9.8.2022

Raparperikeikauskakku mummin tapaan

Raparperikeikauskakussa maistuu ihanasti karamellisoitunut sokeri, voi ja kardemumma
sekä tietenkin raparperi. Tämä on lempireseptini.

Keikauskakku on saanut nimensä siitä, että kakku keikautetaan sananmukaisesti ympäri ennen tarjoilua. Tässä ihanassa kakussa maistuu kardemumma ja raparperi. Mummini teki aikoinaan hirmuisen hyvää raparperikeikauskakkua oman pellon raparpereistaan ja ohje katosi jossain vaiheessa, vaikka perin aikoinaan kaikki mummini reseptit. Resepti kerkesi olla kadoksissa piinaavat yli 10 vuotta, mutta nyt se on taas käytössäni. Alunperin resepti on julkaistu ET-lehdessä, johon mummini oli tehnyt omia muokkauksiaan ja tehnyt merkinnän reseptin maukkaudesta, kuten hän aina teki. Raparperi on yksi suosikkimakujani ja tässä kakussa se yhdistyy ihanan siirappiseen ja kardemummaiseen makuun ollen samalla pehmeää ja toisaalta hieman rapeaakin. Koska en halua enää ikinä reseptin katoavan, on se löydettävissä blogistani ja se on julkaistu Karjalan Heilin ruokapalstallani, joten toivottavasti resepti jää elämään jatkossa eikä enää ikinä pääse katoamaan. Ainakaan minulta.

vuokaan
50 g voita
1 dl fariinisokeria
½ tl kardemummaa
6 dl raparperia paloiteltuna

taikina
2 dl sokeria
150 g voita
2 kananmunaa
2 tl vaniljasokeria
2½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
½ dl maitoa tai kuohukermaa

Mittaa voi, fariinisokeri ja kardemumma 22-26 cm umpipohjaiseen kakkuvuokaan. Kuumenna 175-asteisessa uunissa, kunnes voi sulaa ja sekoittuu fariinisokerin kanssa siirapiksi. Sekoita seos tasaiseksi ja levitä vuokaa kallistelemalla tasaiseksi kerrokseksi vuoan pohjalle.

Huuhtele sillä välin raparperit ja pilko raparperit ohuiksi siivuiksi, mittaa 6 dl tai hieman reilu raparperipaloja ja kaada ne vuokaan kiehuvan voi-fariinisokeriliemen päälle.

Valmista taikina. Vaahdota voi ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi. Vatkaa kananmunat yksitellen joukkoon. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita vuorotellen maidon tai kerman kanssa taikinan joukkoon, vältä vatkaamista. Lusikoi taikina tasaisesti vuokaan raparperipalojen päälle ja paista keikauskakkua n. 45 minuuttia 175-asteisessa uunissa. Tarkista kypsyys tikulla, taikinan tulee olla juuri ja juuri kypsää, mutta vältä paistamasta liikaa.

Varaa valmiiksi kakkuvati ja kumoa keikauskakku suoraan uunista ottamisen jälkeen vadille. Ole varovainen, ettei tulikuumaa siirappia valu käsille tai päälle. Jos kakku jäähtyy vuoassa, se ei irtoa kunnolla vuoasta, joten kumoaminen kannattaa tehdä heti kuumana. Valuta mahdollisesti vuokaan jäänyt liemi kakun päälle.

Tarjoile keikauskakku hieman jäähtyneenä. Vaniljakastike, -jäätelö tai kermavaahto maistuu hyvin lisänä. Kakku säilyy jääkaapissa useamman päivän.

Mitä pienempi vuoka, sitä korkeampi kakku.

Olipa ihanaa että resepti löytyi monien vuosien etsinnän jälkeen! Pari kertaa olen tätä päässyt leipomaan ja kyllä se on edelleen miulle selvää, että tämä on se oikea resepti. Mielestäni raparperin kanssa sopii ihanasti kardemumma ja sitä on tässäkin pieni määrä. Sokerin ja voin määrää lisäämällä saa vielä kinuskisemman ja valuvamman lopputuloksen aikaiseksi. Olen joskus kokeillut aikoinaan nimittäin määrän lisäämistäkin. Leivon tämän alumiiniseen kakkuvuokaan, joita löytyy kaapeistani montaa eri kokoa. Pienemmällä halkaisijalla olevaan vuokaan tulee korkeampi kakkutaikina ja isommalla halkaisijalla matalampi, jolloin kinuski imeytyy lähes koko kakun läpi. 

Resepti on julkaistu heinäkuun 2022 Karjalan Heilin ruokapalstallani.

6.8.2022

Kirsikkapiirakka


Tuoreet kirsikat ovat parasta kesäherkkua, harmikseni en vaan voi syödä niitä yhtään tuoreena allergian takia. Niinpä kirsikka tulee taltuttaa allergiaystävälliseksi joko uunissa tai keittäen. Itse halusin tällä kertaa leipoa kirsikkapiirakkaa vaivattomasti ja päädyin yksinkertaiseen sekoitettavaan taikinaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut taiteilla kaulittavasta piirastaikinasta ristikko kakun pinnalle, jolloin piiras saisi vielä juhlavamman ulkoasun. Sitäkin pitää koittaa, kunhan inspiraatio seuraavan kerran iskee. 

Kirsikat myydään yleensä puolen kilon rasioissa tai litroittain. Ylijääneet kirsikat voi popsia sellaisenaan tai keittää nopeasti hillokkeeksi (hillo)sokerin kanssa ja purkittaa, jolloin hillokkeen voi syödä turkkilaisen jogurtin lisukkeena. Hillo kannattaa maustaa kevyesti vaniljalla. Myös pieni loraus Cointreauta sopii hyvin makumaailmaan. Kirsikkahillon reseptin löydät täältä, kirsikkabritakakun yhteydestä. Myös ihanaa ranskalaista vanukasmaista pannaria, kirsikkaclafoutis'ta kannattaa kokeilla!

