Mustikkaruudut

Mehevien mustikkaruutujen koristeena on mantelilastuja ja raesokeria

Nyt on mustikkaa saatavilla metsistä vaikka kuinka paljon ja niinpä erilaiset marjareseptit ovat kovassa käytössä. Yleensä marjaa tai hedelmää sisältävissä resepteissä voi korvata ne lähes millä tavalla tahansa, kunhan vain määrä pysyy samana. Niinpä voit muuntaa helposti lempireseptiä kaikille marjoille sopivaksi! Tämä herkullinen mustikkaruutujen ohje on vanhempaa sorttia ja lopputuloksena on supermehevät leivospalat. Voit käyttää joko tuoreita tai pakastettuja mustikoita. Kannattaa kokeilla!

24 annosta / 25 x 35 cm vuoka

125 g voita sulatettuna

1 ½ dl maitoa

1 ½ dl vaniljajogurttia

3 kananmunaa

1 ½ dl sokeria

1 rkl leivinjauhetta

5 dl vehnäjauhoja

n. 2 dl (100 g) mustikoita + 2 rkl vehnäjauhoja

koristelu

1 dl mantelilastuja

raesokeria

Sulata voi kattilassa ja jäähdytä, sekoita jäähtyneen voin joukkoon maito ja vaniljajogurtti. Vatkaa sähkövatkaimella isossa leivontakulhossa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin, lisää jauhoseos sekoitellen voiseoksen kanssa taikinan joukkoon kevyesti vatkaten tai nuolijalla nostellen. Sekoita 2 rkl vehnäjauhoja mustikoiden joukkoon ja kääntele marjat varovasti taikinan joukkoon. Kaada taikina leivinpaperoidulle syvälle uunipellille tai uunivuokaan, esim. lasagnevuoka. Ripottele pinnalle mantelilastut ja raesokeria. Paista 175-asteisessa uunissa n. 35-40 minuuttia tai kunnes kakku on kullankeltainen ja kypsä. Anna jäähtyä, leikkaa annospaloiksi ennen tarjoilua. Tarjoile lisänä halutessasi vaniljajäätelöä tai -kastiketta.

Nam! Mustikkaruuduista tulee todella meheviä, varsinkin jos paistaa uunipeltiä aavistuksen pienemmässä vuoassa. Käytän usein sellaista muovikannen omaavaa vuokaa, joka on hieman peltiä pienempi. Näppärä, kun saa helposti koko vuoan jääkaappiin ja kannen ansiosta kuljettaminenkin on helppoa. Ohjeeseen tulee vaniljajogurttia ja sen voi korvata helposti myös muulla vaalealla jogurtilla tai miksei rahkallakin. Vehnäjauhot voi hyvin korvata gluteenittomalla jauhoseoksella. Pinnalle tulevat mantelit paahtuvat juuri sopivasti ja tuovat perinteisehköön piirakkaan vähän lisää luonnetta. Hirmuisen hyvä lisä!

Resepti on julkaistu 19.8.2026 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Mummolan raparperipiiras

Pellillinen mehevää raparperipiirakkaa, nam!

Tämä on vanha rapaperipiirakan ohje ja lopputuloksena on hyvin mehevä piirakka, joka säilyy mehevänä useammankin päivän. Ei siis ole yhtään liioiteltua käyttää reseptiin paketillista voita! Vaan eipä vastaavia herkkuja usein tehdäkään. Raparperipiirakan ohjeita on reseptikansioissani enemmän kuin varmasti elämäni aikana kerkeän kokeilla. Tämä oli oikein hyvä kokeilu.

20 annosta

taikina
6 kananmunaa
6 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
9 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
500 g sulatettua voita

päälle
1 litra raparperikuutioita
1 1/2 dl fariinisokeria

tarjoiluun
vaniljakastiketta

Valmista taikina. Vatkaa huoneenlämpöiset kananmunat ja sokerit kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Yhdistä vehnäjauhot ja leivinjauhe siivilöimällä ne erilliseen kulhoon. Lisää kuivat aineet muna-sokerivaahdon joukkoon yhdessä rasvan kanssa vuorotellen. Levitä taikina korkeareunaiselle uunipellille (50 cm leveän uunin syvä uunipelti) leivinpaperin päälle. 

Leikkaa raparperin puumainen kanta pois, huuhtele raparperit ja kuutioi varret ohuiksi siivuiksi. Alkusadon ohuita raparpereja ei tarvitse kuoria. Lisää taikinan päälle raparperipalat ja ripottele niiden päälle fariinisokeria. Paista 175-asteisessa uunissa keskitasolla noin 25–30 minuuttia tai kunnes taikina on kypsynyt ja piiras kauniin kullankeltainen. Tarjoa raparperipiirakka vaniljakastikkeen kassa. 

Raparperipiiraka ennen paistamista.

Tämä oli kyllä todella mehevää, mutta niin toki pystyi jo ainesosista päättelemään. Raparperipiirakka on erittäin hyvää ja mehevää myös seuraavana päivänä, jos sitä jää jäljelle. Halutessaan voin määrää voi vähentää ja lisätä taikinaan vaikka maitoa. Lopputuloksena taikinan pitäisi olla löysää kakkutaikinaa muistuttavaa ja raparperit saavat kevyesti upota taikinaan. Pinnalle ripoteltava fariinisokeri karamellisoi pintaa ja maku on aavistuksen toffeinen. Raparperin kanssa tulee aina tarjota maitotuotteita, ettei oksaalihapot vie luiden kalsiumia, joten vaniljakastike tai -jäätelö sopii hyvin lisukkeeksi. Kokeile, on hyvä resepti! 

Resepti on julkaistu 10.6.2026 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Puolukka-kinuskipalat

Puolukka-kinuskipalat maistuvat herkullisilta, olipa talvi tai kesä. Ne valmistuvat nopeasti
ja varsin helposti, sillä täytteeseen käytetään valmista puolukkahilloa.

Joulu tulla jolkottaa jo kulman takana, mutta reseptin kuva vie ajatukset keskelle kauneinta kesää. Näitä leivoksia leivoin jo toissakesänä, mutta resepti on tälläkin kertaa jäänyt odottamaan julkaisuvuoroaan. Sinänsä uusi innovaatio tämä ei ole, resepti on vuosikymmeniä vanha ja peräisin mummoni reseptiarkistoista. Miellän puolukan ja kinuskin vahvasti talveen sopiviksi mauiksi, joten niinpä joulureseptiksi tämä sopii mainiosti. Jos tarvitset hieman kirpeää, mutta kinuskilla lempeäksi muuntuvaa ja taatusti maukasta jälkiruokaa, niin kokeile tätä. Leivospalat ovat todella helppo ja nopea valmistaa, joten nämä voi tehdä vaikka pienessä kiireessäkin. Miksipä ei kinuskia voisi maustaa vaikka piparkakkumausteella inkiväärin sijaan, jos haluaa korostaa jouluista makua. 

12-16 annosta / uunipelti

pohja

6 kananmunaa

3 dl sokeria

2 dl vehnäjauhoja

1 dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

täyte

500 g kiinteää maitorahkaa

2 dl valmista puolukkahilloa

kinuski

3 dl kuohukermaa

1 ½ dl sokeria

1 ½ dl fariinisokeria

2 rkl voita

½ tl inkivääriä

1 tl vaniljasokeria

koristeeksi puolukoita

Valmista pohja. Vaahdota kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Sekoita kuivat aineet, siivilöi vaahtokulhoon ja sekoita ne nuolijalla nostellen munasokerivaahdon joukkoon. Levitä taikina leivinpaperoidulle matalalle uunipellille tai tätä aavistuksen pienempään reunalliseen vuokaan ja paista 225-asteisessa uunissa keskitasolla n. 15 minuuttia. Anna jäähtyä kokonaan.

