä neliövuokaani tätä upeaa vadelma-timjamipiirakkaa. Sama resepti päätyi sitten samaisen kevään piirakkakurssille käyttöön kurssilaisten kokeiltavaksi. Resepti on pyörinyt blogin julkaisemattomien resepteissä, ehkä odottaen inspiraatiota julkaista tai julkaista se myös Karjalan Heilin ruokapalstallani, mutta asia on aina jäänyt odottamaan. Nyt lähes pari vuotta myöhemmin lienee aika julkaista resepti edes blogissa, ettei ihan vaivu unholaan. Vähän on mutkikkaampi tehdä, mutta vaivannäkö on kaiken sen arvoista. Lopputulos on upea!

8 annosta / 23x23 cm irtopohjainen neliöpiirasvuoka

taikina
225 g vehnäjauhoja
50 g tomusokeria
120 g kylmää voita pieninä kuutioina
1 iso munankeltuainen
1-2 rkl vettä tarvittaessa

täyte
2 isoa kananmunaa
3 isoa munankeltuaista
100 g sokeria
1 vaniljatangon siemenet
2 tl maissitärkkelystä
3 dl kuohukermaa
n. 6 tuoretta timjaminoksaa

150-200 g tuoreita vadelmia

koristeeksi
n. 50 g tuoreita vadelmia
tuoreita timjaminoksia

Valmista taikina. Sekoita vehnäjauhot ja tomusokeri keskikokoisessa kulhossa. Sekoita voi taikinanyppijällä seoksen joukkoon. Jatka sekoittamista, kunnes seos on murumaista. Lisää munankeltuainen ja vaivaa kevyesti, kunnes ainekset ovat sekoittuneet kiinteäksi taikinaksi. Lisää tarvittaessa sen verran vettä, että taikinasta tulee tasainen. Painele taikina levyksi kelmuun ja laita jääkaappiin vähintään 30 minuutiksi. Voitele 23-senttinen irtopohjavuoka (aaltokuvioinen piirakkavuoka irrotettavalla pohjalla paras).

Avaa taikina kelmusta jauhotetulle pöydälle. Kaulitse taikinaa, kunnes se on 5 cm vuokaa suurempi. Kääri taikina kevyesti kaulimen ympärille ja nosta vuokaan tai painele taikina suoraan vuokaan. Painele taikina tasaisesti vuokaan ja sen reunoille n. 3-5 mm paksuiseksi levyksi. Nipistä taikinan reunat vuoan reunojen yläpuolelle kauniisti (irtopohjavuoassa ei tätä tarvitse tehdä, aja kaulimella taikina poikki reunoja myöten). Pistele pohja haarukalla ja laita jääkaappiin 30 minuutiksi. Esilämmitä uuni 200-asteiseksi (kiertoilmalla 180c), vuoraa piirakan pohja leivinpaperilla ja laita painoksi esim. kuivia herneitä tai paistokuulia. Paista 10 minuuttia. Ota leivinpaperi ja herneet pois, jatka paistamista, kunnes taikina on kuivaa ja vaaleanruskeaa (n. 5-10 minuuttia). Tai voit vuorata reunat foliosuikaleilla reunan valumisen estämiseksi, paista 15 minuuttia. Ota taikinapohja pois uunista. Anna taikinan jäähtyä, kun valmistat täytteen. Laita uuni 150 asteeseen ja leivinpelti uuniin. HUOM! Uskalla paistaa pohjaa riittävästi, ettei tule kuuluisa "soggy bottom"!

Valmista täyte. Sekoita nopeasti vispaamista välttäen kananmunat, munankeltuaiset, sokeri, vaniljatangon raaputetut siemenet ja maissitärkkelys kulhossa. Kuumenna kuohukerma muutaman timjaminoksan kanssa lähes kiehuvaksi ja siivilöi se sitten kananmunaseoksen päälle ohuena nauhana koko ajan sekoittaen, liian nopeasti lisätty kuuma kerma voi tehdä täytteestä munakokkelia. Sekoita seos vaniljakastikkeeksi. Siivilöi kastike taikinapohjan päälle, valuta seos mahdollisimman läheltä pohjaa, ettei se tee reikiä. Ripottele tai asettele vadelmat kastikkeen päälle tasaisesti. Voit tohottaa pinnalta pois mahdolliset ilmakuplat tai tökkiä ne rikki hammastikulla. Paista torttua, kunnes se on juuri ja juuri hyytynyt (n. 25-30 minuuttia). 

Anna piirakan jäähtyä hieman ja ota se sitten pois vuoasta tarjoiluvadille. Koristele piirakan pinta lopuilla timjaminoksilla sekä muutamalla tuoreella vadelmalla. Tarjoile piirakka lämpimänä tai huoneenlämpöisenä. Säilytä piirakka jääkaapissa.

Vinkki: Kuumenna pinta nopeasti toholla, jolloin pienet kuplat katoavat ennen paistamista. Alkuperäinen resepti lienee jostain kirjasta, jonka nimeä mullakaan ei ole tallessa. Olen tehnyt alkuperäiseen muutoksia, esimerkiksi kasvattanut timjamin määrää. Kannattaa paistaa pohjaa reilusti, muuten se vettyy täytteen ansiosta. Samoin vadelmat kannattaa asetella nätisti piirakalle tasaisesti, sillä ne jäävät varmasti hieman näkyviin, kuten kuuluukin.

Tämä piirakka on näyttävä, juhlava ja makukin on upea. Hieman työläs tehdä, mutta lopputulos on todella palkitseva. Jalallisella kakkuvadilla tämä pääsee oikeuksiinsa. Vadelma-timjamipiirakan voisi hyvin tarjota pääsiäispöydässä, juhlissa tai muussa tilaisuudessa. Seurana maistuisi lasillinen hyvää proseccoa. Harmi kun en äkkiseltään löytänyt enempää kuvia tästä, toivottavasti tuo yksi riittää avuksi.

Yrtti-valkosipulimarinoitu lampaan ulkofile, aurajuustoperunoita ja parsaa

Pääsiäisateria voi näyttää vaikkapa tältä. Pannulla paistettua marinoitua lampaan ulkofilettä, appelsiinivoinappi, höyrytettyä parsaa ja aurajuustoperunaa. Kastikkeena paistolientä ja appelsiinivoita.

