Appelsiinipiirakka

Raikas ja mehevä appelsiinipiirakka saa upean ulkonäön, kun kuorrutteen pursottaa koristetyllalla piirakkapohjan päälle.

Appelsiinipiiras on supermehevä, helppotekoinen ja takuulla maistuva leivonnainen, jonka saa valmistettua lähestulkoon kotoa aina löytyvistä aineksista. Reseptissä on käytetty öljyä, joka takaa leivonnaisen säilyttävän muhevan koostumuksen jääkaappisäilytyksestä huolimatta ja toki appelsiinista puristettu mehukin tuo kosteutta taikinaan. Raastettu kuori tuo kaivattua kirpeyttä ja runsasta makua.

Lisää näyttävyyttä paksuhkolle piirakalle saa vielä pursottamalla parilla kolmella erilaisella tyllalla kuorrutteen piiraspohjan päälle. Riippuen pursotuskädenjäljestä ja vuoan koosta, kannattaa kuorrutetta tehdä vaikka 1,5x annos että se varmasti riittää. Itselläni kuorrute loppui kesken, joten osa piirakasta sai ylleen pursotukset ja osalle piirakasta riitti rennolla kädellä sivelty kuorrutekerros.

 
12 isoa palaa, n. 20x30 cm vuokaan

taikina
5 dl vehnäjauhoja
3½ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1½ tl ruokasoodaa
½ tl suolaa
200 g appelsiinirahkaa
2 isoa kananmunaa
1½ dl rypsiöljyä
2 dl puristettua appelsiinin mehua
1 appelsiinin kuori raastettuna

kuorrutus
120 g voita
200 g maustamatonta tuorejuustoa
3 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
1 appelsiinin kuori raastettuna

koristelu halutessasi
appelsiinisiivuja
keltasävyisiä nonparelleja
minttua tai sitruunamelissaa

Laita uuni kuumenemaan 175-asteiseksi. Laita leivinpaperi vuokaan. Ota kuorrutteen aineet huoneenlämpöön valmiiksi.

Valmista taikina. Yhdistä kaikki kuivat aineet keskenään. Pese appelsiini huolellisesti ja raasta kuori viilaraastimella hienoksi silpuksi. Yhdistä isossa kulhossa rahka, kananmunat, rypsiöljy, appelsiinista puristettu mehu sekä raastettu kuori. Lisää isoon kulhoon kuivat aineet. Sekoita nopeasti sekaisin isolla lusikalla, älä vatkaa. Kaada taikina vuokaan. Paista uunin alatasolla n. 30-35 minuuttia kunnes taikina on kauttaaltaan kypsää, tarkista kypsyys tikulla. Anna pohjan jäähtyä hetki vuoassa ja vedä sen jälkeen jäähtymään pöydälle. Anna jäähtyä kokonaan.

Valmista kuorrute. Vatkaa sähkövatkaimella huoneenlämpöinen voi ja tuorejuusto yhteen. Lisää tomusokeri, vaniljasokeri ja raastettu appelsiinin kuori. Vatkaa seos kuohkeaksi vielä muutaman minuutin ajan. Laita jääkaappiin odottamaan pohjan jäähtymistä.

Levitä kuorrute jäähtyneen pohjan päälle tai halutessasi voit pursottaa kuorrutteen koristetyllien läpi pinnalle. Koristele halutessasi tuoreilla appelsiinisiivuilla, nonparelleilla tai muilla mieleisillä koristeilla. Jäähdytä jääkaapissa ennen tarjoilua. Säilyy mehevänä jääkaapissa jopa viikon ajan.

Koristeluvaiheessa voit pursottaa erilaisia kuvioita pinnalle.
Tässä on pursotettu kuusisakaraisella tähtityllalla ns. ruusupursotusta ja pieniä ruusukkeita.

HUOM: Kuorrutetta kannattaa tehdä 1,5x annos, jos pursottaa ja käytössä on yhtään isompi vuoka. Jos käyttää isompaa vuokaa ja vain levittää kuorrutteen, perusannos riittää hyvin. Itse paistoin piiraan ohjetta hieman isommassa vuoassa. Gluteenittoman piiraasta saa käyttämällä vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta, kuten Semper Fin Mixiä. Huomioithan koristerakeiden gluteenittomuuden, jos sellaisia käytät.

Nam! Todella herkullista. Tein tämän tosiaan jo pääsiäisen aikoihin ja piirakasta osa lähti perheen ja suvun herkuteltavaksi. Myös muilta tuli ylistäviä kommentteja. Itse tein testin, kuinka kauan piiras säily mehevänä jääkaapissa ja vielä viikon jälkeen testipalanen oli kuin vastaleivottu. Piiras siis kestää mainiosti pidemmänkin aikaa eikä kovetu tai kuivu. Itselläni oli isompi vuoka, ehkä 30x40 cm, käytössä ja sille ei riittänyt kokonaan pursottaa perusreseptin määrällä kuorrutetta, mutta jos olisin paistanut piiraspohjan esim. lasisessa lasagnevuoassani, olisi kuorrute riittänyt. Noin 2 appelsiinia vastaa 2 dl puristettua mehua ja silloin myös molempien appelsiinien kuoret tulee käytettyä - toinen kuori pohjaan ja toinen kuorrutteeseen.

Alkuperäinen resepti instagram.com/lemonsleipoo-tililtä, mutta olen tehnyt reseptiin pieniä omia muutoksiani.

Resepti on julkaistu 7.5.2022 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Sulhaspiirakat eli keitinpiirakat

 

Sulhaspiirakat eli keitinpiirakat ovat umpikuorisia piirakoita, jotka paistetaan pannulla voissa

Paljon on koko ikäni puhuttu sulhaspiirakoista eli keitinpiiraista, mutta en ollut varma, olinko sellaisia koskaan syönyt. Niinpä kesällä 2019 päätin tarttua perinteistä kiinni ja kaivelin mummini arkistoista reseptin, jolla kokeilin leipoa sulhaspiiraita itse. Kukkoset, kukot, vatruskat, sultsinat ja tavalliset piirakat ovatkin jo tuttuja. Seuraavaksi työlistallani ovat supikkaat lanttutäytteellä sekä pirana. Pirana nimittäin on perinneruoka eikä pelkästään Tuupovaaran kirkonkylällä oleva ravintola-baari-kioskikauppa ja palvelupiste. 