Valmista täyte ja täytä kakkulevy. Sekoita puolukkahillo maitorahkan joukkoon. Puolita kakkulevy keskeltä. Nosta toinen kakkulevy tarjoiluvadille ja levitä täyte päälle. Nosta toinen kakkulevy päälle, paina kevyesti kiinni täytteeseen. Nosta jääkaappiin odottamaan.

Valmista kinuski. Mittaa kattilaan kerma ja sokerit. Keitä seosta miedolla lämmöllä välillä sekoittaen, kunnes tippa kinuskia kylmään veteen pudotettuna pysyy kiinteänä pallona. Aikaa kinuskin keittämiseen menee n. 30-40 minuuttia. Sekoita voi ja mausteet kinuskin joukkoon. Kaada kinuski kuumana jääkaapissa olleen kakkulevyn pinnalle, levitä nopeasti koko kakun pinnalle. Leikkaa tasakokoisiksi leivospaloiksi ja koristele jokainen pala muutamalla kokonaisella puolukalla. Jos puolukoita ei ole saatavissa, voit laittaa koristeeksi hyvin pienen nokareen puolukkahilloa.

Nam! Nämä ovat kyllä todella hyviä. Kinuskissa pientä jujua tuo inkivääri, joka raikastaa leivosta vielä entisestään. Jos taas tykkää kirpeämmästä mausta, voisi puolukkahillon korvata puolukkasurvoksella ja lisätä tarpeen mukaan sokeria. Ja todellakin, täytteseen ei tule mitään hyydyttävää ainesta, joten kannattaa valita sitä perinteistä kiinteää rahkaa, eikä niitä nykyisin myynnissä olevia löysiä ja pehmeitä rahkoja. Tarvittaessa käytä liivatetta, jos koostumus epäilyttää. Ihan alkuperäisessä reseptissä leivokset on vielä kostutettu omenamehulla, mutta mie olen jättänyt sen pois, kun muuten näistä tulee liian hajoavia ja pehmoisia. Minusta tämä ei kaipaa ollenkaan kostutusta. 

Resepti on julkaistu 10.12.2025 julkaistulla Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Jäälauttaleivos

Jäälauttaleivokset ovat saaneet nimensä marengista, joka halkeilee kuin jäälautta.

Erityisen hyvin talven ajan kahvipöytään sopivat oheisella reseptillä valmistuvat jäälauttaleivokset. Ohje on jo vanha, mutta aina niin maistuva. Hieman rapean ja sitkeän keksipohjan päälle on ripoteltu antelias määrä maitosuklaarouhetta, joka sulaa uunissa ihanasti ja pinnalla on jäälauttoja muistuttava rapea kevyt, mutta makea marenki. Monta eri koostumusta ja makua tuovat pieneen suupalaan mukavasti yllätyksellisyyttä.

Leivospalat kannattaa leikata melko pieniksi, sillä ne ovat melkoisen makeita. Ja ainahan halutessaan niitä voi napsia tarjoiluvadilta useamman, mikäli yksi ei riitä. Tämäkin resepti on päässyt taas käyttööni vuosien unholan jälkeen. Kannattaa kokeilla!

40 pientä leivosta

pohja
200 g voita
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
3 kananmunan keltuaista
4 dl vehnäjauhoja
1 rkl maitoa
1 tl leivinjauhetta
½ tl ruokasoodaa
2 tl vaniljasokeria

taikinan päälle
150-200 g maitosuklaata

marenki
3 kananmunan valkuaista
2 dl sokeria

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Erottele keltuaiset ja valkuaiset, lisää keltuaiset voi-sokerivaahtoon. Lisää maito ja keskenään sekoitetut kuivat aineet, sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Painele taikina jauhoja apuna käyttäen leivinpaperoidulle uunipellille. Rouhi suklaa ja levitä tasaisesti taikinan päälle, painele suklaa taikinaan kiinni. Vatkaa valkuaiset puhtailla vispilänterillä kuohkeaksi valkeaksi vaahdoksi, lisää sokeri vähitellen koko ajan vatkaten. Valmiista marengista ei erotu sokerikiteet ja se on muuttunut kauniin kiiltäväksi. Levitä marenki suklaapintaisen taikinan päälle ja levitä palettiveitsellä tai lusikalla varovasti, ettei suklaa irtoa marengin joukkoon. Paista 175-asteisesssa uunissa n. 30 minuuttia. Anna jäähtyä ja leikkaa hyvin pieniksi annospaloiksi. Tarjoile jäähtyneenä.

Nam! Keksipohja on todella maukas, suklaa tuo siihen kivaa makua ja marenki mukavaa rapeutta, samalla ollen viimeinen silaus leivokselle. Uunipellillisestä saa helposti leikattua 40 pientä leivospalaa, joten tämä on riittoisaa tarjottavaa isommallekin porukalle. Itse tykkään käyttää Fazerin sinistä leivonnassa, mutta halutessaan tähän voisi kokeilla vaikkapa tummaa suklaata, joka toisi aavistuksen karvautta makeaan lopputulokseen. Miksei myös joku makusuklaa voisi toimia, kuten minttusuklaa.

Kuvassa näkyvän leivoksen on leiponut leivontakurssilaiseni, sillä olen kadottanut kaikki omat kuvani oheisesta leivonnaisesta.

Resepti on julkaistu 12.11.2025 julkaistun Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Mansikka-limetiramisu

 

Mansikka ja lime maistuvat ihanan kesäisessä tiramisussa, jossa ei ole kahvia laisinkaan

Tiramisu on italialainen klassikkojälkiruoka, joka on verrattain helppo valmistaa. Kananmunien keltuaisten ja valkuaisten erottelu on vaikein rasti, sen jälkeen kaikki valmistuu kuin lähes itsestään. Avainasemassa on siis kananmunista syntyvät kuohkeat vaahdot sekä pehmeä mascarponetuorejuusto, joista syntyy tiramisun syvin olemus. Perinteinen tiramisu (jolla voitin aikoinaan reseptikilpailunkin) kostutetaan espressolla ja koko komeus hunnutetaan kaakaojauheella, mutta erilaisia variaatioita voi keksiä aivan loputtomiin. Kaiken lisäksi tiramisun voi tehdä jääkaappiin jo tarjoilua edeltävänä päivänä, sillä tiramisu paranee tekeytyessään. Omia tiramisusuosikkejani ovat mm. sitruunasta tehty valkokeltainen pirtsakka herkku ja vadelmainen versio, mutta viimeisimpänä makuhermot vei myös tämä mansikalla ja limellä täytetty hieman erilainen versio tiramisusta. Koska ainakin itselläni mansikat kuuluvat kesään ja etenkin juhannukseen, niin tämä sopii mittumaarina kahvipöytään kuin voinokare uudelle perunalle. Pidätkö sie tiramisusta?

10 annosta / 30 x 22 cm vuoka

1 pkt (glut.) savoiardikeksejä

limemarinoidut mansikat
500 g mansikoita
2 ½ rkl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 limen mehu ja kuori

mascarponeseos
2 valkuaista
2 keltuaista
½ dl sokeria
500 g (veg.) mascarponetuorejuustoa

koristeluun
tuoreita mansikoita
pistaasipähkinöitä

Valmista marinoidut mansikat. Perkaa mansikoista kannat ja pilko mansikat pieniksi kuutioiksi. Lisää joukkoon sokeri ja vanujasokeri. Pese limen kuori huolellisesti, raasta kuori ja purista mehu. Lisää kuoriraaste ja mehu mansikoiden joukkoon. Jätä mehustumaan jääkaappiin muutamaksi tunniksi.

Valmista mascarponeseos. Erottele valkuaiset isoon vatkauskulhoon ja keltuaiset pieneen kulhoon. Vatkaa ensin valkuaiset kovaksi valkeaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Lisää keltuaisiin sokeri ja vatkaa kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi – voit käyttää pesemättömiä vatkaimia, kun vatkaat tässä järjestyksessä. Kun keltuais-sokeriseos on kuohkean vaaleaa, lisää joukkoon mascarponetuorejuusto ja sekoita sähkövatkaimella nopeasti sekaisin. Lisää viimeiseksi valkuaisvaahto keltuaisseoksen joukkoon nuolijalla varovasti nostellen.