Vuoden juhlista pääsiäinen on kaikkein paras. Silloin saa hieman irrotella enemmän keittiössä, eikä ole niin kiveen hakattua menua, kuten vaikkapa jouluna. Pääasia, että pöydästä löytyy karitsaa tai lammasta jossain muodossa. Lapsuudenkodissani meillä oli aina pääsiäisenä lampaanpaisti tai viulu, kahvikastiketta, minttuhyytelöä ja valkosipulikermaperunaa sekä salaatteja. Kun olen muutaman pääsiäisen viettänyt syystä tai toisesta yksin, olen yleensä syönyt karitsan tai lampaan filettä. Vuoden 2023 pääsiäisannos on tässä, tyylikkäästi vuosi myöhemmin julkaistuna. Ostin Lidlistä valmiiksi marinoidun lampaanfilepaketin ja se olikin oikein oiva tuote. Voisi marinadin tehdä itsekin, kuten usein teenkin, mutta välillä on myös ihan luvallista oikoa. Omatekoiseen marinadiin laitan usein vain rypsiöljyä, paljon valkosipulia murskattuna, tuoretta timjamia, rosmariinia ja minttua sekä reilusti suolaa ja pippuria. Fileet marinadiin päiväksi tai pariksi välillä käännellen.

2 annosta

1 pkt (350 g) yrtti-valkosipulimarinoitua lampaan ulkofilettä (Lidl)

öljyä ja voita paistamiseen

1 ptt tuoretta vihreää parsaa

appelsiinivoita viimeistelyyn

merisuolaa myllystä

mustapippuria myllystä

aurajuustokermaperunat

appelsiinivoi

Aloita valmistamalla aurajuustokermaperunat oheisen ohjeen mukaan, pari tuntia ennen ruokailua. Jatka muiden osien valmistamista noin 30 minuuttia ennen tarjoilua, ota liha ajoissa lämpenemään.

Ota lampaanfileet vähintään puoli tuntia ennen paistamista huoneenlämpöön. Kuumenna pannu kuumaksi, lorauta pannulle öljyä ja reilu nokare voita. Suolaa ja pippuroi fileet tarvittaessa. Paista fileitä pari minuuttia per puoli ja nosta lautaselle vetäytymään. Älä laita päälle foliota, ettei fileet kypsy liikaa. Lampaan/karitsan fileet on parasta mediumina, joten älä paista liikaa. Sisäfileet tulee jopa minuutissa per puoli.

Valmista parsa. Taivuta parsaa leikatusta päästä, että kuiva ja puumainen pääty napsahtaa poikki. Siisti parsojen päät leikkaamalla. Höyrytä parsa al denteksi eli muutaman minuutin ajan, voit myös keittää parsat. Nosta parsat pois höyrystä tai valuta vesi pois. Lisää kattilaan reilu nokare appelsiinivoita ja mausta pippurilla sekä suolalla, pyörittele mausteet ja voi parsojen pinnalle.

Kokoa annokset. Annostele lautaselle kauhallinen aurajuustokermaperunoita ja nosta viereen muutama varsi parsaa. Viipaloi lampaanfile ja nosta päällimmäiseksi. Lorauta lautaselle kastikkeeksi parsoista valunutta voilientä. Leikkaa tai pyöräytä appelsiinivoista maustevoinappi karitsan pinnalle. Viimeistele vaikkapa timjamilla tai basilikalla. Tarjoile annokset välittömästi.

Herkkua! Tällä annoksella, jos millä, kelpaa juhlistaa pääsiäistä. Sitruuna sopii mainosti raikastamaan kokonaisuutta ja maustevoi ajaa hyvin kastikkeen virkaa annoksessa. Sen kanssa ei siis kannata nuukailla. Tänään juhlin myös omaa 38-vuotissynttäriäni, joten julkaisuvuoron sai senkin kunniaksi hieman fiinimpi resepti. Cebicin keittiö viettää tänä vuonna 18-vuotissynttäreitään kesällä, joten senkin ansiosta on aihetta juhlaan :)

Aurajuustokermaperunat

 

Aurajuustokermaperunat valmiina uuniin

Rakastan aurajuustokermaperunoita ja valkosipulikermaperunoita, mutta niitä ei tule tehtyä kuin kerran tai pari vuoteen, yleensä pääsiäisenä. Silloin karitsa ehdottomasti vaatii jompaa kumpaa rinnalleen, tai miksi ei vaikkapa vuohenjuusto-kermaperunoita, mutta jotain kermaista peruna-asiaa pitää olla. Viime vuonna tein karitsanfileen kaveriksi aurajuustoperunoita, koska aurajuustoa sattui olemaan kaapissa. Valkosipuli toki sopisi tähänkin, mutta yleensä en sekoita näitä makuja. Tykkään tehdä perunavuoat pehmeistä lajikkeisa, silloin niihin tulee uunissa kypsyessä ihana rakenne eikä jää liian kovaksi, mutta ei tule kyllä muussiakaan.

6 annosta

1 kg jauhoista perunaa

1 pkt aurajuustoa

4 dl kuohukermaa

mustapippuria myllystä

merisuolaa myllystä

Käytä mahdollisimman isoja perunoita. Pese ja kuori perunat. Leikkaa perunat veitsellä tai mandoliinilla ohuiksi siivuiksi. Levitä uunivuoan pohjalle kerros perunoita (kolmasosa perunasiivuista), mausta pippurilla ja suolalla. Ripottele väliin kolmasosa aurajuustosta. Toista kerrokset pari kertaa, kunnes kaikki perunat ja aurajuusto on käytetty. Perunaan saa laittaa melko reippaasti suolaa. Kaada päälle pari purkkia kermaa. Paista 175-asteisessa uunissa n. 1,5-2h tai kunnes perunat ovat kypsiä, kerma on imeytynyt perunoihin ja pinta on saanut kauniin kullanruskean värin. Voit välillä painaa pinnalla olevia perunoita alemmas kermaan tai sekoittaa paistamisen puolivälissä koko komeuden. Laita päälle folio, mikäli perunat uhkaavat tummua liikaa.

Valmiit aurajuustokermaperunat

Vinkki! Voit ripotella paistamisen puolivälissä perunoiden pinnalle vielä maukasta juustoraastetta, kuten mustaleima emmantalia, jolloin saat ruoasta superjuustoista. Myös määriä on helppo kasvattaa syöjäkunnan mukaan.

Reseptistä saat vastaavasti valkosipulikermaperunat jättämällä auran pois ja raastamalla kokonaisen valkosipulin kynnet (käytän yleensä yksikyntisiä valkosipuleita muutaman) ja sekoittamalla raasteen tilkkaan rypsiöljyä. Valkosipuliöljyä lorotellaan perunoiden väliin runsaalla kädellä. Valkosipulikermaperunoille kannattaa lisätä ehdottomasti juustoraaste pintaan. Meillä lapsuudenperheen valkosipulikermaperunat tehdään pariin lasagnevuokaan, perunaa on vähintään pari kiloa ja valkosipuliakin kuluu useampi kokonainen. Oi että mitä herkkua!