Kirsikoissa on iso kivi, joka tulee ehdottomasti poistaa – samoin kirsikasta roikkuva tikku. Helpoiten se mielestäni käy halkaisemalla pienellä veitsellä kirsikka puoliksi nyppäämällä kivi irti. Jotkut käyttävät erillistä kirsikankivenpoistajaa ja jotkut poistavat kivet tikun tai pillin avulla. Poisto-operaation aikana kannattaa käyttää kertakäyttöhanskoja, sillä tumma mehu värjää herkästi sormet, kuten punajuurta käsitellessä käy. Mehu myös räiskyy herkästi, joten valkoisissa vaatteissa ei kannata leipoa kirsikasta. 

8-10 palaa, 26 cm piirasvuokaan

taikina
100 g voita sulatettuna
2 kananmunaa
2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta

täyte
n. 300 g tuoreita kirsikoita
raesokeria

vuokaan
voita
korppujauhoja

koristeluun
tomusokeria

Valmista taikina. Sulata voi mikrossa leivontakulhossa. Sekoita joukkoon kananmunat, sokeri, vehnäjauhot ja leivinjauhe sekä vaniljasokeri isolla lusikalla nopeasti sekoittaen. Voitele ja korppujauhota piirasvuoka. Kaada taikina vuokaan.

Huuhtele kirsikat. Leikkaa kirsikat puoliksi ja poista kivi. Taputtele kirsikat kuiviksi talouspaperilla ja ripottele taikinan päälle vuokaan. Ripottele pinnalle reilusti raesokeria. Lämmitä uuni kiertoilmalla 200-asteeseen tai tavallisella 225-asteiseksi ja paista piirakkaa keskitasolla n. 30 minuuttia tai kunnes taikina on kypsynyt kauniin väriseksi. Hunnuta pinta halutessasi tomusokerilla. Tarjoile piirakka sellaisenaan tai vaniljajäätelön, kermavaahdon, ranskankerman tai vaniljakastikkeen kera.

Kirsikkapiirakka menossa uuniin.
Raesokeri sulaa lähes välittömästi mehukkaiden kirsikoiden päälle.

Vinkki: korvaa tuoreet kirsikat pakastekirsikoilla (esim. Pirkka) tai käytä muita hedelmiä tai marjoja. Voit korvata vehnäjauhot gluteenittomalla vaalealla jauhoseoksella, silloin jauhoja riittää n. 1,5 dl. Jauhota vuoka gluteenittomilla korppujauhoilla tai taikinaan käytetyllä gluteenittomalla jauholla.

Tomusokerilla koristeltu kirsikkapiiras.

Niin äärettömän herkullista! Taikina kypsyi mukavan rapeaksi ja kirsikat pysyivät mehukkaina. Raesokeri kerkesi sulaa ja upota kirsikkaan melko hyvin. Halutessaan pinnan voi koristella tomusokerilla, mutta minusta sekään ei ole välttämätöntä. Juhlavamman piirakasta saa, kun sen lisukkeena tarjoilee jotain vaniljaista kastiketta tai jäätelöä, jogurttia tai muuta vastaavaa. Nokare vaaleaa kastiketta tuo myös ihanan kontrastin tummalle kirsikalle.

Resepti on julkaistu 6.8. ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

16.7.2022

Ilosaarirock 2022 - Ruoka- ja juomakatsaus


Ilosaarirockin maamerkki, Laulurinteen takaa löytyvät jättikirjaimet.
Näihin kirjaimiin tiivistyy miulle joensuulainen kesä, ilo ja kaikki se iloinen odotus, joka huipentuu heinäkuiseen festariviikonloppuun, #kesänparasviikonloppu.

*Kaupallinen yhteistyö Ilosaarirockin ja Joensuun Popmuusikoiden kanssa, festarilippu saatu

Ilosaarirockia päästiin viettämään vihdoin kahden kurjan koronavuoden jälkeen. Lipunvaihtojonot kiemurtelivat jäähallin edessä pitkinä iloa hersyvinä matoina ja ihmismassat valuivat kohti pääporttia. Oma ranneke käteen ja alueelle! Miulle rokkivuosi oli järjestyksessään jo ainakin 20., saattaa mennä ylikin. Olen käynyt joka vuosi yläasteikäisestä eli 2000-luvun alusta asti rokissa, ainoan poikkeuksen ovat tehneet ne kaksi vuotta, kun koko rokkia ei järjestetty. Sain rokissa 2019 virallisen tittelin #rokinvirallisinruokatoimittaja ja näitä ruokajuttuja olenkin vuosia jo rokista kirjoitellut. Linkkipuu postauksen lopussa. Myös aiemmin olen käyttänyt tägiä #syöjuoilosaarirock

Kyrö Distillery Company ja aiheellinen muistutus

Välivuodet ovat antaneet aikaa panostaa järjestelyihin ja se näkyi heti. Alueen järjestetystä oli muutettu aiemmasta ja muutakin fiksiä tehty. Osa muutoksista olikin näin konkarin näkökulmasta oikein onnistuneita.

Ensimmäinen onnistunut muutos oli muodostaa Ruokakeidas ja tuoda se suurten ihmismassojen luokse eli entisen Rekkalavan paikalle lähelle pääporttialuetta ja saapumista alueelle. 2019 ruoka-alue sijaitsi hieman syrjässä raviradan reunalla ja sinne ei kaikki löytäneet perille. Toinen onnistunut muutos oli Tähtiteltan Kerubin ravintola-alueen ja anniskelun ilmeisesti kasvattaminen sekä muodostaminen, samoin siihen niputtuu entistä kätevämmin VIP-alue sekä VIPistä pääsee nyt suoraan Tähtiteltan reunaan seuraamaan keikkoja. Ennen VIP sijaitsi Kerubin ravintolan takana hieman syrjässä. Entisen VIPin alueelle oli tehty iso wc-alue ja siellä saa pestyä kädet vedellä. Tosi hyvä!