Kokoa tiramisu. Asettele vuokaan kerros savoiardikeksejä (puolet kekseistä) ja levitä päälle tasainen kerros marinoituja mansikoita liemineen (puolet mansikoista). Nostele mansikoiden päälle pieniä kasoja mascarponeseosta ja levitä varovasti tasaisesti mansikoiden päälle. Tee samalla tavalla toinen kerros – keksit, mansikkaa ja mascarponeseosta. Ripottele pinnalle rouhittuja pistaasipähkinöitä ja asettele koristeeksi mansikoita. Anna maustua kylmässä ennen tarjoilua muutama tunti, että keksit pehmenevät. Voit tehdä tiramisun jo tarjoilua edeltävänä päivänä valmiiksi, koristelun voi tehdä tarvittaessa juuri ennen tarjoilua.

Vinkki: Mikäli mansikoista ei irtoa tarpeeksi nestettä, voit kostuttaa keksejä tarvittaessa mansikkamehulla, spritellä tai muulla punaisella tai kirkkaalla liemellä. Varo, ettei kostutusliemi ole liian makeaa. Nykyään marketeista saa gluteenittomia savoiardeja, joten tämän voi tehdä myös gluteenittomana! Maidotonkin onnistuu, sillä mascarponea löytyy myös vegaanisena vaihtoehtona.

Nam. Minun suurinta herkkuani jo viime kesänä, jolloin tämän reseptin kehittelin. Koska en kerennyt reseptiä julkaista silloin, niin laitetaan nyt esille. On tosiaan hyvää, mansikat saa marinoitua rauhassa muutaman tunnin ennen tiramisun kokoamista ja tiramisu kannattaa valmistaa tekeytymään muutama tunti ennen tarjoilua tai mielellään jo edellisenä päivänä. Jos tiramisun tekee kiireellä juuri ennen tarjoilua, tulee keksejä kostuttaa huomattavasti enemmän. Silloin keksit kannataa dipata ihan kokonaan nesteessä. Tähän voisi hyvin sopia vaikka kuohiviini kostuttajaksi, jos pöydästä ei löydy pikkuväkeä.

Resepti on julkaistu 11.6.2025 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Punaherukkapiirakka (pellillinen)

Pellillinen herkullista ja mehevää punaherukkapiirakkaa maistuu kaikille

Erilaisia pellillä paistettavia isoja piirakoita, niin suolaisia kuin makeita, on mukava tehdä. Ne syntyvät varsin vaivattomasti ja niistä riittää purtavaa isommallekin joukolle tai saa vierasvaraa pakastimeen. Nyt loppukesästä, kun marjapensaat notkuvat herkkujaan, on mukava hyödyntää satoa tuoreena erilaisiin leivonnaisiin. Minusta mikään marja ei varsinaisesti parane pakastamalla, joten tuoreena on parasta nauttia niitä tai leipoa suoraan erilaisiin herkkuihin. Niinpä tähänkin akuuttiin marjapiirakkahimoon upposi hyvä määrä punaherukoita. Täytteen muu osuus on melko perinteinen, kermaviiliä ja vielä extrapehmeys ranskankermasta. Reseptin juju on kuitenkin ihanassa pohjassa! Siitä tulee sopivan ohut, tarpeeksi mehevä eikä se murene, mutta on tarpeeksi luonnetta erilaisten vahvojenkin marjojen kaveriksi. Ehdottomasti tämä kokeilu jää käyttöön jatkossakin!

n. 25 palaa, uunipellillinen

pohja
200 g huoneenlämpöistä voita
2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 isoa tai 3 pientä kananmunaa
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl piimää

täyte
400 g (2 prk) kermaviiliä
100 g (½ prk) ranskankerma
4-5 (isoa) kananmunaa
1-1 ½ dl hienoa sokeria
3 tl vaniljasokeria

pinnalle
n. 5 dl punaherukoita (mustikoita, mustaherukoita)

Valmista pohjataikina. Vatkaa pehmeä voi ja sokerit vaahdoksi sähkövatkaimella vatkaten. Lisää kananmunat yksitellen, vatkaten kunnolla välillä. Sekoita jauhot ja leivinjauhe ensin keskenään. Lisää sitten koko jauhoseos kerralla muun taikinan sekaan. Vatkaa muutama kierros vatkaimella aineksia sekaisin. Lisää piimä ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Levitä taikina tasaisesti leivinpaperoidulle syvälle uunipellille. Käytä apuna jauhoja, taputtele taikina käsin pohjalle ja pellin reunoille. Taikinaa tulee melko ohut kerros (tee pohja x1.5, jos käytössäsi on 60 cm uuni).

Sekoita täytteen ainekset yhteen käsivispilällä ja kaada täyte pohjataikinan päälle. Ripottele punaherukat tasaisesti täytteen pinnalle. Paista uunin alatasolla 200 asteessa noin 25-30 min tasalämmöllä tai kunnes täyte on kypsynyt ja hyytynyt sekä saanut kevyesti väriä. Anna piirakan jäähtyä ennen tarjoilua. Leikkaa piirakka valmiiksi paloiksi. Säilytä piirakka jääkaapissa tai pakasta palat.

Vinkki: Piirakkapohjasta tulee mukavan ohut ja se soveltuu parhaiten 50 cm:n uunin pellille. Jos käytössäsi on isompi uuni tai uunipelti, tee pohjataikina 1.5 kertaisena. Täytteen määrä soveltuu myös isommalle pellille sellaisenaan. Punaherukat voi korvata mustaherukoilla, mustikoilla, vadelmilla, raparperilla tai vaikka omenoilla. Happamille marjoille kannattaa laittaa n. 1,5 dl sokeria mutta mustikoille riittää 1 dl. Voit ripotella marjat ensin taikinalle ja kaataa täyteliemen varovasti marjojen päälle.

Oi mitä herkkua! Mie laitoin tähän täytteeseen vain sen desin sokeria, mutta kanssasyöjien mielestä sitä olisi saanut olla enemmän, joten kannattaa laittaa kirpeille marjoille tosiaan enemmän sokeria. Makea mustikka sen sijaan pärjää sillä desillä. Piirakka oli hyvää hieman lämpimänä mutta maistui hyvin myös suoraan jääkaapista otettuna, pohja ei kovetu liikaa kylmässä.

Resepti on julkaistu 4.9.2024 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Britakakku marinoiduilla mansikoilla

Muscat-jälkiruokaviinillä aateloitu britakakku sopii aikuisten juhliin

Kuva-arkistojeni tutkiminen jatkuu ja tällä kertaa esille pääsee jo neljä vuotta sitten keskellä kovinta koronakesää leivottu britakakku. Olimme ystäväni kanssa viettämässä varjofestaria viikonlopun ajan ystävien luona Savon puolella, jossa viikonlopun täytti hyvä ruoka, loistava seura sekä raskas musiikki. Nautimme toinen toistaan ihanimpia herkkuja etenkin grillistä kokakuttana ja mie leivoin nopean kauppapyrähdyksen jälkeen britakakun, johon mansikat marinoitiin isännän kaapista löytyneellä muscatilla. Muscat on miun lempparini, jos haluaa nauttia jotain jälkiruokaviiniä, mutta sopiipa se mainiosti leivontaankin. Kohta saa taas kotimaisia tuoreita mansikoita ja britakakussa ne ovat parhaita. Tai missä vaan kakussa, kunhan niitä on paljon!