Tämä on kyllä niin älyttömän hyvää! Uunissa kermaperunat saa viettää hyvän tovin, vaikka alussa näyttää siltä että ne jäävät lillumaan nesteeseen eikä mitään tapahdu. Sitten tapahtuu ajan kanssa taikoja ja lopputulos on maailman maukkainta. Lisukkeeksi hyvä pihvi, karitsan tai poron filettä tai mitä vain sattuu mieli tekemään.

Kookospullat

Kookoksenystävän lempipulla <3

Mikäli pidät kookoksesta, pidät näistä pullista takuuvarmasti! Pullissa on mehevä ja suussasulava kookostäyte ja sitä on runsaasti. Pullia tulee taikinasta 40 kappaletta, joten reseptillä saa joko pakastimeen vierasvaraa tai helposti vaikkapa juhliin tarjottavaa isommallekin joukolle. Pullat säilyvät muutaman päivän myös jääkaapissa, mikäli ne eivät mene heti. Resepti on helppo muuntaa vegaaniseksi, vinkit reseptin lopussa.

40 kappaletta

taikina

2 ½ dl vettä tai kasvimaitoa

25 g tuorehiivaa

1 dl sokeria

1 tl suolaa

1 kananmuna (2 rkl aquafaba)

n. 8 dl vehnäjauhoja

100 g maidotonta margariinia

täyte

200 g maidotonta margariinia

2 dl sokeria

2 rkl vaniljasokeria

2 kananmunaa (4 rkl aquafaba)

150 g kookoshiutaleita

1 dl vehnäjauhoja

voiteluun kananmuna (veg. kasvimaidolla)

koristeluun tomusokeria

Valmista taikina. Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja sekoita joukkoon sokeri, suola ja puolet vehnäjauhoista sekä kananmuna. Alusta taikinaan loput jauhot ja lisää loppuvaiheessa pehmeä rasva, vaivaa kunnes taikina on kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista. Anna kohota kaksinkertaiseksi leivinliinan alla, vajaan tunnin ajan.

Valmista täyte. Vatkaa pehmeä rasva ja sokerit vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen vatkaten. Sekoita joukkoon kookoshiutaleet ja vehnäjauhot.

Valmista pullat. Jaa taikina kahteen osaan ja kaulitse palat n. 25 x 40 cm levyiksi. Jaa täyte levyille ja levitä tasaiseksi. Kääri levyt rullalle. Jaa kumpikin rulla 20 palaan ja nosta palat pulla- tai muffinivuokiin pellille. Anna kohota kaksinkertaiseksi liinan alla. Voitele pullat kananmunalla (vegaaniset kasvimaidolla) ja paista 225-asteisessa uunissa keskitasolla n. 12 minuuttia.

Kohoamassa olevat kookospullat

Vinkki: Pullat kestävät hyvin pakastamisen. Vegaanisen version pullasta saat, kun korvaat taikinan kanamunan 2 rkl aquafabaa eli kikhernelientä ja täytteen kananmunat 4 rkl aquafabaa. Voitelussa kananmunan voi korvata kasvimaidolla, myös esim. soijajogurtti käy hyvin. 

Nam! Nämä kookospullat ovat kyllä miun yksi pullasuosikki. Lisäksi oma innovaationi on tehdä kerrankin pullatäytettä reilusti, jolloin myös lopputulos on mehevä. Pullia on leivottu myös leivontakurssilaisteni kanssa vuosi sitten, josta nämä kuvatkin ovat.
Muita hyviä täytepullia ovat vaikkapa dallaspullat, joiden resepti löytyy blogista jo entuudestaan.

Appelsiinivoi

Appelsiinivoi maustaa valmiit ruoat kuin sopii paistamiseenkin

Viime keväänä aateloin pääsiäisruokani eli karitsanfileet appelsiinivoilla. Appelsiinivoita voi kuitenkin käyttää myös paistamiseen ja erityisesti parsalle se sopii erittäin hyvin. Valmistaminen on äärettömän helppoa, mutta lopputulos palkitsee sitäkin enemmän.

100 g voita

1 appelsiinin kuori

suolaa

mustapippuria

tilkka appelsiinin mehua notkistamiseen

Kuutioi voi pieneen kulhoon ja anna lämmetä. Pese ja raasta appelsiinin kuori hienoksi raasteeksi. Purista puolikkaan appelsiinin mehu. Sekoita kuoriraaste sekä suolaa ja pippuria maun mukaan pehmeän voin joukkoon. Notkista lisäämällä tilkka appelsiinista puristettua mehua. Sekoita tasaiseksi, maista ja mausta tarvittaessa lisää. Tee maustevoipötkö leivinpaperin sisään tai lusikoi seos pieneen kannelliseen rasiaan ja laita jääkaappiin kovettumaan. Tarjoile esim. karitsanfileen lisukkeena tai paista siinä vaikkapa tuoretta parsaa.

Hyvää ja monikäyttöistä! Muutoinkin kannattaa kokeilla erilaisia maustevoisekoituksia kotona, tulee todella herkullista. Maustevoi on myös näppärä keino hävittää eri tuoreyrttien jämät, jos ne muuten uhkaavat jäädä kuivumaan pöydälle.

Kinderpiirakka

Kinderpiirakka on makea herkku!

Nam! Vuosia blogeissa ja netin eri keskustelupalstoilla on vilissyt kinderpiirakan ohjeita. Minäkin vihdoin reilu vuosi sitten pääsin kokeilemaan tätä ja kylläpä se oli hyvää! Keväällä 2023 pidin myös keväisen leivontakurssin, jossa oppilaani pääsivät piirakkaa kokeilemaan saaden kaikilta hyväksynnän. Kuvat ovat tältä kurssilta eli kuvassa on oppilaideni leipoma piirakka. Kinderpiirakka maistuu nimensä veroisesti Kinder-munilta ja sopii näin kevääseen ja pääsiäisen seutuun enemmän kuin hyvin. Alkuperäinen resepti on Kakkutupa Mian käsialaa jo vuodelta 2017.

n. 20 palaa / n. 34 x 34 cm vuokaan

pohja

6 dl sokeria

5 dl vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria

4 tl leivinjauhetta

6 rkl tummaa kaakaojauhetta

3 dl kiehuvaa vettä

300 g voita sulatettuna

4 kananmunaa

voikreemi

150 g voita

5 dl tomusokeria

4 tl vaniljasokeria

kuorrutus

250 g maitosuklaata

50 g valkosuklaata

Valmista pohja. Sekoita kuivat aineet kulhossa keskenään. Kiehauta vesi ja sulata voi veden joukkoon. Sekoita varovasti nesteseos kuivien aineiden joukkoon isolla lusikalla tai nuolijalla nostellen. Lisää kananmunat yksitellen taikinan joukkoon. Sekoita nopeasti taikina sekaisin, älä vaivaa. Kaada taikina leivinpaperoidulle pellille tai vuokaan. Paista 200-asteisessa uunissa n. 30 minuutta tai kunnes kakkulevy on kypsä. Anna jäähtyä.