Muista pantti! Näkymä Rentolavan anniskelusta kohti järveä.

Kierrätys on hoidettu aina ensiluokkaisesit rokissa, mutta tällä kertaa roskiksia sai ainakin perjantaina etsimällä etsiä. Ruokakeitaalla monet ihmiset söivät annoksiaan katoamatta alueelta mihinkään ja lopulta löysin yhden roskiksen. Roskiksia olisi voinut olla paljon koko Ruokakeitaan reunamilla tai välittömässä läheisyydessä. Nyt ei roskiksia ollut myöskään päälavan alueen haarautuessa kohti rantaa, jossa on aina ollut isot roskisalueet. Lisäksi wc-tiloja ei ollut Rentolavan läheisyydessä rannassa ilmeisesti oikein lainkaan. Kaikista juomajutuista, kuten tölkeistä, pulloista ja laseista sekä mukeista saa pantin, joten kannattaa kiikuttaa ne takaisin tiskille eikä jättää lojumaan!

Haapasalon hatsapuribussi ja itse Ville Haapasalo, melko kuvattuja oli molemmat

Itse ruokapuolesta! Ennakkomainosten mukaan luvassa oli paljon kaikkea kivaa, kuten Ville Haapasalon suursuosion saaneet hatsapurit ja muut festarieväät, kaukoidässä supersuositut rullajäätelöt (näitä ei saa Joensuussa mistään) ja sen rulliksen voisi laittaa myös trendikkään kuplavohvelin sisään. Sitten on tavallista kebabsettiä, monenlaista etnistä sambusoista wokkeihin ja tietenkin monen sortin burgeria. Instan puolella @cebicinkeittio voi seurailla lähes reaaliajassa, kuinka viikonloppu festareilla sujuu ja mitä kaikkea herkkua sieltä löytyy! Sinne olin myös nostanut etukäteen juttuja ruoka-aiheista.

Risto Mikkola wellingtonhommissa

Olen monta vuotta hehkutellut joensuulaisen Local Bistron ruokarekan maa-artisokkaburgeita. Tänä vuonna burgerit olikin tehty wellingtonin muotoon ja se oli kieltämättä nerokasta! Helppo tykittää wellingtonburgeria nälkäiselle rokkikansalle ja tuote on helppo syödä. Olipa kiva nähdä myös Localin porukkaa, Markoa ja Ristoa sekä muuta henkilökuntaa. Kävin viimeksi syömässä toissaviikolla ihan Joensuun keskustassa olevassa ravintolassa maa-artisokkaburgeria ystävieni kanssa.

Maa-artisokkaa pullollaan oleva wellingtonburgeri, nam!

Localin toinen omistaja, julkkiskokki Risto Mikkola, tarjosi Localin väen kanssa miulle maa-artisokkawellingtonin ja kylläpä se oli hyvää! Pieni aavistus savua, ei liian rasvainen kokonaisuus ja maa-artisokkaa oli enemmän kuin riittävästi. Todella hyvä tuote!

Kaverit ostivat Haapasalon hatsapuribussista lihahatsapurin ja sain maistaa sitä. Ai että kun oli hyvää! Mausteinen jauheliha ja venyvä juusto oli hyvää, pitää käydä itsekin ostamassa oma lihahatsapuri. Netta maistoi myös jauhelihasambusaa ja sekin menee testilistalle.

Rullis-kojun rullajäätelö, Oreo-keksin makuisena. Tekotapa on hieno!
Jäätelövankkurin herkulliset ja kesäiset mansikat

Kaverit testasivat myös ne rullajätskit, mie en vielä kerennyt jätskihommiin. Polvijärveläinen Jäätelövankkuri on tuttuun tapaan rokissa tuomassa viilennystä rokkikansalle ja monta herkullista makua on saatavilla lähijäätelöitä. Miun suosikki on Baileys ja lähimansikka, nyt rokissa voisin testata lonkerosorbettia tai raparperi-mansikkasorbettia. Myös tuoreita mansikoita ja kahvia tarjolla, kahvi on myös paikallista, Unison coffeen paahtamaa. 

Kerubin grilli lähellä päälavaa

Kerubin yksi piste löytyy tutulta paikalta siirtyessä päälavan alueelta kohti rantaa, toinen isompi ravintola on Tähtiteltan anniskelun vieressä. Sieltä löytyy paljon pöytiä ja osa tilasta on myös varjossa päivällä, joten kelpaa lepuuttaa samalla burgeria ja muita herkkuja mussuttaessa väsyneitä jalkoja. Kyllä huomaa, että toimistohommia vuosia tehneenä nämä reissut käy entistä enemmän jalkoihin ja istumapaikkoja arvostaa entistä enemmän. Maassa istuminen ei ole vaihtoehto, kun pamahtaa selkä sitten jumiin. Tervetuloa, oi orastava keski-ikä!

Tähän väliin fanityttökuva Ville Haapasalon kanssa

Kerubilta saa tuttuun tapaan burgeria, kuten härkäburgeria, Happoradion Aki Tykin mukaan nimettyä Tykkiburgeria, kanagyrosburgeria salaatteja. Myös bataattiranet kuuluu kalustoon. Mie ajattelin testata tänään jonkun burgerin ja myös vieressä olevan Mihailin tavernan kanagyros pitaleipien ja tzatzikin kanssa kiinnostaa.

Mihailin tavernan annos, Mihailin taverna löytyy myös Joensuun torin kupeesta
Siniseltä virralta ja Torinhelmestä

Ensimmäinen rokkipäivä oli ihana! Tapasin niin paljon ystäviä, kavereita, tuttuja, sukulaisia ja uusia tuttavuuksia läheltä ja kaukaa, että kotona meni hetki ennen kuin sai unta. Nämä ovat juuri niitä hetkiä, jotka ovat elämässä parasta. Onnellisuuden tunteita, iloa, sydämessä läikkyvää rakkautta kaikkea kohtaan. Tätä oli sen kaksi pitkää vuotta odottanut. Ja mikä parasta, tätä lystiä on vielä kaksi päivää edessä!