10 annosta

marinoidut mansikat
500 g mansikoita
8 rkl muscat-jälkiruokaviiniä

kakkupohja
125 g voita
1 dl sokeria
2 keltuaista
1½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa

marenki
2 valkuaista
1½ dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
vajaa 1 dl mantelilastuja

täyte
valutetut marinoidut mansikat
4 dl kuohukermaa
4 rkl tomusokeria

koristelu
tuoreita mansikoita
tuoreita (pensas)mustikoita
minttua

Aloita marinoitujen mansikoiden valmistamisella. Perkaa mansikat ja leikkaa ne pitkittäin neljään osaan, laita mansikat kulhoon. Mittaa muscat-jälkiruokaviini mansikoille ja sekoita kevyesti. Anna maustua jääkaapissa muutaman tunnin ajan, sekoita välissä varovasti pari kertaa.

Valmista kakkutaikina. Vaahdota pohjan huoneenlämpöinen voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää keltuaiset vatkaten. Sekoita yhteen kaikki kuivat aineet. Sekoita vaahdon joukkoon kuivat aineet ja maito vuorotellen. Levitä kakkutaikina suorakaiteeksi (n. 25 x 30 cm) leivinpaperoidulle uunipellille. Esikypsennä pohjaa uunin keskiosassa 180 asteessa 10 minuuttia tai kunnes pinta on saanut kevyesti väriä.

Valmista marenki. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri pieninä erinä. Vatkaa kunnes sokeri on liuennut vaahtoon, vaahto on erittäin kovaa ja kiiltävää. Levitä marenki esipaistetun pohjan päälle varovasti lasta avulla. Tee marenkiin pieniä huippuja lastalla taputellen. Ripottele pinnalle mantelilastut (voi jättää myös kokonaan pois). Paista uunin keskiosassa 180 asteessa 15 minuuttia tai kunnes pinta on kauniin ruskea. Jäähdytä.

Valmista täyte. Vatkaa kuohukerma napakaksi vaahdoksi ja mausta seos tomusokerilla. Valuta mansikoista viini talteen.

Kokoa britakakku. Leikkaa kakkulevy puoliksi ja aseta toinen levy kauniille tarjoiluvadille. Levitä päälle kermavaahto ja nostele päälle valutetut mansikat. Valuta täytteen päälle ohuita raitoja marinointilientä. Nosta varovasti päälle toinen kakkulevy. Perkaa koristeeksi tulevat mansikat ja asettele ne kauniisti britakakun päälle. Asettele joukkoon puolitettuja ja kokonaisia pensasmustikoita. Koristele minttutupsuilla. Tarjoile välittömästi. Palanpainikkeeksi sopii marinointiinkin käytetty muscat.

Huom! Muscat sisältää alkoholia, joten kakku ei sovellu lapsille tai alkoholia välttäville. Muscatin voi korvata seljankukkamehutiivisteellä, sitruunamehulla tai raparperisiirapilla. Lisää tarvittaessa marinadiin sokeria.

Nam! Näin vielä vuosienkin jälkeen tämä kuva nostattaa veden kielelle, muiden muistojen ohella. Oli kyllä hyvä kakku, mutta muutenkin loistava viikonloppu. Britakakut ovat miun lemppareitani ja niitä usein läheisenikin pyytävät leipomaan. Kohta varmaan pääsee taas leipomaan britakakkua!

Kokeile myös näitä versioita:

britakakku mansikoilla

kirsikkainen britakakku

britakakku mansikoilla ja raparperilla

Raparperipiirakka vaniljakiisselillä

 

Raparperipiirakka, jossa on kastike valmiina

Tämän ikivanhan raparperipiirakan juju on siinä, että se kuorrutetaan kuumana omatekoisella vaniljakastikkeella ja piirakan annetaan sitten jäähtyä ihanaksi herkuksi. Piirakka on todella hyvää ja mehevää. Ulkonäkö ei ehkä ole kaikkein kaunein valjun kiisselin ansiosta, mutta maku tosiaan korvaa sen, mitä ulkonäössä menetetään. Onko resepti sinulle tuttu?

20 annosta / uunipellillinen

taikina

4 kananmunaa

4 dl sokeria

2 dl kuohukermaa

125 g voita sulatettuna

5 ½ dl vehnäjauhoja

3 tl leivinjauhetta

1 l raparperinpaloja

vaniljakiisseli

5 dl maitoa

2 dl sokeria

4 rkl perunajauhoja

4 rkl voita

lopuksi 3 tl vaniljasokeria

Valmista taikina. Vaahdota kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Lisää kerma ja voisula, sekoita nuolijalla nostellen. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet, sekoita nuolijalla nostellen. Pese raparperinvarret ja pilko raparperit pieniksi kuutioiksi. Sekoita raparperipalat taikinan joukkoon, nostele nopeasti sekaisin nuolijalla mutta älä vatkaa, ettei taikina sitkisty. Kaada taikina leivinpaperoidulle pellille ja paista 200-asteisessa (kiertoilmalla 180c) uunissa n. 20-25 minuuttia tai kunnes piirakka on kypsä.

Valmista vaniljakiisseli piirakan kypsyessä. Mittaa kiisselin ainekset teflon-kattilaan ja kiehauta kiisseliksi koko ajan sekoittaen. Lisää vaniljasokeri valmiiseen kiisseliin. Anna kiisselin jäähtyä hetki ja levitä se kuuman piirakan päälle. Anna piirakan jäähtyä ja täytteen jähmettyä, leikkaa annospaloiksi ja koristele halutessasi esim. tuoreilla mansikoilla ja yrteillä. Säilytä piirakka kylmässä.

Nam! Todellista herkkua. Kuten aina raparperiherkuissa, kannattaa käyttää mahdollisimman pieniä ja nuoria varsia, jolloin ne ovat parhaimmillaan. Mutta koska lopputulos on mehevä, voi tähän käyttää vähän jo vanhempiakin varsia ja tarvittaessa paksuja varsia pilkkoa pienemmiksi, jolloin ne varmasti kypsyvät taikinan sisällä. Onnistuu myös mainiosti pakastetuista ja sulatetuista raparperipaloista.

Resepti on julkaistu 5.6.2024 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Suudelman sijaiset eli mokkamakupalat

 

Retroherkku, suudelman sijaiset eli mokkamakupalat

Tämä resepti on vanha löytö, ehkä alunperin mummoni reseptien joukosta. Tällä leivottiin joskus vuosia sitten ensimmäisen kerran leivontakurssilla, kun resepti kuulosti hauskalta ja kokeilemisen arvoiselta - ehkä joskus vuonna 2020-2021 kaudella oli tämä kyseinen kurssi. Sen jälkeen ohje on odottanut vuosia blogin luonnoksissakin, että saisin aikaisiksi julkaista sen. Mutta nyt, vihdoin on tämän aika päästä esiin! Suudelman sijaiset on ihana herkkuleivonnainen, hieman juhlavakin tarjottava. Pohja on oikein maistuva, mutta erikoisen ihanan tästä tekee kahville maistuva täytevaahto. Mikäli siis pidät kahvista, niin tämä resepti on sinulle!

vajaa uunipellillinen / reunavuoka

pohja
4 kananmunaa
1 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja (glut. jauhoseos tai perunajauho)
½ dl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta

kahvivaahto
6 liivatelehteä
1 dl vahvaa kahvia
2 kananmunaa
¾ dl sokeria
4 dl kuohukermaa
2 tl vaniljasokeria

kostutus
1-2 dl kylmää kahvia

pinnalle
suklaahippuja

Valmista pohja. Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi, lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet munavaahtoon varovasti nuolijalla nostellen. Levitä taikina leivinpaperoidulle uunipellille (reunavuokaan) ja paista 225-asteisessa uunissa n. 8-10 minuuttia. Jäähdytä pellillä.