Nykyinen leipomoteollisuus on pilannut sulhaspiirakoiden nimen totaalisesti. Pakastealtaissa myydään pieniä piirakan irvikuvia sulhaspiirakoiden nimellä, vaikka ne ovat nimeltään paremminkin cocktail-piirakoita. Sulhaspiirakka eli keitinpiirakka on pannulla paistettu ummistettu piirakka, jonka täytteenä on veteen keitettyä puuroriisiä, joskus on tainnut olla irtoriisiäkin ja se on maustettu voilla. Piiraita on paistettu erityisesti silloin, kun aikaa vievää leivinuunin lämmitystä ei ole tehty tai on ollut kiire saada tarjottavaa pöytään vaikkapa yllätysvieraiden saapuessa. Nimestä voi jo päätellä, kenelle niitä on paisteltu. 

n. 20-25 kpl

kuori
2 dl vettä
½ tl suolaa
3½ dl ruisjauhoja
2 dl vehnäjauhoja

sydän
8 dl vettä
2 tl suolaa
4 dl puuroriisiä
voita maustamiseen

paistamiseen
(kirkastettua) voita

Valmista ensin sydän. Kiehauta vesi ja lisää joukkoon huuhdellut puuroriisit. Keitä vesipuuro miedolla lämmöllä kypsäksi ja mausta valmis puuro suolalla sekä kunnon kimpaleella voita. Jäähdytä puuro.

Valmista kuoritaikina, kuten karjalanpiirakoihin. Sekoita veteen suola, ruisjauhot ja sen verran vehnäjauhoja, että tulee kiinteä tasainen taikina, joka irtoaa kulhon reunoista. Vaivaa taikinaa hetki kunnolla. Jauhota pöytä ja tee taikinasta pötkö, jaa taikina 20-25 kappaleeseen. Pyöritä palat palloiksi ja pulikoi piiroopulikalla pyöreiksi lätyiksi. Pidä taikinapallot sekä valmiit kuoret muovin alla, etteivät ne kovetu ja kuivu. Valmiiden kuorien väliin tulee ripsauttaa kevyesti jauhoja etteivät kuoret tartu kiinni toisiinsa.

Valmista sulhaspiiroot. Harjaa kuorista ylimääräiset jauhot pullasudilla. Täytä ajellut kuoret sydänpuurolla, noin ruokalusikallinen tai reilu per kuori toiselle puolelle kuorta. Nosta toinen puoli kuoresta täytteen päälle ja painele kuori kiinni tai ajele reuna kiinni pienellä teräväreunaisella lautasella, muotoile kauniiksi sulhaspiirakaksi.

Paista keitinpiirakat kirkastetussa voissa. Sulata voi pienessä kasarissa sekoittamatta ja anna heran painua pohjalle. Kaada kirkastettu voi pieneen kannuun ja jätä kattilaan maitomainen hera. Kuumenna hyvä paistinpannu, mieluiten valurautapannu, kaada pannulle tilkka voita ja paista keitinpiiraat molemmin puolin kauniin ruskeapilkkuisiksi ja kypsiksi voissa, miedohko lämpö on paras. Tarjoile lämpimänä. Lisukkeena voi tarjota munavoita.

Ajele kuorikakkarata piiroopulikalla tai pualikalla pyöreiksi

Täytä ajellut kuoret vesipuurolla ja ajele lautasella kuoret umpeen. Kuoressa ei tarvitse jättää "pelivaraa" yhtä paljoa reunaan, kuin minä jätin. Tulee nätimpiä.

Paista valurautapannulla sulhapiirakat kauniin kullanruskeiksi. Paistamiseen kannattaa käyttää joko kirkastettua voita tai voin ja siemenvoin eli rypsiöljyn sekoitusta. Minä käytin voita.

Olihan ne hyviä! Helppoja ovat valmistaa ja oikeastaan helpompia kuin karjalanpiirakat, koska näissä ei tarvitse rypyttää yhtään. Sen kun vain ummistaa kunnolla, ettei kuori aukea paistossa ja täyte pursua ulos. Suosittelen paistamaan sulhaspiirakat kirkastetussa voissa (sama koskee mm. blinejä), koska silloin leivonnaiset palavat vähemmän herkästi eikä käryäkään synny niin paljoa. Ihan ensimmäisenä siis kannattaa aloittaa voin kirkastamisella, että hera ehtii painua kasarin pohjalle. Myöskin lautasella ummistaminen on hyvä taito osata, itselläni on tähän käyttöön sopivat tietyt vanhat lautaset, jotka ovat nykylautasia ohuempia ja teräväreunaisempia. Koska leivoin näitä aikoinaan mummolani keittiössä, kuvaan pääsi mummoni vanhat siniset kukkalautaset, jotka ovat ummistamisessa ihan huippuja. Hyviä pikkulautasia löytyy kirppareilta. 

Resepti on julkaistu 2.4.2022 ilmestyneen Karjalan Heilin perinneteemaisessa lehdessä. 