Valmista taikinan paistuessa voikreemi. Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri kunnolla vaahdoksi, n. 10 minuuttia. Lisää joukkoon vaniljasokeri ja vatkaa vielä pari minuuttia. Leikkaa piirakan reunat siistiksi ja tasaiseksi. Levitä kreemi kokonaan jäähtyneelle pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Laita piirakka jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi, että kreemi kovettuu. Tämä vaihe on välttämätön, muuten kreemi ja sulatettu lämmin suklaa sekoittuvat ja lopputulos on epäsiisti!

Valmista kuorrutus. Sulata maitosuklaa kulhossa mikrossa tai vesihauteessa. Kaada maitosuklaa piirakan päälle kolmessa erässä: kaada piirakalle kolmasosa suklaasta ja levitä se tasaisesti kreemin päälle, levitä suklaata palettiveitsellä. Levitä sitten toinen kolmasosa samalla tavalla ja viimeiseksi loput suklaasta ja tasoita pinta. HUOM: Jos kaadat maitosuklaan kerralla kreemin päälle, jämähtää suklaa paksuksi ja epäsiistiksi levyksi, jota ei saa levitettyä.

Sulata valkosuklaa minigrip-pussissa mikrossa. Leikkaa pussin kulmasta pieni pala pois ja pursota suklaata ohuiksi nauhoiksi maitosuklaakuoren päälle ja marmoroi pinta vetämällä cocktailtikulla edestakaisin pitkiä vetoja piirakan päästä päähän. Jos et halua marmoroida pintaa, voit myös valuttaa valkosuklaan ohuena norona pyörivin liikkein piirakan pinnalle, jolloin pinnalle tulee pyöreitä abstrakteja kuvioita. Halutessasi voit koristella pinnan myös murustelluilla Kinder-suklailla.

Anna piirakan jähmettyä kylmässä hetki ennen tarjoilua ja leikkaa pieniksi annospaloiksi. Jos pinta ei kerkeä jähmettyä ennen leikkaamista, suklaapinta halkeilee ja valuu. Liian kovaksi kylmettynyt pinta lohkeaa paloiksi leikatessa, joten älä odota liian kauaa. Säilytä valmis piirakka jääkaapissa.

Kinderpiirakan pinnan voi koristella haluamallaan tavalla

Vinkki: Kinder-piirakka sopii pakastettavaksi. Piiras onnistuu myös vähentämällä sokerin määrän 5 desilitraan. Halutessasi voit lisätä maitosuklaan joukkoon sulatusvaiheessa 1 rkl voita, jolloin lopputulos on leikkautuvampi. Paisto ja täyttö on helppo tehdä säädettävällä reunavuoalla. Kokeile myös netistä löytyviä kinderkääretortun reseptejä!

Ja kylläpä se tosiaan maistuu Kinder-munilta, jotka ovat ainakin oma pääsiäisherkkuni. Piirakka on melko makeaa ja sitä tulee kerralla paljon, joten se riittää isommallekin herkuttelijajoukolle tai sitten loput voi pakastaa. Jos mietit leivottavaa pääsiäispöytään, niin ehkäpä se voisi olla tämä?

Persikka-rahkapiirakka

Irtopohjaisessa piirasvuoassa saa leivottua kauniita piirakoita

Hankin viime keväänä vihdoinkin kauan haaveilemani irtopohjaiset piirasvuoat ja heti kerralla kolmessa eri koossa tai mallissa. Pitkulaisen, pyöreän ja neliön mallisen. Niinpä niillä piti alkaa leipomaan, että saa käsityksen sopivista raaka-ainemääristä kullekin vuoalle. Ensimmäisenä leivoin pitkulaisella piirasvuoalla keväisen persikkapiirakan. Olipa se herkullista!

36 x 10 cm irtopohjaiseen piirakkavuokaan 

10 annosta

taikina

1½ dl vehnäjauhoja (glut. vaaleaa jauhoseosta)

1/4 tl leivinjauhetta

1/4 dl sokeria

3/4 dl kuohukermaa

25 g voita

1 kananmuna

täyte

200 g vaniljarahkaa

1 rkl sokeria

1 tl vaniljasokeria

2 rkl sitruunamehua

5 kpl persikanpuolikasta

koristeluun
tomusokeria

Valmista taikina. Sekoita kuivat aineet kulhossa. Mittaa kerma ja voi mukiin, lämmitä sen verran, että voi sulaa. Anna jäähtyä hetki. Sekoita kananmuna ja kerma-voiseos kuivien aineiden joukkoon isolla lusikalla nopeasti sekoittaen. Älä vatkaa. Suihkauta vuokaan vuokasprayta ja kaada taikina vuokaan.

Valmista täyte. Sekoita pienessä kulhossa rahkan sekaan vispilällä sokeri, vaniljasokeri, sitruunamehu ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Kaada varovasti vuokaan taikinan päälle, varo ettei täyte sekoitu taikinaan. Leikkaa persikanpuolikkaat viipaleiksi tai kuutioi, levitä palat täytteen päälle. 

Paista 175-asteisessa uunissa (kiertoilmalla n. 160c) n. 30 minuuttia eli kunnes täyte on hyytynyt. Mikäli pinta ruskistuu, laita päälle leivinpaperi. Anna jäähtyä, nosta piirakka pois vuoasta ja koristele halutessasi tomusokerilla ennen tarjoilua. 

Nam! Niin ihanaa. Keveältä tuntuva pohja, vaikkakin sen verran tukeva että kärsii siirtää irtopohjavuoasta tarjoiluvadille. Vaniljarahkaa harvemmin käytän valmiina, mutta tässä se oli oikein toimiva ja sai oikaistua ainakin pari piirua reseptissä. Myös vaniljakreemi voisi toimia piirakassa oikein hyvin rahkan tilalla. Minulla oli visio kauniiksi viuhkoiksi leikatuista persikanpuolikkaista piirakan pinnalla, mutta lopulta päädyin tekemään pientä kuutioita, koska en saanut viuhkoja aseteltua nätisti vuokaan. Vinkki: älä leikkaa perille asti rikki viuhkan viipaleita, vaan jätä toisesta päästä kiinni niin muoto ei levahda nostettaessa.