Valmista kahvivaahto. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen n. 10 minuutiksi. Liuota vedestä kuivaksi puristetut pehmenneet liivatteet kuuman kahvin joukkoon (1 dl vettä + n. 1 rkl pikakahvijauhetta tai 1 kkp kahvia + 3 mitallista kahvijauhetta, josta otetaan 1 dl). Vaahdota munat sokeri, vaahdota toisessa kulhossa kuohukerma ja mausta se vaniljalla. Yhdistä liivatekahviseos munavaahtoon, nostele joukkoon kermavaahto.

Kokoa leivos. Kostuta torttulevy kahvilla ja levitä päälle tasaiseksi kerrokseksi kahvivaahto. Ripottele päälle raastettu tai rouhittu suklaa. Anna hyytyä hetki jääkaapissa ja leikkaa neliöiksi ennen tarjoilua.

Vinkki: Kannattaa paistaa leivospohja hieman uunipeltiä pienemmässä vuoassa, jolloin taikinapohjasta tulee sopivan paksuinen ja myös kahvivaahtokerros on paksumpi. Kaikkein helpointa on käyttää paistamiseen sekä täytteen lisäämiseen reunavuokaa, jolloin saa säädettyä sekä koon sopivaksi että se tukee leivosta sen hyytyessä. Mikäli leivot tämän uunipellillä ja haluat siitä koko pellin kokoisen, niin uunipellille taikina kannattaa tehdä 1,5x mukaisena ja täytekin kannattaa tehdä silloin 1,5x kokoisena. Pohjan voi leipoa gluteenittomista jauhoista, esim. Semper Fin mix tai ihan vain perunajauhoista.

Resepti: Anttilan ohjelehtinen ehkä 1990-luvun alusta

Tämä on ihana! Pidän kahvista, pidän kahvinmakuisista leivonnaisista ja tämä on siihen tarkoitukseen oikein sopiva. Jos ei erikseen halua keittää vahvaa kahvia, leivontakursseilla me vahvistetaan aamukahvilta ylijäänyttä kahvia pikakahvijauheella - usein tulee keitettyä joku kupillinen ylimääräistä ja toisaalta jos tietää, että tehdään kahvijuttuja, niin erityisesti silloin. Pikakahvijauhe on melkein kahvileivonnaisissa järkevin vaihtoehto - kuumaan veteen sekoitettuna saa nopeasti valmista ja vahvuutta on helppo säätää tarpeen mukaan. Lisäksi pikakahvijauhetta voi käyttää sellaisenaan maustamaan vaikkapa kakkutaikinaa.

Vuohenjuustopiirakka (gluteeniton)

Ihana gluteeniton ja maukas piirakkapohja saa ylleen ylellisen vuohenjuustotäytteen. Paistamisen jälkeen piirakka koristellaan vielä viinirypäleillä ja hunajalla. Herkullista!

Tämä ihana luontaisesti gluteeniton suolaisenmakea piirakka on myöskin muisto jo vuosien takaa, olemme tällä leiponeet ainakin pari kertaa leivontakursseillani. Joskus tähän vaihdettiin "tavallinen" piirakkapohja tilalle ja hyvää oli niinkin. Kannattaa kokeilla, tuo täyte on todella hyvää. Ja koristeluun käytetty viinirypäle-hunaja on kiva lisä, joka raikastaa ja tuo hapokkuutta kermaiseen piirakkaan. 

8-10 annosta, 24 cm irtopohjavuokaan

pohja
125 g pekaanipähkinöitä
125 g cashewpähkinöitä
100 g pehmeitä taateleita
½ tl suolaa
n. 1 rkl vettä

täyte
200g vuohenjuustoa (kittipintainen)
200 g maustamatonta tuorejuustoa
200 g pippurituorejuustoa
3 kananmunaa
1 tl sokeria tai hunajaa

lisäksi
n. 250 g tummia viinirypäleitä
n. 250 g vaaleita viinirypäleitä
rucolaa

hunajaa

mustapippuria  

Valmista pohja. Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin. Voitele reunat. Mittaa pähkinät, taatelit ja suola monitoimikoneen kulhoon, hienonna. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi. Painele taikina vuoan pohjalle. Siirrä vuoka jääkaappiin.

Valmista täyte. Paloittele vuohenjuusto monitoimikoneen kulhoon, lisää tuorejuustot, kananmunat ja sokeri tai hunaja. Soseuta sileäksi tahnaksi. Ota pähkinäpohja jääkaapista ja levitä täyte pohjan päälle. Paista 175-asteisessa uunissa alatasolla n. 30 minuuttia tai kunnes kakku on hyytynyt myös keskeltä. Kakku saa tummua kauniisti pinnalta. Jäähdytä.

Leikkaa rypäleet pieniksi paloiksi. Hienonna osa rucolan lehdistä ja jätä osa koristeeksi. Sekoita rypäleet ja rucola salaatiksi. Koristele jäähtynyt kakku rypälesalaatilla ja rucolan lehdillä. Valuta halutessasi pinnalle hunajaa (kuten kuvassa).

Tämä on täytteen osalta yksi lemppareitani! Harmi kun en muista, että mikä se pohja oli, joka tähän tuli kerran vaihdettua tilalle. Se ei ollut ihan perinteinen piirakkataikina sekään, mutta sisälsi kuitenkin gluteenia. Hyvää on siis tämä alkuperäinenkin, ja mikä parasta, se on gluteeniton. Mutta jos ei ole tarpeen tehdä gluteenitonta tai tuo tuntuu vaivalloiselta, vaihda johonkin muuhun mieleiseen. Täyte on todella hyvää sellaisenaan, siihen ei tarvitse muutoksia.

Ambrosiakakku

 

Ambrosiakakku on klassikkokakku. Minäkin olen tutustunut siihen jo lapsuudessani, sillä muistan mummoni leiponeen ambrosiaa. Itse leivoin tätä ensimmäisen kerran varmaan joskus 15 vuotta sitten ja siltä ajalta on tämä oheinen kuvakin. Mummolassa kuvattuna, mummon kukkapenkin orvokki koristeena. Hienostunut ja näyttävä, mutta helppo kakku. Suosittelen lämpimästi!

12 annosta / 2 litran kakkuvuoka

taikina
125 g voita
3 kananmunaa
3 dl sokeria
4 1/2 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
1 1/2 tl vaniljasokeria
1 dl kevytmaitoa
1 sitruunan kuori

1 sitruunan mehu

vuokaan
2 rkl voita
1 dl seesaminsiemeniä

kuorrutus
3 dl tomusokeria
1-2 rkl sitruunamehua

Valmista taikina. Sulata voi ja anna jäähtyä. Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri keskenään. Kääntele kuivat aineet muna-sokerivaahtoon vuorotellen voisulan kanssa. Sekoita lopuksi joukkoon maito, sitruunan raastettu kuori sekä mehu. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi, vältä turhaa sekoittamista. Voitele noin 2 litran vetoinen tasapohjainen kakkuvuoka voilla ja seesaminsiemenillä. Kaada taikina vuokaan. Kypsennä kakkua 175-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 45 minuuttia (kiertoilmalla 160 astetta). Anna kakun jäähtyä n. 10 minuuttia vuoassaan ja kumoa kakku. Anna jäähtyä hyvin ennen kuorruttamista.

Valmista kuorrute. Vatkaa tomusokeri ja sitruunamehu tasaiseksi kuorrutukseksi pienessä kulhossa vispilällä tai lusikalla. Kuorrute saa olla melko paksua, ettei se valu kakulta ja jähmettyy ennen tarjoilua. Valuta kuorrutus kakun pintaan, anna sen valua reunoillekin. Koristele ambrosiakakku sitruunankuoriraasteella ja sitruunamelissalla tai syötävillä kukilla. Anna kuorrutteen jähmettyä ennen tarjoilua.