Hetki vesisateessa, juuri ennen Hassisen konetta

Lukaise myös miun aiemmat rokkipostaukset vuosilta
2019 , 2018 , 2017 , 2016 , 2015, osa 1 ja 2015, osa 2

Pohjois-Karjalan Sähkön pisteellä sai testata omaa vetovoimaa
Tähän päättyy tältä erää oma ruokaraportti ja hipsin rokkailemaan.
Nähdään! Terkuin, Hanna



10.6.2022

Pärämätsit (peremec, pärämäts) eli tataaripiiraat

Mausteisella lihatäytteellä täytetyissä pärämätseissä on keskellä pieni kurkistusaukko.
Valmiit tataaripiiraat syödään lisukkeiden, kuten smetanan ja suolakurkun kanssa.

Tampereesta tulee monelle mieleen ensimmäisenä manserock, Särkänniemi ja Näsinneula, Tapolan mustamakkara ja lähes uuden perinneruoan asemaan nousseet siivet. Mutta hieman vähemmän tunnetumpi on grillien erikoisuus, vuosikymmeniä myynnissä ollut pärämäts-lihapiiras. Pärämätsit ovat tataarien perinneruokaa ja alun perin 1920-luvulla resepti on kulkeutunut heidän matkassaan Tampereelle Volgan mutkasta. 1960-luvulla Linkosuon leipomo aloitti piiraiden sarjatuotannon. Nyt on aika leipoa niitä myös itärajalla!

Pärämätsit ovat kohottamattomasta taikinasta tehtyjä ohutkuorisia lihapiiraita, joissa on vahvasti maustettu täyte ja pieni kurkistusaukko. Piiraat paistetaan paistinpannulla öljyssä ja tarjotaan mieluiten kuumina. Kotioloissa tataarit suosivat pieniä, 5-7 cm halkaisijaltaan olevia piiraita, kun taas sarjatuotannossa kokoluokaksi on vakiintunut n. 10 senttiset. Itse olin haikaillut näiden tekemisestä jo pidemmän aikaa ja kuinka sopivasti sattuikaan, että pidin muutama viikko sitten piirakkakurssin kansalaisopistolla. Niinpä innokkaat leipurikurssilaiset pääsivät tataarien ja tamperelaisten perinneherkkujen pariin. 

n. 16 kappaletta

taikina
2 dl vettä tai maitoa
1 rkl rypsiöljyä
5 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa

täyte
400 g naudan paistijauhelihaa
1 sipuli pienenä silppuna
(3 valkosipulinkynttä murskattuna)
1 tl valkopippuria
1 tl mustapippuria
1 tl suolaa

paistamiseen
öljyä

lisukkeet
sinappi, ketsuppi
smetana, jogurtti, kermaviili
maustekurkku, salaatti
kuivamauste, jossa chiliä

Valmista taikina. Sekoita puolet jauhoista nesteeseen ja vatkaa voimakkaasti. Lisää suola, öljy ja loput jauhot, jotta syntyy melko kiinteä taikina. Anna levätä jääkaapissa n. puoli tuntia. Leivo levännyt taikina pötköksi, jaa taikina 16 osaan. Kaulitse taikinapalat pyöreiksi, n. 13 cm halkaisijaltaan oleviksi kiekoiksi. Kiekoista tulee hyvin ohuita.

Valmista täyte. Sekoita täytteen ainekset tasaiseksi massaksi. Annostele raakaa täytettä n. 2 rkl per kiekko, kiekon keskelle ja reunoille jätetään n. 3 cm tyhjää. Taita taikina päälle ja rypytä reunat päälle niin, että keskelle jää noin 2 cm levyinen aukko, josta näkyy lihatäytettä.

Paista pärämätsit. Kuumenna (valurautaisella) paistinpannulla reilu tilkka öljyä ja paista pärämätsiä aukko alaspäin kuumassa rasvassa. Kun reunat ovat kullanruskeat, käännä piiras ja paista toiselta puolelta kypsäksi ja kullanruskeaksi.

Tarjoile kuumat pärämätsit vaikkapa sinapin, ketsupin, turkkilaisen jogurtin, smetanan tai kermaviilin kansssa. Lisukkeeksi käy myös silputtu maustekurkku sekä tuoresalaatti. Puolukkasurvosta kannattaa myös kokeilla. Venäjällä pärämätsit tarjotaan usein lihaliemen kanssa, kuten meillä perinteinen lihapiirakka tai -pasteija.

Ohuet vehnäkuoret täytetään lihatäytteellä ja rypytetään pyöreiksi piirakoiksi, samaan tapaan kuin erityisesti perunapiirakat. Myöskään karjalanpiirakkamainen soikea malli ei liene väärin täällä karjalanpiirakoiden vaikutusalueella. 

Vinkki: raakapakasta rypytetyt pärämätsit pellillä ja siirrä ne jäädyttyään pakastepussiin. Sulata jääkaapissa, paista pannulla öljyssä. Tataarituttavaltani saatu vinkki on lisätä täytteeseen vettä, jolloin täyte levittyy helpommin taikinakiekolle. Myöskään täytettä ei saa olla liikaa ja pärämätsit saavat olla mieluummin muodoltaan pienen sieviä kuin muistuttaa leipälautasta. Heillä lisukkeena on perinteisesti tarjoiltu salaattia, suolakurkkua, voi-vesisulaa ja sinappia.