Vinkki: Valmista piiras gluteenittomana käyttämällä vehnäjauhon sijasta gluteenitonta vaaleaa jauhoseosta. Voit käyttää persikan tilalla myös muita hedelmiä, kuten mangoa, aprikoosia tai ananasta. Piiraan voi paistaa myös tavallisessa piirasvuoassa, mutta upeimmimmillaan se on irtopohjavuoassa paistettuna. Vuokaspray on kätevä apuri keittiössä, mutta perinteinen sipaisu voita toimii aivan yhtä hyvin. Hyvää vuokaa ei tarvitse jauhottaa, jolloin myös lopputulos on hieman siistimpi.

Sitruunarisotto

Sitruunarisotto on hyvää sellaisenaan, mutta lisänä maistuu myös broileri

Risoton valmistaminen on oma taiteenlajinsa. Tulee hämmennellä sopivasti, ei saa tehdä liian tiukkaa koostumukseltaan vaan mieluummin puuromaisen valuvaa ja muistaa, ettei risotto odota ruokailijoita, vaan ruokailijat risottoa. Tässä suhteessa olen hieman kerettiläinen ja valmistan usein tarpeeseen nähden liian paljon risottoa ja mikrottelen sitä seuraavat päivät hyvällä omallatunnolla lounaaksi. Minkä koostumuksessa menettää, sen maussa voittaa. 

Risottoa voi maustaa suoraan annoksen päätähdeksi tai se toimii lisukkeena muille ruoille mitä mainioimmin. Omia risottusuosikkejani ovat espressolla maustettu herkkutattirisotto (jonka reseptillä voitin muinoin reseptikilpailunkin) sekä kantarellirisotto, mutta myös punajuuririsotto paahdetulla vuohenjuustolla on herkkua. Kannattaa rohkeasti kokeilla, risotto on mainettaan helpompi tehdä, kunhan vain lisää tarpeeksi nestettä ja hämmentää sitä miedolla lämmöllä.

4 annosta

4 dl risottoriisiä
25 g voita
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 tl kurkumaa
2 ½ dl kuivaa valkoviiniä
1 l vettä
2 kasvis- tai kanaliemikuutiota
1 sitruunan kuori
1 sitruunan mehu
25 g voita
3 dl parmesaaniraastetta
mustapippuria
suolaa tarvittaessa

Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulinkynnet pieneksi silpuksi. Kuumenna vesi kattilassa ja liota siihen kasvis- tai kanaliemikuutiot, pidä liemi kuumana. Kuumenna isossa kasarissa nokare voita ja kuullota risottoriisit kuultaviksi voissa, lisää pannulle riisien kuullottumisen jälkeen myös sipulisilput. Lisää pannulle kurkuma ja anna paistua hetki. Kaada joukkoon valkoviini ja sekoittele, kunnes viini on haihtunut. Kaada riisiseoksen joukkoon kauhallinen kerrallaan lientä, kunnes edellinen liemi on imeytynyt riisiin. Anna muhia hiljaisella lämmöllä n. 15 minuuttia tai kunnes riisi on sopivan al dente. Lisää lähes kypsän riisin joukkoon loppuvaiheessa sitruunan kuoriraaste sekä mehu ja parmesaaniraaste. Kiillota risotto voilla. Mausta halutessasi mustapippurilla ja tarkista suola. Tarjoile välittömästi.

Vinkki: Tarjoile risoton seurana paistettua broilerinrintaa, paahdettua vuohenjuustoa tai muuta mieleistä lisuketta. Keltainen sitruunarisotto sopii erityisen hyvin kevääseen tai pääsiäiseksi ja parsan kumppaniksi.

Broilerinrinta on irrotettu kokonaisena uunissa paistetusta broilerista, josta on myös otettu hieman paistolientä/rasvaa viimeistelemään ruokaa.

Nam! Kylläpä on herkkua. Sitruuna maistuu vahvasti, mutta ei kuitenkaan niin, että se jyrää kaikki muut maut alleen. Sitruunankuoriraaste tuo kivasti makua, pelkällä mehulla maku jäisi vähän valjuksi. Kurkuman lisääminen kannattaa, se korostaa risoton väriä kauniisti, mutta ei tuo hirveästi makua ruokaan (älä käytä currya, se maistuisi liikaa läpi). Parmesaanin tilalla voi käyttää myös Grana Padanoa, joka on hieman edullisempaa, mutta toimii aivan hyvin risotossa. Risoton kokkaaminen kannattaa aina.

Resepti on julkaistu Karjalan Heilin ruokapalstallani 1.3.2023.

Appelsiinipiirakka

Raikas ja mehevä appelsiinipiirakka saa upean ulkonäön, kun kuorrutteen pursottaa koristetyllalla piirakkapohjan päälle.

Appelsiinipiiras on supermehevä, helppotekoinen ja takuulla maistuva leivonnainen, jonka saa valmistettua lähestulkoon kotoa aina löytyvistä aineksista. Reseptissä on käytetty öljyä, joka takaa leivonnaisen säilyttävän muhevan koostumuksen jääkaappisäilytyksestä huolimatta ja toki appelsiinista puristettu mehukin tuo kosteutta taikinaan. Raastettu kuori tuo kaivattua kirpeyttä ja runsasta makua.

Lisää näyttävyyttä paksuhkolle piirakalle saa vielä pursottamalla parilla kolmella erilaisella tyllalla kuorrutteen piiraspohjan päälle. Riippuen pursotuskädenjäljestä ja vuoan koosta, kannattaa kuorrutetta tehdä vaikka 1,5x annos että se varmasti riittää. Itselläni kuorrute loppui kesken, joten osa piirakasta sai ylleen pursotukset ja osalle piirakasta riitti rennolla kädellä sivelty kuorrutekerros.

 
12 isoa palaa, n. 20x30 cm vuokaan

taikina
5 dl vehnäjauhoja
3½ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1½ tl ruokasoodaa
½ tl suolaa
200 g appelsiinirahkaa
2 isoa kananmunaa
1½ dl rypsiöljyä
2 dl puristettua appelsiinin mehua
1 appelsiinin kuori raastettuna

kuorrutus
120 g voita
200 g maustamatonta tuorejuustoa
3 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
1 appelsiinin kuori raastettuna

koristelu halutessasi
appelsiinisiivuja
keltasävyisiä nonparelleja
minttua tai sitruunamelissaa

Laita uuni kuumenemaan 175-asteiseksi. Laita leivinpaperi vuokaan. Ota kuorrutteen aineet huoneenlämpöön valmiiksi.

Valmista taikina. Yhdistä kaikki kuivat aineet keskenään. Pese appelsiini huolellisesti ja raasta kuori viilaraastimella hienoksi silpuksi. Yhdistä isossa kulhossa rahka, kananmunat, rypsiöljy, appelsiinista puristettu mehu sekä raastettu kuori. Lisää isoon kulhoon kuivat aineet. Sekoita nopeasti sekaisin isolla lusikalla, älä vatkaa. Kaada taikina vuokaan. Paista uunin alatasolla n. 30-35 minuuttia kunnes taikina on kauttaaltaan kypsää, tarkista kypsyys tikulla. Anna pohjan jäähtyä hetki vuoassa ja vedä sen jälkeen jäähtymään pöydälle. Anna jäähtyä kokonaan.

Valmista kuorrute. Vatkaa sähkövatkaimella huoneenlämpöinen voi ja tuorejuusto yhteen. Lisää tomusokeri, vaniljasokeri ja raastettu appelsiinin kuori. Vatkaa seos kuohkeaksi vielä muutaman minuutin ajan. Laita jääkaappiin odottamaan pohjan jäähtymistä.

Levitä kuorrute jäähtyneen pohjan päälle tai halutessasi voit pursottaa kuorrutteen koristetyllien läpi pinnalle. Koristele halutessasi tuoreilla appelsiinisiivuilla, nonparelleilla tai muilla mieleisillä koristeilla. Jäähdytä jääkaapissa ennen tarjoilua. Säilyy mehevänä jääkaapissa jopa viikon ajan.

Koristeluvaiheessa voit pursottaa erilaisia kuvioita pinnalle.
Tässä on pursotettu kuusisakaraisella tähtityllalla ns. ruusupursotusta ja pieniä ruusukkeita.

HUOM: Kuorrutetta kannattaa tehdä 1,5x annos, jos pursottaa ja käytössä on yhtään isompi vuoka. Jos käyttää isompaa vuokaa ja vain levittää kuorrutteen, perusannos riittää hyvin. Itse paistoin piiraan ohjetta hieman isommassa vuoassa. Gluteenittoman piiraasta saa käyttämällä vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta, kuten Semper Fin Mixiä. Huomioithan koristerakeiden gluteenittomuuden, jos sellaisia käytät.

Nam! Todella herkullista. Tein tämän tosiaan jo pääsiäisen aikoihin ja piirakasta osa lähti perheen ja suvun herkuteltavaksi. Myös muilta tuli ylistäviä kommentteja. Itse tein testin, kuinka kauan piiras säily mehevänä jääkaapissa ja vielä viikon jälkeen testipalanen oli kuin vastaleivottu. Piiras siis kestää mainiosti pidemmänkin aikaa eikä kovetu tai kuivu. Itselläni oli isompi vuoka, ehkä 30x40 cm, käytössä ja sille ei riittänyt kokonaan pursottaa perusreseptin määrällä kuorrutetta, mutta jos olisin paistanut piiraspohjan esim. lasisessa lasagnevuoassani, olisi kuorrute riittänyt. Noin 2 appelsiinia vastaa 2 dl puristettua mehua ja silloin myös molempien appelsiinien kuoret tulee käytettyä - toinen kuori pohjaan ja toinen kuorrutteeseen.

Alkuperäinen resepti instagram.com/lemonsleipoo-tililtä, mutta olen tehnyt reseptiin pieniä omia muutoksiani.

Resepti on julkaistu 7.5.2022 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Vegaaninen tahmea suklaakakku

Suklaakakku on paitsi herkullisen tahmea, myös vegaaninen

Tätä syntisen hyvää suklaista ja tahmeaa kakkua nautittiin pääsiäisenä. Tähän kakkuun ei tule mitään eläinperäisiä tuotteita, joten se sopii myös maidonta tai vegaaniruokavaliota noudattaville, kunhan olet tarkkana suklaahyllyllä kuorrutetta valitessasi. Erilaisiin resepteihin vuosien varrella tutustuessani olen pistänyt merkille, että vanhat, 1900-luvun alun reseptit aina sotavuosien jälkeisiin aikoihin saakka ovat usein vegaanisia jo ihan alkujaankin, joten vanhoista keittokirjoistakin voi tehdä löytöjä reseptejä etsiessään nykypäivän käyttöön tai tuunauspohjaksi. Nykyään valinnanvaraa resepteissä löytyy laidasta laitaan ja jokaiselle sopivaksi. Tämä kakkunen sopii varmasti monelle, sillä se on monen ruokavalion kattavuuden lisäksi ihan älyttömän hyvää! Kakun kohottajana toimii tilkkanen etikkaa soodan kaverina, mutta se ei maistu lopputuloksessa. Ja mikä parasta, tähän kakkuun löytyy ainekset varmasti aina kotoa. Kannattaa kokeilla, tähän jää koukkuun.

20 cm irtopohjavuokaan

4 dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

1 ½ dl muscovadosokeria (eli tumma ruokosokeri)

3/4 dl tummaa kaakaojauhetta

1 rkl vaniljasokeria

1 tl ruokasoodaa

3/4 tl suolaa

2 ½ dl kauramaitoa (tai soijamaitoa, mantelimaitoa)

1 dl rypsiöljyä 

1 rkl omenaviinietikkaa

n. 50 g vegaanista tummaa suklaata, n. 70% kaakaopitoisuus

koristeeksi tuoreita marjoja ja yrttejä

leivinpaperia vuoan vuoraamiseen

Rutistele leivinpaperi ja aseta se 20-senttisen irtopohjavuoan sisään, rypistettynä se muotoutuu vuokaan hyvin. Kuumenna uuni tasalämmöllä 175 asteeseen tai kiertoilmalla 150 asteeseen. 

Sekoita isossa kulhossa kaikki kuivat aineet isolla lusikalla sekoittaen, lisää kaakaojauhe siivilän läpi ettei mukaan jää paakkuja. Lisää nesteet ja sekoita koko taikina nopeasti tasaiseksi, älä sekoita taikinaa liikaa ettei se sitkisty. Kaada taikina vuokaan, tasoita pinta ja paista n. 40 minuuttia tai kunnes kakku on juuri ja juuri kypsynyt. Rouhi kakun kypsyessä suklaa. Ripottele suklaarouhe heti kakun pinnalle, kun se on otettu uunista. Suklaa sulaa osittain kakun pinnalle hauskaksi kuorrutteeksi. 

Voit koristella valmiin kakun tuoreilla mansikoilla tai vadelmilla sekä mintulla tai sitruunamelissalla. Tarjoile kakku mieluiten hieman lämpimänä. Kakku säilyy hyvin huoneenlämmössä ja sen voi myös pakastaa.

Nam! Kyllä todellakin oli hyvää ja ihanan tahmaisen suklaista ja herkullista. Herkutteluseurana olleet naapuritkin tykästyivät kakkuun kovasti. Tuoreet mansikat olivat ihana lisä kakkuun, ne raikastivat muuten tuhtia kokonaisuutta mukavasti. Minttu oli omasta keittiöstä vesiviljelylaitteesta suoraan kakkuun nyppäistyä. Tuli mieleen, että kakkuun sopisi kuorrutteeksi oivasti myös iki-ihana maailman parhaiden mokkapalojen kuorrute, kun käytät siihen esim. Sinistä keijua. 

Kulitsa Baba Lybeckin tapaan

Valmistin itse elämäni ensimmäisen oman kulitsan vasta vuosi sitten, vaikka sitä on tullut maistettua ensimmäisen kerran jo lapsuudessa. Kulitsa on karjalainen, ortodoksisesta ruokaperinteestä juurensa juontava perinneleivonnainen, jossa ei säästellä raaka-aineissa. Se on omiaan paaston jälkeen tuomaan herkkuhetki ja kulitsaa voi nauttia toisen pääsiäisherkun, pashan, kanssa. Itse kokeilin myös voisipaisun kanssa ja hyvää oli niinkin. Kannattaa kokeilla, sillä kulitsa on oikein herkullinen ja vähän erilainen tarjottava. Se myös säilyy pyhät oikein hyvin ja on ainakin vaihtelua peruspullalle.

Kulitsan sukulaisleivonnainen on italialainen panettone, jota tosin syödään jouluna ja vuodenvaihteessa. Se lienee meille jopa tutumpi kuin kotoinen kulitsa, sillä panettonea saa ainakin hyvinvarustelluista liikkeistä ja markkinoilta. Kulitsan ja panettonen idea on paistaa se korkeareunaisessa, mielellään kapoisessa vuoassa, jolloin leivonnainen kohoaa kauniin muhkeaksi. Itse koin turvallisemmaksi paistaa pullani matalammassa kakkuvuoassa, jolloin silloinkin se kohosi yllättävän korkeaksi. Mikäli teet kakun kapeaan, korkeaan vuokaan, voit leikata pullan kerroksittain ja sitten siivuiksi kuin täytekakun. Näin palasta ei tule liian suurta ja annostelu on helpompaa. Vinkin antoi toimittaja Baba Lybeck, jonka reseptillä leivoin omankin kulitsani. Baba on muuten myös eräänlainen pääsiäisenä tarjottava kakku, se kohotetaan hiivalla ja kostutetaan esim. rommilla.  

1 iso kulitsa, vähintään 12 annosta

3 dl maitoa

30 g tuorehiivaa

0,5 g sahramia

1 rkl kardemummaa

50 g voita

1½ dl sokeria

3 kananmunaa

1 dl (1 pss) korintteja

½ dl mantelirouhetta

100 g hillottua appelsiininkuorta

1 tl suolaa

10-12 dl vehnäjauhoja

voiteluun kananmuna

koristeluun kokonaisia manteleita

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi, murenna hiiva maidon joukkoon ja sekoita, kunnes hiiva on liuennut. Lisää sahrami ja kardemumma. Sulata voi ja anna sen jäähtyä. Vatkaa sokeri ja kananmunat vaahdoksi ja sekoita vaahto maitoon. Lisää korintit, mantelirouhe, appelsiininkuori ja suola. Sekoita joukkoon puolet jauhoista ja jäähtynyt voi. Lisää loput vähitellen ja vaivaa taikinaa, kunnes se on kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista. Jätä taikina pehmeäksi. Kaada taikina hyvin voideltuun pyöreään vuokaan (halkaisija 24-26cm).

Kohota kulitsaa leivinliinan alla kaksinkertaiseksi, vajaan tunnin ajan. Voitele kohonnut kulitsa kananmunalla ja koristele pinta manteleilla. Perinteinen kuvio on kirjoittaa manteleilla XB – kristus nousi kuolleista/kristus on ylösnoussut. Paista uunin alatasolla 175 asteessa puolisen tuntia, peitä kulitsan pinta leivinpaperilla tai foliolla ja jatka paistamista vielä noin 15 minuuttia. Tarkista kypsyys, kypsästä kakusta ei jää taikinaa tikkuun. Jäähdytä liinan alla, leikkaa viipaleiksi ja tarjoile pashan kanssa (leikkaa pashaa siivu kulitsan päälle).

Hyvää! Kulitsa on todella tuhtia, sahrami maistuu kivasti (jos et tykkää sahramista, jätä suosiolla pois) ja onhan se jotain erilaista, mitä peruspulla. Nyt kun tätä blogipostausta kirjoitan, koronavirus riehuu Suomessakin ja saas nähdä, voiko edes pääsiäistä viettää perhepiirissä. Todennäköisesti ei voi. Niin jää sitten kulitsatkin leipomatta ja syömättä tältä vuodelta, mutta onhan resepti naputettu blogiin talteen, kun sen vuosi sitten oppilaille jo koeponnistin pääsiäisleivontakurssia varten. Tälle vuodelle ajatukseni oli opetella tekemään itse pashaa, sillä reseptejä siihen on mummon arkistoissa paljon. Kulitsan kanssa tarjotaan perinteisesti pashaa ja pitäisihän nämä kaksi taitoa osata yhdistää itse. Suosittelen muuten kaupasta ostamaan lieksalaista pashaa, joka on maustettu valkosuklaalla ja samppanjalla. Oletko kuullut koskaan kulitsasta tai maistanut sitä?

Resepti on julkaistu maaliskuun 2020 ruokapalstallani Heilissä.

Karitsan sisäfile, bataattipyre ja punaviinikastike

Karitsaa ja lammasta tulee syötyä lähinnä pääsiäisen seutuun, vaikka se on oikein oivaa ruokaa muulloinkin. Erityisesti karitsa valmistuu hyvin nopeasti, isommat paistit tai lammas muhivat syöntikuntoon muutamassa tunnissa. Tällä hetkellä kaupoista saa hyvin tuorelihaa, mutta onneksi sitä saa vähintään pakastettuna. Jos et ole vielä maistanut, niin nyt kannattaa! Lampaanlihalle hyviä makupareja ovat mm. rosmariini, timjami, valkosipuli, kahvi, minttu, fetajuusto ja raikas sitruuna. Herkuttelin pääsiäisenä niin perinteisellä hitaasti haudutetulla isäni marinoimalla lampaanpaistilla, mokkakastikkeella, valkosipulikermaperunoilla ja minttuhyytelöllä kuin näillä supernopeasti kypsyvillä sisäfileillä, joille keittelin kiireettä oman punaviinikastikkeen. Osa karitsanlihoista odottaa vielä pakastimessa tulevia kokkauskertoja, joten yksi fileepaketti on varsin riittoisa eikä hintakaan onneksi ole paha. Ja parhaimmillaan liha on lähellä tuotettuna!

2 annosta

marinadi karitsalle

4 karitsan sisäfileetä

½ dl rypsiöljyä

½ dl balsamiviinietikkaa

½ sitruunan mehu ja kuori

2 oksaa tuoretta rosmariinia

5 oksaa tuoretta timjamia

mustapippuria myllystä

merisuolaa myllystä

paistamiseen voita

tarvittaessa suolaa ja pippuria

Pyyhi fileet kuivaksi ja nosta ne pieneen kulhoon. Pese sitruuna ja leikkaa puolikkaasta kuoret kuorimaveitsellä. Mittaa joukkoon öljy, balsamico, puristettu sitruunan mehu ja lisää mukaan muut mausteet. Sekoita marinadi huolellisesti fileiden joukkoon ja anna maustua muutama tunti ennen valmistamista, mieluiten peitettynä jääkaapissa. Sekoita välillä, että fileet maustuvat tasaisesti. Nosta fileet marinadista juuri ennen paistamista ja pyyhi ne kuivaksi. Kuumenna hyvä paistinpannu kuumaksi, paista fileet runsaassa voissa nopeasti, noin minuutti, molemmilta puolilta. Nosta fileet vetäytymään folioon.

punaviinikastike

2 porkkanaa

1 sipuli

4 valkosipulinkynttä

1 rkl voita paistamiseen

3 rkl ruokokidesokeria (tai muscavadosokeria)

½ dl balsamiviinietikkaa

1 tl kokonaisia mustapippureita

1 tl kokonaisia viherpippureita

1 tl kokonaisia rosépippureita

3 laakerinlehteä

1 pll (7,5 dl) punaviiniä

7,5 dl lihalientä

(tummaa maizena-kastikesuurustetta)

2 rkl voita kastikkeen kiillottamiseen

Kuori porkkana, sipuli ja valkosipulinkynnet. Leikkaa ne pienehköiksi kuutioiksi. Paista kattilassa kasviksiin hyvä väri voin kanssa, varo polttamasta. Kaada sokeri kattilaan ja anna sokerin karamellisoitua kasviksien kera. Lorauta päälle balsamico ja anna sen haihtua lähes kokonaan. Kaada kattilaan pullollinen punaviiniä sekä mittaa joukkoon reilusti tuoreita yrttejä, pippurit sekä laakerinlehdet. Anna keittyä kasaan miedolla lämmöllä, kunnes nestettä on jäljellä noin puolet. Siivilöi neste puhtaaseen kattilaan, painele varovasti kasviksista lientä irti, heitä kasvikset biojätteeseen. Kaada kattilaan hyvää lihalientä (tai vettä + 1½ lihaliemikuutiota tai 3 rkl härkä-punaviinifondia), anna porista miedolla lämmöllä, kunnes kastiketta on jäljellä n. 4 dl. Itselläni keittämisvaihe kesti vajaat 2h. Tarkista maku: lisää tarvittaessa suolaa tai sokeria, kastikkeessa saa olla vahva maku. Tarvittaessa voit suurustaa kastikkeen tummalla kastikesuuruksella. Juuri ennen tarjoilua vispaa joukkoon pari lusikallista voita, joka kiillottaa kastikkeen. Ylimääräisen kastikkeen voi upottaa vaikka jauhelihakastikkeen joukkoon.

bataattipyre

n. 700 g bataattia

3 rkl voita paistamiseen

2-3 dl kuohukermaa

mustapippuria myllystä

merisuolaa myllystä

nokare voita viimeistelyyn

Kuori bataatti kuorimaveitsellä ja huuhtele se. Pilko bataatti sormenpään kokoisiksi paloiksi. Kuullota kasvikset laakeassa kasarissa voin kanssa, kunnes ne saavat hieman paahteisen värin. Kaada bataattipalat kattilaan ja kaada päälle kaksi desiä kermaa sekä ripaus suolaa. Hauduttele miedolla lämmöllä kypsäksi, n. 15 minuuttia. Lisää tarvittaessa kermaa, seoksen tulee näyttää keittyessään muhennosmaiselta eikä lillua nesteessä. Soseuta bataatti sauvasekoittimella, mausta suolalla ja pippurilla. Lisää joukkoon nokare voita. Pidä kuumana tarjoiluun saakka, varo polttamasta pohjaan.

parsa

½ nippu tuoretta vihreää parsaa

merisuolaa myllystä

Huuhtele parsat juoksevalla vedellä. Taita parsaa tyvestä, jolloin kuiva puumainen osa napsahtaa poikki. Leikkaa kanta siistiksi. Kuumenna pienessä kattilassa vettä ja keitä parsoja muutama minuutti suolalla maustetussa vedessä juuri ennen tarjoilua. Kaada napakoiksi jääneistä parsoista vesi pois, etteivät ne kypsy liikaa. Kypsyyttä voi kokeilla haarukalla tai hammastikulla varresta.

Kokoa annokset: nosta lautaselle muutama parsa, nokare bataattipyrettä ja karitsanfileet. Kaada lautaselle fileiden juureen kastiketta. Mausta fileet tarvittaessa sormisuolalla ja mustapippurilla. Koristele annos parilla oksalla tuoretta timjamia. Tarjoile välittömästi.

Karitsan sisäfile, bataattipyre, parsa ja punaviinikastike

Tämä oli varmaan kaikkien aikojen onnistunein ateria, jonka olen koskaan valmistanut! Makua, rakennetta, väriä ja ulkonäköä riitti, lihaan sattui kerrankin sopiva kypsyys (medium) ja nälkäkin lähti. Tuo postauksen kansikuva on jaettu Instagram-tililläni jo heti pääsiäisen jälkeen ja itse ohjeet olivat Karjalan Heilin ruokapalstallani huhtikuun loppupuolella.

PS: Lammas ja karitsa eivät maistu villasukalle!