Linssilasagne

 

Ihanat punaiset linssit maistuvat kasvislasagnessa

Linssit ovat mainiota edullista ruokaa ja linssejä löytyy kaupasta vähän joka sorttia: keltaista, punaista, keltaista, vihreää ja mustaa, enemmän puuroutuvaa kuin muotonsa säilyttävää. Linssilasagnessa valmistetaan herkullinen kermainen ja yrttinen kastike punaisista linsseistä, joka valellaan lasagnelevyjen väliin juustojen kanssa. Runsasproteiininen lasagne riittää isollekin joukolle useammaksi päiväksi. Ruoka kestää hyvin myös pakastamisen. Teen tällä yhden kastikkeen taktiikalla kaikki lasagnet, koska ne ovat vaivattomia ja oikaisevat yhden vaiheen sekä kattilanpesun verran. Jauhelihasta tehdyn lasagneni reseptin löydät klikkaamalla tästä. 

n. 8 annosta

1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
1 porkkana
½ kesäkurpitsa
2 tomaattia
tilkka öljyä
3 rkl tomaattipyrettä
500 g paseerattua tomaattia
1 prk punaisia linssejä suolaliemessä
2 dl kuohukermaa
n. 2 dl vettä purkkien huuhteluun
suolaa
mustapippuria
n. 1 tl chilihiutaleita tai pätkä tuoretta chiliä
2 tl hunajaa tai sokeria
oreganoa
1 ptt tuoretta basilikaa

väliin
1 pss mozzarellaraastetta
1 pss emmentalraastetta
1 prk raejuustoa
(tuoretta basilikaa)
n. 12-15 lasagnelevyä
½ rs miniluumutomaatteja

Kuori ja silppua kaikki kasvikset pieniksi kuutioiksi. Kuullota ensin isossa kasarissa ensin sipuli, lisää sitten joukkoon porkkana, seuraavaksi kesäkurpitsa ja viimeisenä valkosipuli, ettei se pala. Kuullota välillä käännellen, kunnes kasvikset ovat pehmeitä ja kypsyneet. Lisää pannulle tomaattipyre ja kuullota pari minuuttia, lisää kuutioidut tomaatit, paseerattu tomaatti sekä purkinhuuhdevettä ja mausteet. Anna kastikkeen muhia hetken aikaa liedellä. Silppua basilika hienoksi silpuksi sillä välin. Huuhtele ja valuta linssit, lisää ne kasariin ja kaada joukkoon kerma. Anna kiehua muutama minuutti. Lisää lopuksi tuore basilika. Maista, mausta tarvittaessa lisää. Huomioi, että juustoista tulee vielä suolaa.

Aloita kasaamaan lasagnea. Levitä uunivuoan pohjalle muutama kauhallinen kastiketta ja levitä päälle purkillinen raejuustoa. Lado päälle kerros lasagnelevyjä. Toista samoin, mutta lisää väliin emmentalin ja mozzarellan seosta. Lasagnelevyjä tulee kolmeen kerrokseen ja päällimmäiseksi kastiketta. Kastikkeen päälle levitetään vielä kerros juustoa ja puolitettuja minitomaatteja. Paista 175-asteisessa uunissa kiertoilmalla (tavallisessa 200c) n. 50 minuuttia. Anna vetäytyä ennen tarjoilua. Tarjoile tuoreiden basilikanlehtien ja raikkaan salaatin kanssa.

Niin herkullista! Linssilasagne on kyllä yksi parhaimmista lasagneista, mitä voi tehdä. Toki jauhelihalasagne on klassikko, mutta se on niin yleinen, että kaipaa jo vaihtelua. Myöskin on kiva välillä kokeilla jotain uutta keittiössä, joka kohdallani tarkoittaa lihan jättämistä vähemmälle ruokavaliossa. Tuore basilika on ehdoton mauntuoja lasagnessa ja sitä suosittelen ehdottomasti laittamaaan lasagneen, tekipä sen lihalla tai kasviksilla. 

Resepti on julkaistu 5.3.2022 Karjalan Heilin ruokapalstallani. 

Jääsuklaa

 

Jääsuklaa on lapsuuden klassikko, jota tehtiin erityisesti talviaikaan ja kenties synttäreille. Näihin supermakeisiin herkkuihin kannattaa ostaa pieniä foliomakeisvuokia, jolloin ne irtoavat vuoasta kaikkein parhaiten. 

250 g valkosuklaata
125 g kookosrasvaa
¼ dl tomusokeria

Paloittele suklaa. Pane suklaapalat, kookosrasva ja tomusokeri kulhoon, sulata vesihauteessa. Sekoita. Jaa jääsuklaa pieniin metallisiin karkkivuokiin. Anna kovettua mieluiten yön yli ja säilytä jääkaapissa. Halutessasi voit koristella puolikovettuneiden jääsuklaiden pinnat nonparelleilla. Jos ne koristelee heti vuokiin massan kaadettua, uppoaa koristeet pohjalle.

Makeaa, mutta hyvää! Nämä kannattaa tehdä kaikessa rauhassa, niin että on aikaa yön yli jähmettyä kylmässä. Teimme näitä joulukurssilla, mutta jähmettymisaika oli liian pieni. 

Pähkinäkeikauspullat

Ihana pähkinäkrokantti maistuu keikauspullissa

Nämä ihanat keikauspullat ovat kuuluneet jo vuosia omaan luottoreseptivalikoimaani. Ihanan toffeinen pähkinäkerros pullien pohjalta kääntyy paiston jälkeen päällimmäiseksi ja mehevä taikina rapean pinnan alla maistuu ihanasti kardemummalle. Itse tykkään käyttää cashewia ja pekaanipähkinää, ne antavat hyvää makua ja rakennetta. Mutta jokainen voi käyttää itselleen mieluisia pähkinöitä ja niiden sekoituksia. Erityisesti joulun aikaan nämä pullat ovat hitti ja niitä on leivottu mm. joululeivontakursseillani.

12 kappaletta

taikina

2½ dl maitoa (tai 2½ dl vettä + ½ dl maitojauhetta)

75 g voita

1 dl sokeria

1 kananmuna

1 pss kuivahiivaa

2 tl kardemummaa

1 tl suolaa

6 dl vehnäjauhoja

vuokiin

50 g voita

½ dl muscovado- tai fariinisokeria

1½-2 dl pähkinäsekoitusta

Voitele muffinipellin syvennykset reilusti voilla. Paloittele yli jäänyt voi vuokiin. Ripottele päälle muscovado- tai fariinisokeri ja pähkinät. Pähkinöitä voi halutessaan rouhia pienemmiksi.

Mittaa maito ja voi kulhoon tai kattilaan. Lämmitä, kunnes voi on sulanut. Sekoita tasaiseksi ja tarkista, että seos on n. 42-asteista (hieman kädenlämpöä lämpimämpää). Vatkaa vispilällä joukkoon sokeri, muna, kuivahiiva, kardemumma, suola ja puolet jauhoista. Lisää loput jauhot. Sekoita puuhaarukalla tai käsin tasaiseksi. Jaa taikina pähkinöiden päälle vuokiin. Anna kohota peittämättä noin 45 minuuttia. Paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 20 minuuttia. Kumoa pullat kopauttamalla vuokaa pöytää vasten. Tarjoile uunilämpiminä. Pullat ovat parhaita lämpöisinä, joten niitä ei kannata tehdä paljoa etukäteen.

Nam! Yksi lempparileivonnaiseni. Niin ihana maku ja mukavan pehmeää sekä rapeaa. Kannattaa irrottaa nämä muffinivuoasta niin, että pyöräyttää varovasti ympäri ennen kääntämistä, jolloin pähkinäkaramelli varmasti irtoaa kauttaaltaan repeilyn välttämiseksi. Jos ei pyöräytä ennen kääntämistä, on vaarana että osa pähkinöistä ja herkullisesta kuorutteesta voi jäädä vuokaan eikä sitä saa enää siististi päälle. Erityisesti joulun aikaan nämä maistuvat glögin kanssa ihanalta.

Aura-appelsiinileivokset

Aurajuustomoussella täytetyt pehmeät piparille maistuvat 

Tämä vanha resepti on kulkenut mukanani jo pitkään. Pehmeä kakkumainen, piparkakuille ja joululle maistuva kakkupohja saa sisäänsä aurajuustomoussea ja appelsiinimarmeladia - tai muuta mieluista marmeladia, kuten rommi-kirsikkamarmeladia. Annoksesta tulee varsin suuri, joten kannattaa tehdä tarvittaessa vain puolikas annos, jos syöjiä ei ole montaa. Valmiit leivospalat kuitenkin säilyvät jääkaapissa hyvänä monta päivää ja ne ovat mielestäni parhaimmillaan leipomisesta seuraavana päivänä, kun maut ovat saaneet hieman tasaannuttua. 

n. 40 kappaletta

taikina

2 kananmunaa

1½ dl sokeria

150 g voita sulatettuna

1½ dl tummaa siirappia

1 prk (200 g) kermaviiliä

6 dl vehnäjauhoja

1 tl neilikkaa

1½ tl inkivääriä

1 tl kardemummaa

3 tl kanelia

1½ tl ruokasoodaa

pinnalle

n. 2 dl rouhittuja suolapähkinöitä, esim. cashew- tai maapähkinä

tai mantelirouhetta

täyte

400 g maustamatonta tuorejuustoa

n. 75 g aurajuustoa murusteltuna (voi laittaa vähän enemmänkin)

n. 400-500 g appelsiinimarmeladia

Valmista taikina. Sekoita keskenään kananmunat, sokeri, voisula, siirappi ja kermaviili. Lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoita vain sen verran, että ainekset ovat juuri ja juuri sekaisin. Levitä taikina leivinpaperoidulle pellille n. 30x40 cm kokoiselle alueelle tai käytä sopivankokoista vuokaa. Ripottele pinnalle suolapähkinä- tai mantelirouhe. Paista 200-asteisessa uunissa keskitasolla n. 15-20 minuuttia tai kunnes leivospohja on kypsä. Vedä jäähtymään tasaiselle, kylmälle alustalle.

Valmista täyte. Sekoita tuorejuuston joukkoon murusteltu aurajuusto. Leikkaa leivoslevy neljään osaan ja halkaise levyt terävällä leipäveitsellä, pienempiä osia on helpompi käsitellä kuin isoa leivoslevyä. Levitä pohjalle juustotäytettä ja sen päälle appelsiinimarmeladia. Nosta varovasti pähkinäpintainen leivoslevy päälle ja paina kevyesti, että se tarttuu kiinni täytteeseen. Kokoa kaikki pohjat samoin. Anna maustua jääkaapissa muutama tunti ennen tarjoilua. Leikkaa neliöiksi ennen tarjoilua, pyyhi veitsi välillä, että saat siistejä paloja. Säilytä jääkaapissa.

Niin herkullista! Jouluun ja glögikauteen nämä palat sopivat mainiosti. Olen kokeillut leivoksia myös ilman aurajuustoa, toimii niinkin mutta vähän jää maku vaillinaiseksi mielestäni. Myös vuohenjuusto toimii aurajuuston tilalla mainiosti. Kannattaa ehdottomasti kokeilla, jos haluat jotain vanhaa mutta uutta. Koska olen itse maapähkinälle allerginen, käytän tässä tilalla suolattuja cashew-pähkinöitä.

Feta-munakoisot

Ihana paahteinen munakoiso saa lisämakua fetajuustosta, yrteistä ja rapeasta leivästä

Munakoiso on yksi lempikasvikseni ja ettei kyllästys iske, on kokeiltava jotain uutta. Niinpä laitoin ajatuksen juoksemaan ja googlen laulamaan, lopulta päädyin tekemään Savusuolaa-blogin Janican innoittamana paahdettuja munakoisoja. Kovin orjallisesti en reseptiä noudattanut, vaan oikaisin sieltä mistä pystyy. Oikein herkullinen lopputulos, kiitos ideasta Janicalle!

Reseptin juju oli ripotella koko komeuden päälle leivänmuruja. Minulla sattui olemaan puolikas vesirinkeli, jonka pilkoin ruoan päälle. Toimi oikein hyvin. Tavalliset korppujauhot ovat liian hienoja eivätkä tuo kaivattua koostumusta, mutta japanilaisia panko-korppuajauhoja rapeamman koostumuksen ansiosta kannattaa kokeilla.

Rakastan erilaisia tahnoja ja kastikkeita, joten niinpä tarjoilin niitä nytkin ruoan lisukkeena. Pieni kostea lisuke olikin passeli, sillä muuten ruoka voi tuntua liian kuivakalta, vaikka munakoiso onkin varsin mehevä vege. Pidän erityisesti hummuksesta sekä tzatzikista, niitä löytyy kaapistani lähes jatkuvasti tai ainakin ainekset niihin. Myös kaupasta saa hyviä valmistuotteita, jos itse tekeminen ei ole vaihtoehto (itse pidän Lidlin hummuksesta). Erilaiset soossit ovat kätevä lisä vaikkapa tavallisten lihapullien tai broilerinfileen kylkeen tai piristämään pitaleipiä. Alla on helpot perusreseptit kumpaankin. 

4 annosta

2 munakoisoa

suolaa

oliivi- tai rypsiöljyä

½ tuubi tomaattipyrettä

5 valkosipulinkynttä

mustapippuria

200 g fetajuustoa

kuivattua minttua

panko-korppujauhoja tai pala kuivaa leipää

tarjoiluun

tuoretta basilikaa

tzatzikia

hummusta

Leikkaa molemmat munakoisot pitkittäin neljäksi viipaleeksi. Viillä pintaan ruudukko veitsellä. Ripottele pinnale suolaa ja anna munakoisojen itkeä puolisen tuntia. Painele talouspaperilla irronnut neste huolellisesti pois. Valuta pinnalle kevyesti öljyä ja paahda 225-asteisessa uunissa kiertoilmalla n. 20 minuuttia eli kunnes siivut saavat kevyesti väriä ja kypsyvät hieman.

Levitä jokaiselle viipaleelle ohuelti tomaattipyrettä, suolaa ja pippuria. Kuori ja hienonna valkosipuli pieneksi silpuksi ja levitä valkosipulisilppu tasaisesti tomaattipyreen päälle (voit myös murskata munakoisot ja levittää murskan viipaleille). Jaa fetajuusto kahdeksaan osaan ja murustele pala juustoa jokaiselle viipaleelle. Ripottele fetan päälle kuivattua minttua. Levitä päälle pieneksi silputtua leipämurskaa tai panko-korppujauhoja rapeudeksi ja ylimääräistä nestettä imemään. Paista 225-asteisessa uunissa vielä n. 15 minuuttia tai kunnes munakoisot ovat kypsiä, feta on saanut kaunista väriä ja reunat tummuneet.

Revi päälle basilikaa ja tarjoile ihanat munakoisot hummuksen sekä tzatzikin kanssa.

Nämä feta-munakoisot olivat niin herkullisia, että resepti jää takuuvarmasti käyttööni jatkossakin. Kannattaa kokeilla! Samalla on helppo ujuttaa ruokavalioon hieman lisää kasviksia. Mie olen viettänyt lihattomia viikonloppuja nyt viime aikoina, sillä arkena tulee syötyä melko paljon lihatuotteita, ehkä niiden tietynlaisen helppouden ja tottumuksen takia. Usein teen ruokien lisukkeeksi ihan vain paahdettuja kasviksia pellillä uunissa, heittelen pellille kaikki sipulit, paprikat, kesäkurpitsat, munakoisot ja muut, lorautan päälle öljyä, suolaa, pippuria ja yrttimausteita. Siellä ne paahtuvat omia aikojaan sopivasti lisukkeeksi ja kerralla valmistuu helposti useamman päivän annos. Mutta välillä sitten koko ateria on ajatuksella alusta loppuun asti suunniteltu ja valmistettu.

Vinkki: saat munakoisoista vegaanisia käyttämällä vegaanista fetan tyylistä valmistetta ja tekemällä tzatzikin vegejogurttiin.

Lisukereseptit

Hummus

1 prk kikherneitä

2 valkosipulinkynttä

n. 3 rkl sitruunamehua

n. 3 rkl oliiviöljyä

2 rkl tahinia (seesaminsiementahna)

mustapippuria, suolaa

Valuta ja huuhtele kikherneet, laita ne tehosekoittimen kulhoon. Mittaa päälle muut aineet, aja tasaiseksi tahnaksi. Lisää tarvittaessa mausteita ja vettä, mikäli koostumus on liian kiinteä. Anna tekeytyä jääkaapissa ennen tarjoilua. Toimii myös pitaleipien ja tacolastujen dippinä. Säilyy jääkaapissa noin viikon.

Tzatziki

200 g turkkilaista jogurttia

3 valkosipulinkynttä

1 pieni kurkku

tuoretta tai kuivattua minttua

2 rkl oliiviöljyä

tilkka valkoviinietikkaa tai sitruunamehua

suolaa, mustapippuria

Sekoita jogurtin joukkoon hienoksi raastettu tai pilkottu valkosipuli, pienen pieneksi kuutioitu ja valutettu kurkku (ei kuorita), loraus öljyä ja tilkka etikkaa sekä mausteita. Sekoita, maista ja mausta tarvittaessa lisää. Anna tekeytyä jääkaapissa ennen tarjoilua. Sopii hyvin yleiskastikkeeksi ja dipiksi kaikelle ruoalle. Säilyy jääkaapissa muutaman päivän.

Hummusta tulee melko iso satsi, se riittää vaikka mihin ja tzatzikia on juuri passeli määrä näiden munakoisojen kumppaniksi, tuo on mielestäni hyvin pieni annos. 

Resepti on julkaistu tänään ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Pähkinäbriossileipä

Ihanan tuoksuva ja maukas pähkinäinen briossileipä

Bongasin jostain Maku-lehdestä briossileivän reseptin, joka oli kieputettu rinkeliksi ja täytetty herkullisen kuuloisella yrtti-valkosipulivoilla ja pähkinöillä. Joulukurssini kansalaisopistolla olivat tulossa ja niinpä laitoin oppilaat kokeilemaan leipää. Parin kokeilun perusteella alla oleva leipäresepti on melkoisen toimiva, alkuperäisen reseptin täytteen osuutta ja sen koostumusta on hieman muokattu toimivammaksi. Lisäsin siis täytteeseen öljyä ja yrttejäkin lisää. Lopputuloksena on todella maukas ja aromaattinen, näyttävä sekä juhlavakin leipä, jonka voi mainiosti kääräistä lahjapakettiinkin. Tai sitten nauttia herkkuna ihan kotioloissa tai vaikka keiton kaverina. Todella herkullista!

2 leipää

taikina

2 ½ dl maitoa

25 g tuorehiivaa (2 tl kuivahiivaa)

1 ½ rkl sokeria

1 tl suolaa

2 kananmunaa

100 g huoneenlämpöistä voita

8 dl vehnäjauhoja

pähkinävoitäyte

200 g cashewpähkinöitä

2 valkosipulinkynttä

5 rkl ruohosipulia hienonnettuna

5 rkl basilikaa hienonnettuna

½ tl suolaa

½ tl sokeria (tai hunajaa)

n. 4 rkl oliiviöljyä (tai rypsiöljyä)

sekä 100 g pähkinäsekoitusta (pistaasi, pekaani, hassel tms)

voiteluun

1 kananmuna

Valmista taikina. Lämmitä matai ito kädenlämpöiseksi ja laita yleiskoneen kulhoon. Lisää murennettu hiiva, sokeri ja suola. Käytä yleiskonetta, kunnes ainekset sekoittuvat. Lisää kananmunat yksitellen, sekoita. Lisää jauhot taikinaan vähitellen koneen käydessä. Vaivaa taikinaa 10-15 minuuttia. Kuutioi huoneenlämpöinen voi ja lisää kuutiot erissä taikinaan- Vaivaa taikinaa vielä 10 minuuttia. Kohota kulhossa liinan alla noin tunti. 

Valmista pähkinävoitäyte. Levitä cashewpähkinät leivinpaperin päälle pellille ja paahda 180-asteisessa uunissa 20 minuuttia, varo ettet polta pähkinöitä. Jäähdytä. Laita paahdetut pähkinät, kuorittu valkosipulinkynsi, yrtit ja kuivamausteet sekä öljy tehosekoittimeen tai monitoimikoneeseen ja hienonna tasaiseksi tahnaksi. Tahnaan voi lisätä öljyä, että siitä saa notkean ja helposti levitettävän massan. 

Rouhi pähkinäsekoitus karkeaksi, mutta pienehköksi rouheeksi veitsellä ja jätä odottamaan.

Vaivaa taikinasta työpöydällä ilmakuplat pois. Jaa taikina kahteen osaan. Kaulitse taikinasta suorakaiteen muotoinen, n. 30 x 50 cm, levy. Levitä puolet pähkinävoista levylle ja ripottele päälle puolet pähkinärouheesta. Kääri rullalle.

Kieputa taikina leikkauspinta ylöspäin letiksi

Leikkaa taikinarulla pitkittäin halki mutta jätä toinen pää leikkaamatta halki. Kieputa leikkauspinta ylöspäin palmikoksi ja laita pellille. Voit halutessasi muotoilla palmikoidut leivät myös pyöreiksi rinkeleiksi leivinpaperoidulle pellille. Tee toinen leipä samoin. Kohota valmiita leipiä puolisen tuntia, voitele kananmunalla. Paista 175-asteisessa uunissa n. 30 minuuttia tai kunnes leivät ovat kypsiä.

Toinen satsi leipiä

Vinkki: Parhaan makuyhdistelmän mielestäni saa, kun täytteeseen käyttää reilusti kauniin vihreitä pistaasipähkinöitä, hassel- tai pekaanipähkinää ja saksanpähkinää. Kannattaa käyttää niitä pähkinöitä, joista pitää itse. Kannattaa myös varoa, ettei täytteen cashewit pääse tummumaan liikaa, vaan ne saavat vain aavistuksen paahteisuutta uunissa ja sitä kautta makua, mutta eivät väriä. Leipä kannattaa paistaa vain juuri ja juuri kypsäksi, ettei mehevyys kärsi. Halutessaan leivän kypsyyden voi testata lämpömittarilla, kypsä leipä on sisältä 94-98 celsiusta. 

Resepti: Maku-lehti, jota olen muokannut ja se on julkaistu Karjalan Heilin ruokapalstallani tänään.

Tilli-ricottalevite

 

Pehmeän valkosipulinen ja tillinen tahna sopii hyvin levitteeksi eri leiville

Tämä ihanan valkosipulinen ja reilusti tilliä sisältävä levite tai tahna sopii mainiosti niin näkkärille, leiville, voileipäkakun täytteeksi kuin dippailuunkin. Valkosipulin määrä kuulostaa enemmän kuin hurjalta, mutta uunissa paahtaminen miedontaa valkosipulin makua todella paljon ja lopputuloksena on pehmeän paahteinen sekä maukas lopputulos. Samalla tavalla kypsennetty valkosipuli maustaa ihanasti myös muut ruoat ja kastikkeet. Ricotta on italialainen tuorejuusto, joka sopii niin leivontaan kuin ruoanlaittoon. Kannattaa kokeilla!

1 kokonainen valkosipuli

250 g ricottajuustoa

½ dl tuoretta tilliä

1 rkl oliiviöljyä (rypsiöljyä)

1 rkl sitruunamehua

ripaus suolaa ja pippuria

Paahda valkosipuli 175-asteisessa uunissa kypsäksi, n. 40 minuuttia. Jäähdytä valkosipuli. Notkista ricotta kulhossa, leikkaa valkosipulista kärki pois ja purista valkosipulitahna ricotan joukkoon. Hienonna tilli ja sekoita se ricotan joukkoon yhdessä öljyn, sitruunan ja mausteiden kanssa. Sekoita huolellisesti sekaisin, maista ja mausta tarvittaessa lisää.

Superhyvää! Itse olen tykännyt syödä tätä erityisesti mallasleivän kanssa sekä näkkärillä. Mieleeni tuli, että levitettä voisi käyttää hyvin myös voileipäkakun täytteessä, kuten kala- tai äyriäiskakussa tai kasviskakussa. Tillin miellän itse kala-allergikkona tosi vahvasti kalamausteeksi ja tätä voisi kokeilla myös vaikka persiljan tai ruohosipulin kanssa, ne sopivat varmasti tähän makumaailmaan hyvin.

Rosmariinitoffee

Pinnalta kova, mutta syödessä ihanan tahmeaksi muuttuva toffee

Jouluna valmistetaan lahjaksi paljon erilaisia makeisia ja toffee on varmaankin se, jota tulee kaikkein eniten tehtyä. Lämpömittari helpottaa toffeekokkailua huomattavan paljon ja varmistaa sen, ettei toffee jää liian pehmeäksi tai vastaavasti jumahda liian kivikovaksi, johon ei hampaatkaan pysty. Tässä toffeessa maistuu ihanasti tuore rosmariini ja makua lisää kanelitangot. Jouluinen maku, joka sopii toki myös muhin vuodenaikoihin. Halutessaan kanelin tilalle voi laittaa myös vaniljatankoa - tai miksei lisäksi. Vanilja on aina ihanaa. Tämän toffeen keittelivät joululeivontakurssilaiseni.

reilu ½ ruukku tuoretta rosmariinia

2-3 kanelitankoa

5 dl kuohukermaa

2 dl sokeria

¾ dl tummaa siirappia

½ tl suolaa

tarvitset lämpömittarin

Laita kokonaiset rosmariininoksat sekä kanelitangot isoon paksupohjaiseen teräskattilaan tai teflonkattilaan. Kaada joukkoon kerma, sokeri ja siirappi. Kiehauta ja sekoita koko ajan puukapustalla pohjaa myöten. Keitä, kunnes toffeemassa on 120-asteista (mittaa mittarilla). Aikaa menee 30-45 minuuttia lieden kuumuudesta riippuen. Varo, seos kuohuu alussa runsaasti ja on vaarassa kuohua yli. Valmis toffee on kiiltävää ja paksuhkoa, vesitestillä (tippa massaa kylmään veteen pudottaessa kohmettuu heti pyöriteltäväksi palloksi eikä leviä veteen) voi varmistua myös, mikäli mittaria ei ole käytettävissä. Poista rosmariininoksat ja kanelitangot. Mausta toffeemassa suolalla ja sekoita. Kaada toffee leivinpaperoituun isoon vuokaan tai pellille ja anna jäähtyä hetki, että pinta jähmettyy hieman. Siirrä kylmään jähmettymään noin tunniksi. Leikkaa tai murra pieniksi paloiksi. Kääri halutessasi valmiit toffeet sellofaaniin tai leivinpaperiin.

Vinkki: Mitä laakeampaan vuokaan kaadat toffeen jähmettymään, sitä ohuempaa toffeeta saat. Paksu toffeelevy jähmettyy kauemmin. Kannattaa mieluummin tehdä ohuempaa kuin paksumpaa toffeeta, sillä ohut toffee on huomattavasti helpompi syödä.

Niin herkullista! Rosmariini maistuu todella ihanasti ja kaneli sopii kokonaisuuteen erittäin hyvin. Rosmariinin lehtiä irtoaa ja jää massaan sattumiksi, se ei haittaa laisinkaan. Kannattaa ahkerasti sekoitella, ettei seos pala pohjaan. Puulasta on hyvä sekoitusväline, mutta muovivispiläkin käy. Kannattaa kaataa laakeaan vuokaan, esimerkiksi isoimpaan Teema-vatiin tai pellille, että toffeesta tulee ohutta. Massa leviää levyksi lähes itsestään ja kannattaa olla nopea, sillä seos jähmettyy nopeasti.

Chia-vanukas

 

Chia-vanukas tarjoillaan tuoreiden marjojen kanssa

Chiansiemenet ovat terveellisiä ja niitä onkin kaapissani useampi pussi. Yleensä olen laittanut chiaa erilaisiin leipä- ja näkkäritaikinoihin. Mutta nyt kun on mm. jauhot ikäänkuin kiellettyjen listalla, olen palauttanut kokkauslistalleni erilaiset chia-vanukkaat ja -puurot. Niitä onkin näppärä tehdä etukäteen valmiiksi aamupaloja varten. Lisäksi vain tarvitaan vähän marjoja tai hedelmiä ja nopea aamiainen on valmis. Tässä on miun ehdoton lemppariyhdistelmäni!

250 ml alpro banaanisoijajuomaa

4 ½ rkl chiansiemeniä

tuoreita marjoja ja hedelmiä

tuoreita yrttejä

Kaada banaanisoijajuoma (yksi purkillinen) kulhoon ja ripottele päälle chiansiemenet. Sekoita huolellisesti. Sulje kannella ja anna tekeytyä yön yli jääkapissa. Voit sekoittaa välillä kerran tai pari, että siemenet turpoavat tasaisesti nesteeseen. Lisää päälle tuoreita marjoja ja herkuttele.

Eikös olekin nättiä! Minusta chia-vanukkaat ovat hyviä eikä niiden koostumus ole mielestäni epämukava. Tämä banaanisoijajuoma on oma lempparinesteeni tähän, se on hieman makea ja banaani häivähtää lopputuloksesta kivasti. Myöskin juomassa on kivasti proteiinia, mutta vähänlaisesti kaloreita. Tällä setillä jaksaa pitkälle päivään! Minä tykkään käyttää vanukkaille näitä pyöreitä lasisia kulhoja, joihin saa tiiviit kannet, muutenkin nämä kunnolliset säilytysastiat ovat korvanneet muovin melkein kokonaan keittiössäni.

Tämä chia-vanukas on gluteeniton, maidoton sekä vegaaninen.

Porovoileipäkakku

Porovoileipäkakku koristellaan kylmäsavuporoleikkeleellä, karhunvatukoilla ja timjamilla

Kun voileipäkakkua tekee mieli, sellaista on tehtävä! Voileipäkakkujen valmistaminen on ihanaa ja oikeasti tosi helppoa, vaikka moni ehkä arasteleekin niiden tekemistä. Voileipäkakuissa on vain mielikuvitus rajana, kunhan keksii yhteensopivia täyteyhdistelmiä ja kuorrutuksia. Tällä kertaa porokakku oli työlistalla ja siitä tuli melko perinteinen, ilman erityisempää hienostelua ja oikeastaan niistä aineksista, joita kotoa sattui silloin löytymään. Kylmäsavupororouhe itsessään on hyvin vahvaa maultaan, joten se vaatii myös muilta täytteiltä tukea. Piparjuurikin sopisi porokakun mausteeksi oikein mainiosti. Ehkäpä kokeilen sitä seuraavalla kerralla!

n. 10 annosta

n. 13 siivua paahtoleipää
200 g kermaviiliä
200 g maustamatonta tuorejuustoa

porotäyte
2/3 kermaviili-tuorejuustoseoksesta
100 g kylmäsavupororouhetta
1 pieni punainen suippopaprika
1 maustekurkku
1/3 ptt ruohosipulia
mustapippuria

kurkkutäyte
1/3 kermaviili-tuorejuustoseoksesta
1 pieni kurkku
1 dl hillosipuleita
suolaa
mustapippuria
n. 1 tl juoksevaa hunajaa

kostutus
1 dl vettä
½ sitruunan mehu

kuorrutus
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1-2 rkl ranskankermaa
ripaus suolaa

koristeluun
poron kylmäsavupaistia
karhunvatukoita
puolukoita
tuoretta timjamia

Sekoita ensin isossa kulhossa tuorejuuston joukkoon kermaviili ja vatkaa seos vispilällä tasaiseksi. Siirrä seoksesta n. 1/3 eli 5 rkl seosta pieneen kulhoon. Sekoita kostutusliemen vesi ja puristettu sitruunamehu yhteen ja jätä odottamaan.

Porotäyte, iso kulho. Sekoita tuorejuusto-kermaviiliseoksen joukkoon vajaa pussillinen pororouhetta ja sekoita tasaiseksi. Hienonna paprika pieniksi kuutioiksi ja mikäli silppu on kovin kosteaa, taputtele kuivaksi talouspaperilla. Hienonna maustekurkku pieniksi kuutioiksi ja valuta sekä kuivaa kuutioit kunnolla, ettei täyte kostu liikaa. Hienonna ruohosipuli. Sekoita kaikki ainekset porotahnan joukkoon. Mausta reilulla pippurilla ja lisää tarvittaessa ripaus sokeria makua taittamaan. Suolaa ei tarvitse lisätä.

Voileipäkakun reunoja voi koristella yrteillä. Itse pidän hennosta koritelusta.
Kakun vasen reuna otti osumaa valmiina koristellessa eikä pinta enää tasoittunut kauniiksi.

Kurkkutäyte, pieni kulho. Raasta pieni kurkku karkeaksi raasteeksi ja jätä siivilään valumaan. Painele kurkkuraasteesta ylimääräiset nesteet pois. Sekoita kuiva kurkkuraaste kermaviili-tuorejuustoseokseen. Hienonna hillosipulit pieneksi silpuksi ja sekoita täytteeseen. Mausta lorauksella hunajaa, suolalla ja pippurilla. Tarkista maku, lisää tarvittaessa mausteita.

Leikkaa 12 leipäsiivun reunat pois ohuelti. Vuoraa 1.5l pitkulainen leipävuoka tuorekelmulla niin, että kelmua roikkuu reilusti vuoan reunojen ulkopuolella. Asettele pohjalle kolme viipaletta leipää ja tarvittaessa tiivistä lisäämällä ohut suikale leipää, jos pohja ei peity. Kostuta kevyesti kauttaaltaan sitruunavedellä. Levitä päälle puolet porotäytteestä. Levitä päälle kolme palaa leipää, tiivistä tarvittaessa pienellä siivulla leipää, kostuta ja levitä päälle koko kurkkutäyte. Peitä täyte leivillä, tiivistä ja kostuta. Levitä päälle loput porotäytteestä. Levitä päälle peittävä, kakun pohjaksi tuleva kerros leipää ja tee tarvittaessa lisäpala. Kostuta hyvin kevyesti. Nosta tuorekelmut kauttaaltaan kakun päälle ja kääri kakku tiiviisti kelmuun. Laita jääkaappiin maustumaan kevyen painon alle mieluiten yön yli, mutta muutama tuntikin riittää.

Kuorrutuksen levittämisessä hyvä apu on
pienikokoinen palettiveitsi

Kuorruta kakku. Notkista tuorejuusto kulhossa ja lisää joukkoon lusikallinen tai pari ranskankermaa, että saat helposti levittyvän massan. Mausta suolalla. Poista kakku kelmuista ja kumoa tarjoiluvadille. Levitä kuorrute pienellä palettiveitsellä tai veitsellä kauttaaltaan kakun päälle, tee mahdollisimman tasainen pinta. Koristele kakku poroleikkeleruusukkeilla, tuoreilla karhunvatukoilla ja puolukoilla sekä timjaminoksilla mielesi mukaan. Anna jäähtyä hetki jääkaapissa ennen tarjoilua. Leikkaa kakku sahalaitaveitsellä tarjoillessa.

Voi kuinka hyvää porovoikkari olikaan! Kokonaisen pororouhepussinkin tähän olisi voinut käyttää, mutta silloin vaarana on hieman liian suolainen lopputulos. Tuoreen sipulin sijaan laitoin hillosipulia, koska tekeytyessään tuore sipuli muuttuu melko pistävän makuiseksi ja hallitsevaksi. Lisäksi hillosipulin kevyt etikkaisuus sopii hyvin suolaisen poron voimakkuutta taittamaan. Tykkään tehdä tällä tyylillä täytteet, että ensin pikkukipossa pohja sekaisin, sitten eri kipoissa makuaineet mukaan. Myöskin tulee hyvä määrä täytettä yhteen leipävuokaan kasatessa. Koristelun suhteen olen minimalismin ystävä ja pidän hennosta, herkästä koristelusta enkä halua peittää koko kakun pintaa koristeilla. Tämä voileipäkakku on "miun näköinen" ja pidän sitä oikein onnistuneena. 

Resepti on julkaistu Karjalan Heilin ruokapalstallani 27.11.2021