Tämä jos mikä on arkistojen aarre! Kuvakin on varmaan 15 vuoden takaa. Uudempaa en ole saanut aikaiseksi ottaa, vaikka resepti on säännöllisesti käytössä. Pidän sitruunan tuomasta kirpeydestä, mutta aivan hyvin kakun voisi leipoa myös muilla sitruksilla tai vaikka kokonaan ilman. Hauska juju on seesaminsiemenillä vuoan jauhottaminen, jolloin kakku saa myös hyvää makua hienon ulkonäön lisäksi. Yleensä seesaminsiemenet tuppaavat jäämään kaappiin, niin tässä niistä pääsee näppärästi eroon.

Salted caramel brownie

 

Suolakinuskibrownie on ihana makea herkku

Nyt on luvassa oikea arkistojen aarre! Tässähän kävi niin, että tämä kyseinen herkku on leivottu jo ainakin kymmenen(!) vuotta sitten ystäväporukkamme vappujuhliin. Sitten kävi niin, että onnistuin hukkaamaan reseptin melko pitkäksi aikaa, sitten valokuvan ja sitten molemmat. Sitä paistetusta suolakinuskibrowniesta olevaa kuvaa en edelleenkään ole löytänyt, mutta muistan, että sellainenkin on jossain. Nyt kuva ja resepti vihdoin ovat taas yhdessä edes jollain tapaa ja reseptikin pääsee blogiin asti, kun ne vielä ovat tuoreessa muistissa. On nimittäin herkkujen herkku! Kannattaa kokeilla.

24-30 palaa / 20 x 30 cm vuoka

250 g voita

3 dl sokeria

3 kananmunaa

250 g (glut.) tummaa suklaata

1 ½ dl vehnäjauhoja (glut. vaalea jauhoseos)

1 ½ dl kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

397 g kondensoitua karamellisoitua maitoa

sormisuolahiutaleita

Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Sekoita joukkoon kananmunat yksitellen, välissä kunnolla vatkaten. Sulata puolet suklaasta ja rouhi loput. Sekoita pienessä kulhossa keskenään kaikki kuivat aineet ja siivilöi ne taikinan joukkoon. Nostele taikina sekaisin nuolijalla varovasti. Lisää sulatettu suklaa ja suklaarouhe, sekoita nopeasti sekaisin nuolijalla. Levitä puolet taikinasta leivinpaperoidun 20 x 30 cm vuoan pohjalle. Kaada päälle purkillinen kondensoitua karamellisoitua maitoa ja levitä se tasaisesti taikinan päälle. Ripottele pinnalle reilusti sormisuolahiutaleita. Nostele loput taikinasta kinuskin päälle ja tasoita pinta varovasti. Paista 180-asteisen uunin keskitasolla 30 minuuttia (kiertoilmalla 160c). Anna jäähtyä vuoassa mieluiten yön yli ennen tarjoilua. Tarjoile jäähtyneenä. Leikkaa pieniksi paloiksi ennen tarjoilua.

Tämä on kyllä syntisen hyvää! Ei nimittäin ole suklaassa, kaakaossa, kinuskissa eikä voissa säästelty, verenpaineet saadaan kohdilleen vielä kunnon täräyksellä suolaa. Jos ei ole käytettävissä sormisuolaa, niin reipas teelusikallinen ripoteltuna tai sekoitettuna kinuskin joukkoon ajaa saman asian. Suosittelen käyttämään sitä kaupasta saatavaa valmista kinuskiksi tehtyä kondensoitua maitoa, niin säästää kolme tuntia valmistusaikaa. Kannattaa tehdä tämä vuorokausi ennen tarjoilua, niin kerkeää jähmettyä rakenne tarpeeksi eikä kinuski valu liikaa sisältä. Ja kannattaa myöskin leikata oikeasti pieniksi paloiksi, kovin isoa palaa tätä ei pysty mitenkään kerralla syömään edes kunnon herkkuhiiri. Oheinen kuva on otettu siinä vaiheessa, kun taikinanokareet on nosteltu kinuskin päälle, mutta niitä ei ole vielä levitelty eikä brownieta ole luonnollisesti vielä paistettukaan. Alkuperäisen reseptin alkuperä on tuntematon.

Huomioi, että kondenssimaidot eivät ole laktoosittomia, mutta ne ovat gluteenittomia. Siitäpä syystä reseptin gluteenittomaksi muokkaaminen onnistuu helposti: vaihda vehnäjauhot gluteenittomaan vaaleaan jauhoseokseen ja valitse gluteeniton tumma suklaa, esim. Pandalta.

Leipäjuusto-puolukkapiirakka

Helpossa piirakassa maistuu puolukka ja leipäjuusto

Voileipäkakkukursseja on tullut pidettyä jo useampi vuosi ja koska suolaista syötävää on paljon, on kurssi kiva lopettaa kuitenkin jollain pienellä makealla. Niinpä kehittelin aikoinaan tämän leipäjuustoa sisältävän makean piirakan reseptin, jolloin se ainakin vähän pidemmän aasinsillan kautta osuu päivän teemaan. Ihana suomalaisuutta sykkivä herkku arkeen ja viikonloppuun! Tämäkin resepti on odottanut julkaisuvuoroaan jo vuosia, mutta laitan sen esiin nyt, kun tämän kevään voileipäkakkukurssi on pidetty. Ei paljastu ihan kaikki yllätykset.

12 palaa, 26 cm piirasvuoka

pohja
75 g voita
½ dl sokeria
1 kananmuna
1½ dl vehnäjauhoja (glut. vaalea jauhoseos)
1 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa

täyte
200 g Kainuun leipäjuustoa
200 g puolukoita
3 kananmunaa
200 g kermaviiliä
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria

Valmista pohja. Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna edelleen vatkaten. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita ne voi-sokerivaahtoon. Taputtele taikina voideltuun piirakkavuokaan (halk. 28 cm) jauhoja apuna käyttäen. Esipaista pohjaa 200-asteisen uunin alimalla tasolla 8-10 minuuttia.

Valmista täyte. Leikkaa leipäjuusto pieniksi kuutioiksi. Levitä puolet juustopaloista ja puolukoista piirasvuoan pohjalle. Vatkaa munat, kermaviili ja sokerit vispilällä keskenään. Valuta seos vuokaan. Ripottele päälle loput juustokuutiot ja puolukat. Paista uunin toiseksi alimmalla tasolla 30-35 minuuttia eli kunnes täyte on hyytynyt ja saanut hieman väriä. Paistoaika on pidempi, jos käytät pakastepuolukoita.

Jäähdytä haaleaksi ennen tarjoilua. Piirakan kaverina maistuu vaniljajäätelö tai –kastike, myös kinuski on sopiva lisuke puolukalle ja leipäjuustolle.

Herkullista, hyvää. Leipäjuusto sopii hyvin suolaiseen ja makeaan leivontaan, mutta myös ruoanlaittoon. Varsinkin nyt, kun Valio lopetti kotijuuston valmistuksen. Leipäjuuston perinteinen tarjoilutapa on kuutioituna upottaa kahviin, jolloin se muuttuu narskuvaksi. Jotkut saattavat kutsua leipäjuustoa juustoleiväksi, mutta minulle juustoleipä tarkoittaa leipäviipaletta, jolle on siivutettu vaikkapa edamia. 

Vadelma-timjamipiirakka

Vaniljavanukkaalla täytetty näyttävä piiras maistuu timjamilta ja vadelmilta

Ostin aikoinaan Prisman asiakasomistajapäiviltä alennuksesta Heirolin vuokia, joita olin jo kauan aikaa haaveillut. Niinpä mukaan tarttui tämä neliönmallinen irtopohjainen piirasvuoka sekä pitkulainen piirasvuoka, samoin irtopohjalla sekin. Koska uudet vuoat piti saada heti käyttöön, leivoin ensimmäisenä neliövuokaani tätä upeaa vadelma-timjamipiirakkaa. Sama resepti päätyi sitten samaisen kevään piirakkakurssille käyttöön kurssilaisten kokeiltavaksi. Resepti on pyörinyt blogin julkaisemattomien resepteissä, ehkä odottaen inspiraatiota julkaista tai julkaista se myös Karjalan Heilin ruokapalstallani, mutta asia on aina jäänyt odottamaan. Nyt lähes pari vuotta myöhemmin lienee aika julkaista resepti edes blogissa, ettei ihan vaivu unholaan. Vähän on mutkikkaampi tehdä, mutta vaivannäkö on kaiken sen arvoista. Lopputulos on upea!

8 annosta / 23x23 cm irtopohjainen neliöpiirasvuoka

taikina
225 g vehnäjauhoja
50 g tomusokeria
120 g kylmää voita pieninä kuutioina
1 iso munankeltuainen
1-2 rkl vettä tarvittaessa

täyte
2 isoa kananmunaa
3 isoa munankeltuaista
100 g sokeria
1 vaniljatangon siemenet
2 tl maissitärkkelystä
3 dl kuohukermaa
n. 6 tuoretta timjaminoksaa

150-200 g tuoreita vadelmia

koristeeksi
n. 50 g tuoreita vadelmia
tuoreita timjaminoksia

Valmista taikina. Sekoita vehnäjauhot ja tomusokeri keskikokoisessa kulhossa. Sekoita voi taikinanyppijällä seoksen joukkoon. Jatka sekoittamista, kunnes seos on murumaista. Lisää munankeltuainen ja vaivaa kevyesti, kunnes ainekset ovat sekoittuneet kiinteäksi taikinaksi. Lisää tarvittaessa sen verran vettä, että taikinasta tulee tasainen. Painele taikina levyksi kelmuun ja laita jääkaappiin vähintään 30 minuutiksi. Voitele 23-senttinen irtopohjavuoka (aaltokuvioinen piirakkavuoka irrotettavalla pohjalla paras).

Avaa taikina kelmusta jauhotetulle pöydälle. Kaulitse taikinaa, kunnes se on 5 cm vuokaa suurempi. Kääri taikina kevyesti kaulimen ympärille ja nosta vuokaan tai painele taikina suoraan vuokaan. Painele taikina tasaisesti vuokaan ja sen reunoille n. 3-5 mm paksuiseksi levyksi. Nipistä taikinan reunat vuoan reunojen yläpuolelle kauniisti (irtopohjavuoassa ei tätä tarvitse tehdä, aja kaulimella taikina poikki reunoja myöten). Pistele pohja haarukalla ja laita jääkaappiin 30 minuutiksi. Esilämmitä uuni 200-asteiseksi (kiertoilmalla 180c), vuoraa piirakan pohja leivinpaperilla ja laita painoksi esim. kuivia herneitä tai paistokuulia. Paista 10 minuuttia. Ota leivinpaperi ja herneet pois, jatka paistamista, kunnes taikina on kuivaa ja vaaleanruskeaa (n. 5-10 minuuttia). Tai voit vuorata reunat foliosuikaleilla reunan valumisen estämiseksi, paista 15 minuuttia. Ota taikinapohja pois uunista. Anna taikinan jäähtyä, kun valmistat täytteen. Laita uuni 150 asteeseen ja leivinpelti uuniin. HUOM! Uskalla paistaa pohjaa riittävästi, ettei tule kuuluisa "soggy bottom"!

Valmista täyte. Sekoita nopeasti vispaamista välttäen kananmunat, munankeltuaiset, sokeri, vaniljatangon raaputetut siemenet ja maissitärkkelys kulhossa. Kuumenna kuohukerma muutaman timjaminoksan kanssa lähes kiehuvaksi ja siivilöi se sitten kananmunaseoksen päälle ohuena nauhana koko ajan sekoittaen, liian nopeasti lisätty kuuma kerma voi tehdä täytteestä munakokkelia. Sekoita seos vaniljakastikkeeksi. Siivilöi kastike taikinapohjan päälle, valuta seos mahdollisimman läheltä pohjaa, ettei se tee reikiä. Ripottele tai asettele vadelmat kastikkeen päälle tasaisesti. Voit tohottaa pinnalta pois mahdolliset ilmakuplat tai tökkiä ne rikki hammastikulla. Paista torttua, kunnes se on juuri ja juuri hyytynyt (n. 25-30 minuuttia). 

Anna piirakan jäähtyä hieman ja ota se sitten pois vuoasta tarjoiluvadille. Koristele piirakan pinta lopuilla timjaminoksilla sekä muutamalla tuoreella vadelmalla. Tarjoile piirakka lämpimänä tai huoneenlämpöisenä. Säilytä piirakka jääkaapissa.

Vinkki: Kuumenna pinta nopeasti toholla, jolloin pienet kuplat katoavat ennen paistamista. Alkuperäinen resepti lienee jostain kirjasta, jonka nimeä mullakaan ei ole tallessa. Olen tehnyt alkuperäiseen muutoksia, esimerkiksi kasvattanut timjamin määrää. Kannattaa paistaa pohjaa reilusti, muuten se vettyy täytteen ansiosta. Samoin vadelmat kannattaa asetella nätisti piirakalle tasaisesti, sillä ne jäävät varmasti hieman näkyviin, kuten kuuluukin.

Tämä piirakka on näyttävä, juhlava ja makukin on upea. Hieman työläs tehdä, mutta lopputulos on todella palkitseva. Jalallisella kakkuvadilla tämä pääsee oikeuksiinsa. Vadelma-timjamipiirakan voisi hyvin tarjota pääsiäispöydässä, juhlissa tai muussa tilaisuudessa. Seurana maistuisi lasillinen hyvää proseccoa. Harmi kun en äkkiseltään löytänyt enempää kuvia tästä, toivottavasti tuo yksi riittää avuksi.

Kinderpiirakka

Kinderpiirakka on makea herkku!

Nam! Vuosia blogeissa ja netin eri keskustelupalstoilla on vilissyt kinderpiirakan ohjeita. Minäkin vihdoin reilu vuosi sitten pääsin kokeilemaan tätä ja kylläpä se oli hyvää! Keväällä 2023 pidin myös keväisen leivontakurssin, jossa oppilaani pääsivät piirakkaa kokeilemaan saaden kaikilta hyväksynnän. Kuvat ovat tältä kurssilta eli kuvassa on oppilaideni leipoma piirakka. Kinderpiirakka maistuu nimensä veroisesti Kinder-munilta ja sopii näin kevääseen ja pääsiäisen seutuun enemmän kuin hyvin. Alkuperäinen resepti on Kakkutupa Mian käsialaa jo vuodelta 2017.

n. 20 palaa / n. 34 x 34 cm vuokaan

pohja

6 dl sokeria

5 dl vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria

4 tl leivinjauhetta

6 rkl tummaa kaakaojauhetta

3 dl kiehuvaa vettä

300 g voita sulatettuna

4 kananmunaa

voikreemi

150 g voita

5 dl tomusokeria

4 tl vaniljasokeria

kuorrutus

250 g maitosuklaata

50 g valkosuklaata

Valmista pohja. Sekoita kuivat aineet kulhossa keskenään. Kiehauta vesi ja sulata voi veden joukkoon. Sekoita varovasti nesteseos kuivien aineiden joukkoon isolla lusikalla tai nuolijalla nostellen. Lisää kananmunat yksitellen taikinan joukkoon. Sekoita nopeasti taikina sekaisin, älä vaivaa. Kaada taikina leivinpaperoidulle pellille tai vuokaan. Paista 200-asteisessa uunissa n. 30 minuutta tai kunnes kakkulevy on kypsä. Anna jäähtyä.

Valmista taikinan paistuessa voikreemi. Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri kunnolla vaahdoksi, n. 10 minuuttia. Lisää joukkoon vaniljasokeri ja vatkaa vielä pari minuuttia. Leikkaa piirakan reunat siistiksi ja tasaiseksi. Levitä kreemi kokonaan jäähtyneelle pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Laita piirakka jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi, että kreemi kovettuu. Tämä vaihe on välttämätön, muuten kreemi ja sulatettu lämmin suklaa sekoittuvat ja lopputulos on epäsiisti!

Valmista kuorrutus. Sulata maitosuklaa kulhossa mikrossa tai vesihauteessa. Kaada maitosuklaa piirakan päälle kolmessa erässä: kaada piirakalle kolmasosa suklaasta ja levitä se tasaisesti kreemin päälle, levitä suklaata palettiveitsellä. Levitä sitten toinen kolmasosa samalla tavalla ja viimeiseksi loput suklaasta ja tasoita pinta. HUOM: Jos kaadat maitosuklaan kerralla kreemin päälle, jämähtää suklaa paksuksi ja epäsiistiksi levyksi, jota ei saa levitettyä.

Sulata valkosuklaa minigrip-pussissa mikrossa. Leikkaa pussin kulmasta pieni pala pois ja pursota suklaata ohuiksi nauhoiksi maitosuklaakuoren päälle ja marmoroi pinta vetämällä cocktailtikulla edestakaisin pitkiä vetoja piirakan päästä päähän. Jos et halua marmoroida pintaa, voit myös valuttaa valkosuklaan ohuena norona pyörivin liikkein piirakan pinnalle, jolloin pinnalle tulee pyöreitä abstrakteja kuvioita. Halutessasi voit koristella pinnan myös murustelluilla Kinder-suklailla.

Anna piirakan jähmettyä kylmässä hetki ennen tarjoilua ja leikkaa pieniksi annospaloiksi. Jos pinta ei kerkeä jähmettyä ennen leikkaamista, suklaapinta halkeilee ja valuu. Liian kovaksi kylmettynyt pinta lohkeaa paloiksi leikatessa, joten älä odota liian kauaa. Säilytä valmis piirakka jääkaapissa.

Kinderpiirakan pinnan voi koristella haluamallaan tavalla

Vinkki: Kinder-piirakka sopii pakastettavaksi. Piiras onnistuu myös vähentämällä sokerin määrän 5 desilitraan. Halutessasi voit lisätä maitosuklaan joukkoon sulatusvaiheessa 1 rkl voita, jolloin lopputulos on leikkautuvampi. Paisto ja täyttö on helppo tehdä säädettävällä reunavuoalla. Kokeile myös netistä löytyviä kinderkääretortun reseptejä!

Ja kylläpä se tosiaan maistuu Kinder-munilta, jotka ovat ainakin oma pääsiäisherkkuni. Piirakka on melko makeaa ja sitä tulee kerralla paljon, joten se riittää isommallekin herkuttelijajoukolle tai sitten loput voi pakastaa. Jos mietit leivottavaa pääsiäispöytään, niin ehkäpä se voisi olla tämä?

Pavlova lemon curdilla ja mansikoilla

Juhlava ja näyttävä pavlova on täytetty tuoreilla mansikoilla, kermalla ja kotitekoisella lemon curdilla

Pavlova on näyttävä marenkikakku, jonka juuret juontavat sadan vuoden taakse Australiaan tai Uuteen-Seelantiin, jossa kevyttä herkkua on tarjoiltu venäläiselle balettitanssija Anna Pavlovalle. Pavlova on rapea päältä, sisus on vaahtokarkkimaisen sitkeä ja sen voi täyttää millä tahtoo – kesällä parhain täyte ovat marjat, talvella hedelmät ja makumaailmaan sopivat myös erilaiset kastikkeet, tahnat ja muut lisukkeet. Näyttävyydestään huolimatta pavlova on varsin vaivaton ja nopea valmistaa. Itse tein tämän pavlovan äitini pyynnöstä hänen ja isäni 40-vuotiskihlajaispäivän kunniaksi viime juhannuksena. Koska pavlovanteosta jää yli keltuaisia, keittelin täytteeksi lemon curdin luottoreseptilläni ja pilkoin täytteeksi myös lähes kilon mansikoita. Toinen suosikkini on käyttää passionhedelmää ja mangoa, jolloin pavlova käy vaikkapa pääsiäisen juhlapöytään. Kannattaa kokeilla, lopputulos palkitsee!

8-10 annosta

pavlova (g, m)
5 kananmunan valkuaista
250 g tomusokeria
1 rkl maissitärkkelystä
1 rkl omenaviinietikkaa

täyte ja koristelu (g, l)
n. 2 dl lemon curdia (resepti alla)
3 dl kuohukermaa
tomusokeria
vaniljasokeria
500-1000 g tuoreita mansikoita

tuoretta minttua

Mikäli teet itse lemon curdin, valmista se ensimmäisenä, että se kerkeää jäähtyä ja kiinteytyä kunnolla ennen kakun valmistamista. Resepti curdiin löytyy hieman alempaa. Jos käytät kaupan valmista lemon curdia, valmistuu kakku heti pavlovapohjien jäähdyttyä.

Valmista pavlova. Kuumenna uuni 100-asteiseksi ja leivinpaperoi uunipelti, piirrä leivinpaperiin n. 20 cm halkaisijaltaan oleva ympyrä. Erottele kananmunien valkuaiset isoon vatkauskulhoon, säästä keltuaiset muihin leivonnaisiin. Vatkaa valkuaiset sähkövatkaimella kovaksi vaahdoksi. Sekoita tomusokeri ja maissitärkkelys ja siivilöi seosta vähän kerrallaan valkuaisseoksen joukkoon koko ajan vatkaten. Vatkaa, kunnes marenki on kiiltävää ja kovaa. Sekoita viimeisenä joukkoon omenaviinietikka. Lusikoi marenki leivinpaperille piirretyn ympyrän keskelle ja levitä marenkia niin, että reunat ovat korkeat mutta keskelle syntyy kuoppa täytteitä varten. Siisti ulkoreunat esim. palettiveitsellä alhaalta ylös vetämällä. Paista pavlovaa 100-asteisessa uunissa 1 tunti 15 minuuttia. Sammuta uuni ja jätä uuninluukku raolleen, anna pavlovan jäähtyä uunissa kokonaan.

Valmista täyte pavlovan ollessa uunissa. Tee ensin lemon curd jäähtymään. Sen jälkeen perkaa mansikat ja leikkaa ne siivuiksi. Vatkaa kuohukerma vaahdoksi ja mausta se vaniljasokerilla sekä kevyesti tomusokerilla. Kokoa pavlova levittämällä kuopan pohjalle kermavaahto, sen päälle lemon curdia ja levitä päällimmäiseksi kekomaiseen muodostelmaan mansikat. Koristele mintunlehdillä. Tarjoile pavlova heti, ettei marenki vety.

Pavlova sekä nämä oheiset täytteet ovat gluteenittomia.

Lemon curd -sitruunatahnassa on kaunis keltainen väri ja herkullinen kirpeänpehmeä maku

Lemon curd -sitruunatahna (g)

n. 3 dl valmista curdia

1 dl sitruunamehua
1 ½ dl tomusokeria
4 kananmunan keltuaista
50 g voita

Purista sitruunasta mehut ja mittaa mehu kattilaan yhdessä tomusokerin kanssa. Kiehauta seos kattilassa ja anna jäähtyä hetki. Erottele kananmunista keltuaiset ja valkuaiset, säästä valkuaiset muita leivonnaisia, kuten pavlovaa, varten. Sekoita keltuaiset kattilaan mehuseoksen joukkoon koko ajan käsivispilällä vatkaten, kunnes seos sakenee, voit tarvittaessa kuumentaa seosta kevyesti liedellä, jos se on jäähtynyt liikaa. Varo massan kuumentamista liian kuumaksi keltuaisten lisäämisen jälkeen, ettei keltuaiset kokkeloidu. Leikkaa kylmä voi pieniksi kuutioiksi ja sekoita voipalat saostuneen curdin joukkoon. Purkita puhtaaseen lasipurkkiin ja käytä jäähtyneenä. Säilytä jääkaapissa, säilyvyys n. 2 viikkoa. