Parmesaanijuustokakku

Suolainen juustokakku maistuu parmesaanilta!

Suolainen juustokakku? Kyllä! Perinteisesti juustokakku mielletään makeaksi herkuksi, mutta se taipuu näppärästi myös suolaiseksi versioksi. Tämä Italian antipastojen makuihin viittaava kakku valmistuu vaivattomasti ja sitä on helppo tuunata monenlaiseksi. Päälle voi kinkun sijaan asetella suomalaisittain poroleikkelettä, karpaloita ja leipäjuustoa, tehdä kasvisversion käyttämällä tomaattia, artisokansydämiä, oliiveja ja timjamia tai tehdä siitä kalanystävän version käyttämällä kylmäsavustettua lohta tai katkarapuja. Oikeastaan kaikki, mitä juusto-, leikkele-, säilyke- ja kasvisosastolta löytyy, sopii tähän mainiosti ja ainakin minun mieleeni tästä tuli ensimmäisenä juurikin kaikki ihanat antipastot. 

pohja

150 g hapankorppuja

75 g voita sulatettuna

täyte

4 kananmunaa

200 g Philadelphia-tuorejuustoa (maustamaton)

200 g kermaviiliä tai ranskankermaa

150 g parmesaania raastettuna

mustapippuria myllystä

tarvittaessa ripaus merisuolaa myllystä

koristeluun

1 pkt parmankinkkua

miniluumutomaatteja

basilikaa

Murskaa hapankorput monitoimikoneen sekoitinterällä, sekoita joukkoon sulatettu voi. Pingota leivinpaperi 24 cm irtopohjavuoan pohjalle ja voitele vuoan reunat. Painele muruseos tasaisesti vuoan pohjalle ja laita jääkaappiin kohmettumaan täytteen valmistamisen ajaksi.  Sekoita kulhossa munat, tuorejuusto, kermaviili ja raastettu parmesaani-juusto. Mausta seos mustapippurilla ja maistele, lisää tarvittaessa pieni ripaus suolaa. Kaada seos vuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa n. 20-30 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt, mutta pinta ei ole vielä ruskistunut. Laita paistamisen loppuvaiheessa tarvittaessa leivinpaperi vuoan päälle tummumisen estämiseksi. Jäähdytä juustokakku ennen vuoan reunuksen irroittamista, ettei kakku repeä. Koristele jäähtynyt kakku halkaistuilla ja ruusukkeiksi taitetuilla parmankinkkusiivuilla, halkaistuilla pikkutomaateilla ja tuoreilla yrteillä. Halutessasi pinnalle voit laittaa myös kylmäsavukalaa, poroleikkelettä tai erilaisia kauden kasviksia yrttien kanssa. Erityisesti kakun koristeluun sopivat kaikki pikkuherkut, joita käytetään myös tapaksina.

Parmesaani, parmankinkku, pikkutomaatit ja itsekasvatetut yrtit - nam!

Erittäin vahva suositus! Tykkäsin kovasti, joskin täytemassaan olisin voinut oikeasti ripauttaa lisäksi vähän suolaa, nyt tein ilman. Arvelin juustosta tulevan tarpeeksi suolaa, kun päälle tuli vielä parmankinkkua ja suunnitelmavaiheessa mukana olivat nimittäin vielä oliivit. Toteutusvaiheessa oliivit jäivät sitten pöydälle ja kuvat oli jo otettu, joten tällä mennään. Pientä potkua tuohon makuun saisi sillä, että sivelee hapankorppupohjan päälle hieman dijon-sinappia. Tämä oivallus nimittäin tuo mieleeni ihanan parsapiirakan, jota tein mm. toissakeväänä. Ostin heinäkuussa uuden pienen monitoimilaitteen keittiöön ja siinä on mukana cutteri, joten eipä ole tässä talossa ennen yhtä näppärästi menneet hapankorput murskaksi. Sen verran kovaa tavaraa! Ja samalla terällä vetelin parmesaaninkin pieneksi muruksi, niin vältyin tenniskyynärpäältä ja katkenneilta kynsiltä raastimen kanssa. Mutta makean kakun keksipohjan teen vanhalla hyväksi havaitulla tavalla: kattilassa perunasurvimella hakkaamalla. Jos jotain kehitettävää pitää etsiä, niin kakusta tuli kyllä vähän lättänä, koska optimikoko tuolle täytemäärälle on 24cm vuoka, mutta tällä hetkellä minulla on vain kaikkea isompaa ja pienempää. Joten se on taas lähdettävä ostamaan lisää kaapintäytettä. Sen jälkeen irtoreunavuokia löytyy talosta sen verran, että niillä tekisi kakkua varmaan 200 henkilölle.

Kuvakaappaus Karjalan Heilin näköislehdestä 8.8.2015

Tämä juttu on julkaistu 6.8. ilmestyneessä Heilissä ruokasivullani ja samalla tarinoin hieman antipastoista, tapaksista ja mezeistä.