Piiraat oli helppo valmistaa ja lopputulos oli todella mehevä, täyte kannattaa todellakin maustaa kunnolla ja mieluummin hieman yli kuin ali. Mietin, että näitä olisi ihana leipoa kesällä ja paistaa ulkona muurikalla, jolloin pieni paiston aikana syntyvä käry siirtyisi suoraan ulkoilmaan. Itse koin parhaaksi mausteeksi smetanan ja suolakurkkukuutiot. Pohjois-Karjalassa kovin moni ei varmaan ole kuullut näistä piirakoista, mutta taktiikka valmistamisessa on meille tuttu: rypytys syntyy täysin samalla tavalla kuin karjalanpiirakoihin ja muotokin voi olla pyöreä tai vaikka hieman solakka karjalanpiirakkamainen. Tätä reseptiä kannattaa ehdottomasti kokeilla!

Resepti on julkaistu 4.6.2022 Karjalan Heilin ruokapalstallani.

7.5.2022

Appelsiinipiirakka

Raikas ja mehevä appelsiinipiirakka saa upean ulkonäön, kun kuorrutteen pursottaa koristetyllalla piirakkapohjan päälle.

Appelsiinipiiras on supermehevä, helppotekoinen ja takuulla maistuva leivonnainen, jonka saa valmistettua lähestulkoon kotoa aina löytyvistä aineksista. Reseptissä on käytetty öljyä, joka takaa leivonnaisen säilyttävän muhevan koostumuksen jääkaappisäilytyksestä huolimatta ja toki appelsiinista puristettu mehukin tuo kosteutta taikinaan. Raastettu kuori tuo kaivattua kirpeyttä ja runsasta makua.

Lisää näyttävyyttä paksuhkolle piirakalle saa vielä pursottamalla parilla kolmella erilaisella tyllalla kuorrutteen piiraspohjan päälle. Riippuen pursotuskädenjäljestä ja vuoan koosta, kannattaa kuorrutetta tehdä vaikka 1,5x annos että se varmasti riittää. Itselläni kuorrute loppui kesken, joten osa piirakasta sai ylleen pursotukset ja osalle piirakasta riitti rennolla kädellä sivelty kuorrutekerros.
 
12 isoa palaa, n. 20x30 cm vuokaan

taikina
5 dl vehnäjauhoja
3½ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1½ tl ruokasoodaa
½ tl suolaa
200 g appelsiinirahkaa
2 isoa kananmunaa
1½ dl rypsiöljyä
2 dl puristettua appelsiinin mehua
1 appelsiinin kuori raastettuna

kuorrutus
120 g voita
200 g maustamatonta tuorejuustoa
3 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
1 appelsiinin kuori raastettuna

koristelu halutessasi
appelsiinisiivuja
keltasävyisiä nonparelleja
minttua tai sitruunamelissaa

Laita uuni kuumenemaan 175-asteiseksi. Laita leivinpaperi vuokaan. Ota kuorrutteen aineet huoneenlämpöön valmiiksi.

Valmista taikina. Yhdistä kaikki kuivat aineet keskenään. Pese appelsiini huolellisesti ja raasta kuori viilaraastimella hienoksi silpuksi. Yhdistä isossa kulhossa rahka, kananmunat, rypsiöljy, appelsiinista puristettu mehu sekä raastettu kuori. Lisää isoon kulhoon kuivat aineet. Sekoita nopeasti sekaisin isolla lusikalla, älä vatkaa. Kaada taikina vuokaan. Paista uunin alatasolla n. 30-35 minuuttia kunnes taikina on kauttaaltaan kypsää, tarkista kypsyys tikulla. Anna pohjan jäähtyä hetki vuoassa ja vedä sen jälkeen jäähtymään pöydälle. Anna jäähtyä kokonaan.

Valmista kuorrute. Vatkaa sähkövatkaimella huoneenlämpöinen voi ja tuorejuusto yhteen. Lisää tomusokeri, vaniljasokeri ja raastettu appelsiinin kuori. Vatkaa seos kuohkeaksi vielä muutaman minuutin ajan. Laita jääkaappiin odottamaan pohjan jäähtymistä.

Levitä kuorrute jäähtyneen pohjan päälle tai halutessasi voit pursottaa kuorrutteen koristetyllien läpi pinnalle. Koristele halutessasi tuoreilla appelsiinisiivuilla, nonparelleilla tai muilla mieleisillä koristeilla. Jäähdytä jääkaapissa ennen tarjoilua. Säilyy mehevänä jääkaapissa jopa viikon ajan.

Koristeluvaiheessa voit pursottaa erilaisia kuvioita pinnalle.
Tässä on pursotettu kuusisakaraisella tähtityllalla ns. ruusupursotusta ja pieniä ruusukkeita.

HUOM: Kuorrutetta kannattaa tehdä 1,5x annos, jos pursottaa ja käytössä on yhtään isompi vuoka. Jos käyttää isompaa vuokaa ja vain levittää kuorrutteen, perusannos riittää hyvin. Itse paistoin piiraan ohjetta hieman isommassa vuoassa. Gluteenittoman piiraasta saa käyttämällä vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta, kuten Semper Fin Mixiä. Huomioithan koristerakeiden gluteenittomuuden, jos sellaisia käytät.

Nam! Todella herkullista. Tein tämän tosiaan jo pääsiäisen aikoihin ja piirakasta osa lähti perheen ja suvun herkuteltavaksi. Myös muilta tuli ylistäviä kommentteja. Itse tein testin, kuinka kauan piiras säily mehevänä jääkaapissa ja vielä viikon jälkeen testipalanen oli kuin vastaleivottu. Piiras siis kestää mainiosti pidemmänkin aikaa eikä kovetu tai kuivu. Itselläni oli isompi vuoka, ehkä 30x40 cm, käytössä ja sille ei riittänyt kokonaan pursottaa perusreseptin määrällä kuorrutetta, mutta jos olisin paistanut piiraspohjan esim. lasisessa lasagnevuoassani, olisi kuorrute riittänyt. Noin 2 appelsiinia vastaa 2 dl puristettua mehua ja silloin myös molempien appelsiinien kuoret tulee käytettyä - toinen kuori pohjaan ja toinen kuorrutteeseen.

Alkuperäinen resepti instagram.com/lemonsleipoo-tililtä, mutta olen tehnyt reseptiin pieniä omia muutoksiani.

Resepti on julkaistu 7.5.2022 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

2.4.2022

Sulhaspiirakat eli keitinpiirakat

 

Sulhaspiirakat eli keitinpiirakat ovat umpikuorisia piirakoita, jotka paistetaan pannulla voissa

Paljon on koko ikäni puhuttu sulhaspiirakoista eli keitinpiiraista, mutta en ollut varma, olinko sellaisia koskaan syönyt. Niinpä kesällä 2019 päätin tarttua perinteistä kiinni ja kaivelin mummini arkistoista reseptin, jolla kokeilin leipoa sulhaspiiraita itse. Kukkoset, kukot, vatruskat, sultsinat ja tavalliset piirakat ovatkin jo tuttuja. Seuraavaksi työlistallani ovat supikkaat lanttutäytteellä sekä pirana. Pirana nimittäin on perinneruoka eikä pelkästään Tuupovaaran kirkonkylällä oleva ravintola-baari-kioskikauppa ja palvelupiste. 

Nykyinen leipomoteollisuus on pilannut sulhaspiirakoiden nimen totaalisesti. Pakastealtaissa myydään pieniä piirakan irvikuvia sulhaspiirakoiden nimellä, vaikka ne ovat nimeltään paremminkin cocktail-piirakoita. Sulhaspiirakka eli keitinpiirakka on pannulla paistettu ummistettu piirakka, jonka täytteenä on veteen keitettyä puuroriisiä, joskus on tainnut olla irtoriisiäkin ja se on maustettu voilla. Piiraita on paistettu erityisesti silloin, kun aikaa vievää leivinuunin lämmitystä ei ole tehty tai on ollut kiire saada tarjottavaa pöytään vaikkapa yllätysvieraiden saapuessa. Nimestä voi jo päätellä, kenelle niitä on paisteltu. 

n. 20-25 kpl

kuori
2 dl vettä
½ tl suolaa
3½ dl ruisjauhoja
2 dl vehnäjauhoja

sydän
8 dl vettä
2 tl suolaa
4 dl puuroriisiä
voita maustamiseen

paistamiseen
(kirkastettua) voita

Valmista ensin sydän. Kiehauta vesi ja lisää joukkoon huuhdellut puuroriisit. Keitä vesipuuro miedolla lämmöllä kypsäksi ja mausta valmis puuro suolalla sekä kunnon kimpaleella voita. Jäähdytä puuro.

Valmista kuoritaikina, kuten karjalanpiirakoihin. Sekoita veteen suola, ruisjauhot ja sen verran vehnäjauhoja, että tulee kiinteä tasainen taikina, joka irtoaa kulhon reunoista. Vaivaa taikinaa hetki kunnolla. Jauhota pöytä ja tee taikinasta pötkö, jaa taikina 20-25 kappaleeseen. Pyöritä palat palloiksi ja pulikoi piiroopulikalla pyöreiksi lätyiksi. Pidä taikinapallot sekä valmiit kuoret muovin alla, etteivät ne kovetu ja kuivu. Valmiiden kuorien väliin tulee ripsauttaa kevyesti jauhoja etteivät kuoret tartu kiinni toisiinsa.

Valmista sulhaspiiroot. Harjaa kuorista ylimääräiset jauhot pullasudilla. Täytä ajellut kuoret sydänpuurolla, noin ruokalusikallinen tai reilu per kuori toiselle puolelle kuorta. Nosta toinen puoli kuoresta täytteen päälle ja painele kuori kiinni tai ajele reuna kiinni pienellä teräväreunaisella lautasella, muotoile kauniiksi sulhaspiirakaksi.

Paista keitinpiirakat kirkastetussa voissa. Sulata voi pienessä kasarissa sekoittamatta ja anna heran painua pohjalle. Kaada kirkastettu voi pieneen kannuun ja jätä kattilaan maitomainen hera. Kuumenna hyvä paistinpannu, mieluiten valurautapannu, kaada pannulle tilkka voita ja paista keitinpiiraat molemmin puolin kauniin ruskeapilkkuisiksi ja kypsiksi voissa, miedohko lämpö on paras. Tarjoile lämpimänä. Lisukkeena voi tarjota munavoita.


Ajele kuorikakkarata piiroopulikalla tai pualikalla pyöreiksi

Täytä ajellut kuoret vesipuurolla ja ajele lautasella kuoret umpeen. Kuoressa ei tarvitse jättää "pelivaraa" yhtä paljoa reunaan, kuin minä jätin. Tulee nätimpiä.

Paista valurautapannulla sulhapiirakat kauniin kullanruskeiksi. Paistamiseen kannattaa käyttää joko kirkastettua voita tai voin ja siemenvoin eli rypsiöljyn sekoitusta. Minä käytin voita.

Olihan ne hyviä! Helppoja ovat valmistaa ja oikeastaan helpompia kuin karjalanpiirakat, koska näissä ei tarvitse rypyttää yhtään. Sen kun vain ummistaa kunnolla, ettei kuori aukea paistossa ja täyte pursua ulos. Suosittelen paistamaan sulhaspiirakat kirkastetussa voissa (sama koskee mm. blinejä), koska silloin leivonnaiset palavat vähemmän herkästi eikä käryäkään synny niin paljoa. Ihan ensimmäisenä siis kannattaa aloittaa voin kirkastamisella, että hera ehtii painua kasarin pohjalle. Myöskin lautasella ummistaminen on hyvä taito osata, itselläni on tähän käyttöön sopivat tietyt vanhat lautaset, jotka ovat nykylautasia ohuempia ja teräväreunaisempia. Koska leivoin näitä aikoinaan mummolani keittiössä, kuvaan pääsi mummoni vanhat siniset kukkalautaset, jotka ovat ummistamisessa ihan huippuja. Hyviä pikkulautasia löytyy kirppareilta. 

Resepti on julkaistu 2.4.2022 ilmestyneen Karjalan Heilin perinneteemaisessa lehdessä. 

5.3.2022

Linssilasagne

 

Ihanat punaiset linssit maistuvat kasvislasagnessa

Linssit ovat mainiota edullista ruokaa ja linssejä löytyy kaupasta vähän joka sorttia: keltaista, punaista, keltaista, vihreää ja mustaa, enemmän puuroutuvaa kuin muotonsa säilyttävää. Linssilasagnessa valmistetaan herkullinen kermainen ja yrttinen kastike punaisista linsseistä, joka valellaan lasagnelevyjen väliin juustojen kanssa. Runsasproteiininen lasagne riittää isollekin joukolle useammaksi päiväksi. Ruoka kestää hyvin myös pakastamisen. Teen tällä yhden kastikkeen taktiikalla kaikki lasagnet, koska ne ovat vaivattomia ja oikaisevat yhden vaiheen sekä kattilanpesun verran. Jauhelihasta tehdyn lasagneni reseptin löydät klikkaamalla tästä

n. 8 annosta

1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
1 porkkana
½ kesäkurpitsa
2 tomaattia
tilkka öljyä
3 rkl tomaattipyrettä
500 g paseerattua tomaattia
1 prk punaisia linssejä suolaliemessä
2 dl kuohukermaa
n. 2 dl vettä purkkien huuhteluun
suolaa
mustapippuria
n. 1 tl chilihiutaleita tai pätkä tuoretta chiliä
2 tl hunajaa tai sokeria
oreganoa
1 ptt tuoretta basilikaa

väliin
1 pss mozzarellaraastetta
1 pss emmentalraastetta
1 prk raejuustoa
(tuoretta basilikaa)
n. 12-15 lasagnelevyä
½ rs miniluumutomaatteja

Kuori ja silppua kaikki kasvikset pieniksi kuutioiksi. Kuullota ensin isossa kasarissa ensin sipuli, lisää sitten joukkoon porkkana, seuraavaksi kesäkurpitsa ja viimeisenä valkosipuli, ettei se pala. Kuullota välillä käännellen, kunnes kasvikset ovat pehmeitä ja kypsyneet. Lisää pannulle tomaattipyre ja kuullota pari minuuttia, lisää kuutioidut tomaatit, paseerattu tomaatti sekä purkinhuuhdevettä ja mausteet. Anna kastikkeen muhia hetken aikaa liedellä. Silppua basilika hienoksi silpuksi sillä välin. Huuhtele ja valuta linssit, lisää ne kasariin ja kaada joukkoon kerma. Anna kiehua muutama minuutti. Lisää lopuksi tuore basilika. Maista, mausta tarvittaessa lisää. Huomioi, että juustoista tulee vielä suolaa.

Aloita kasaamaan lasagnea. Levitä uunivuoan pohjalle muutama kauhallinen kastiketta ja levitä päälle purkillinen raejuustoa. Lado päälle kerros lasagnelevyjä. Toista samoin, mutta lisää väliin emmentalin ja mozzarellan seosta. Lasagnelevyjä tulee kolmeen kerrokseen ja päällimmäiseksi kastiketta. Kastikkeen päälle levitetään vielä kerros juustoa ja puolitettuja minitomaatteja. Paista 175-asteisessa uunissa kiertoilmalla (tavallisessa 200c) n. 50 minuuttia. Anna vetäytyä ennen tarjoilua. Tarjoile tuoreiden basilikanlehtien ja raikkaan salaatin kanssa.

Niin herkullista! Linssilasagne on kyllä yksi parhaimmista lasagneista, mitä voi tehdä. Toki jauhelihalasagne on klassikko, mutta se on niin yleinen, että kaipaa jo vaihtelua. Myöskin on kiva välillä kokeilla jotain uutta keittiössä, joka kohdallani tarkoittaa lihan jättämistä vähemmälle ruokavaliossa. Tuore basilika on ehdoton mauntuoja lasagnessa ja sitä suosittelen ehdottomasti laittamaaan lasagneen, tekipä sen lihalla tai kasviksilla. 

Resepti on julkaistu 5.3.2022 Karjalan Heilin ruokapalstallani. 

1.3.2022

Jääsuklaa

 

Jääsuklaa on lapsuuden klassikko, jota tehtiin erityisesti talviaikaan ja kenties synttäreille. Näihin supermakeisiin herkkuihin kannattaa ostaa pieniä foliomakeisvuokia, jolloin ne irtoavat vuoasta kaikkein parhaiten. 

250 g valkosuklaata
125 g kookosrasvaa
¼ dl tomusokeria

Paloittele suklaa. Pane suklaapalat, kookosrasva ja tomusokeri kulhoon, sulata vesihauteessa. Sekoita. Jaa jääsuklaa pieniin metallisiin karkkivuokiin. Anna kovettua mieluiten yön yli ja säilytä jääkaapissa. Halutessasi voit koristella puolikovettuneiden jääsuklaiden pinnat nonparelleilla. Jos ne koristelee heti vuokiin massan kaadettua, uppoaa koristeet pohjalle.

Makeaa, mutta hyvää! Nämä kannattaa tehdä kaikessa rauhassa, niin että on aikaa yön yli jähmettyä kylmässä. Teimme näitä joulukurssilla, mutta jähmettymisaika oli liian pieni. 

16.2.2022

Pähkinäkeikauspullat

Ihana pähkinäkrokantti maistuu keikauspullissa

Nämä ihanat keikauspullat ovat kuuluneet jo vuosia omaan luottoreseptivalikoimaani. Ihanan toffeinen pähkinäkerros pullien pohjalta kääntyy paiston jälkeen päällimmäiseksi ja mehevä taikina rapean pinnan alla maistuu ihanasti kardemummalle. Itse tykkään käyttää cashewia ja pekaanipähkinää, ne antavat hyvää makua ja rakennetta. Mutta jokainen voi käyttää itselleen mieluisia pähkinöitä ja niiden sekoituksia. Erityisesti joulun aikaan nämä pullat ovat hitti ja niitä on leivottu mm. joululeivontakursseillani.


12 kappaletta


taikina

2½ dl maitoa (tai 2½ dl vettä + ½ dl maitojauhetta)

75 g voita

1 dl sokeria

1 kananmuna

1 pss kuivahiivaa

2 tl kardemummaa

1 tl suolaa

6 dl vehnäjauhoja


vuokiin

50 g voita

½ dl muscovado- tai fariinisokeria

1½-2 dl pähkinäsekoitusta


Voitele muffinipellin syvennykset reilusti voilla. Paloittele yli jäänyt voi vuokiin. Ripottele päälle muscovado- tai fariinisokeri ja pähkinät. Pähkinöitä voi halutessaan rouhia pienemmiksi.


Mittaa maito ja voi kulhoon tai kattilaan. Lämmitä, kunnes voi on sulanut. Sekoita tasaiseksi ja tarkista, että seos on n. 42-asteista (hieman kädenlämpöä lämpimämpää). Vatkaa vispilällä joukkoon sokeri, muna, kuivahiiva, kardemumma, suola ja puolet jauhoista. Lisää loput jauhot. Sekoita puuhaarukalla tai käsin tasaiseksi. Jaa taikina pähkinöiden päälle vuokiin. Anna kohota peittämättä noin 45 minuuttia. Paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 20 minuuttia. Kumoa pullat kopauttamalla vuokaa pöytää vasten. Tarjoile uunilämpiminä. Pullat ovat parhaita lämpöisinä, joten niitä ei kannata tehdä paljoa etukäteen.


Nam! Yksi lempparileivonnaiseni. Niin ihana maku ja mukavan pehmeää sekä rapeaa. Kannattaa irrottaa nämä muffinivuoasta niin, että pyöräyttää varovasti ympäri ennen kääntämistä, jolloin pähkinäkaramelli varmasti irtoaa kauttaaltaan repeilyn välttämiseksi. Jos ei pyöräytä ennen kääntämistä, on vaarana että osa pähkinöistä ja herkullisesta kuorutteesta voi jäädä vuokaan eikä sitä saa enää siististi päälle. Erityisesti joulun aikaan nämä maistuvat glögin kanssa ihanalta.

15.2.2022

Aura-appelsiinileivokset

Aurajuustomoussella täytetyt pehmeät piparille maistuvat 

Tämä vanha resepti on kulkenut mukanani jo pitkään. Pehmeä kakkumainen, piparkakuille ja joululle maistuva kakkupohja saa sisäänsä aurajuustomoussea ja appelsiinimarmeladia - tai muuta mieluista marmeladia, kuten rommi-kirsikkamarmeladia. Annoksesta tulee varsin suuri, joten kannattaa tehdä tarvittaessa vain puolikas annos, jos syöjiä ei ole montaa. Valmiit leivospalat kuitenkin säilyvät jääkaapissa hyvänä monta päivää ja ne ovat mielestäni parhaimmillaan leipomisesta seuraavana päivänä, kun maut ovat saaneet hieman tasaannuttua. 

n. 40 kappaletta


taikina

2 kananmunaa

1½ dl sokeria

150 g voita sulatettuna

1½ dl tummaa siirappia

1 prk (200 g) kermaviiliä

6 dl vehnäjauhoja

1 tl neilikkaa

1½ tl inkivääriä

1 tl kardemummaa

3 tl kanelia

1½ tl ruokasoodaa


pinnalle

n. 2 dl rouhittuja suolapähkinöitä, esim. cashew- tai maapähkinä

tai mantelirouhetta


täyte

400 g maustamatonta tuorejuustoa

n. 75 g aurajuustoa murusteltuna (voi laittaa vähän enemmänkin)

n. 400-500 g appelsiinimarmeladia


Valmista taikina. Sekoita keskenään kananmunat, sokeri, voisula, siirappi ja kermaviili. Lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoita vain sen verran, että ainekset ovat juuri ja juuri sekaisin. Levitä taikina leivinpaperoidulle pellille n. 30x40 cm kokoiselle alueelle tai käytä sopivankokoista vuokaa. Ripottele pinnalle suolapähkinä- tai mantelirouhe. Paista 200-asteisessa uunissa keskitasolla n. 15-20 minuuttia tai kunnes leivospohja on kypsä. Vedä jäähtymään tasaiselle, kylmälle alustalle.


Valmista täyte. Sekoita tuorejuuston joukkoon murusteltu aurajuusto. Leikkaa leivoslevy neljään osaan ja halkaise levyt terävällä leipäveitsellä, pienempiä osia on helpompi käsitellä kuin isoa leivoslevyä. Levitä pohjalle juustotäytettä ja sen päälle appelsiinimarmeladia. Nosta varovasti pähkinäpintainen leivoslevy päälle ja paina kevyesti, että se tarttuu kiinni täytteeseen. Kokoa kaikki pohjat samoin. Anna maustua jääkaapissa muutama tunti ennen tarjoilua. Leikkaa neliöiksi ennen tarjoilua, pyyhi veitsi välillä, että saat siistejä paloja. Säilytä jääkaapissa.


Niin herkullista! Jouluun ja glögikauteen nämä palat sopivat mainiosti. Olen kokeillut leivoksia myös ilman aurajuustoa, toimii niinkin mutta vähän jää maku vaillinaiseksi mielestäni. Myös vuohenjuusto toimii aurajuuston tilalla mainiosti. Kannattaa ehdottomasti kokeilla, jos haluat jotain vanhaa mutta uutta. Koska olen itse maapähkinälle allerginen, käytän tässä tilalla suolattuja cashew-pähkinöitä.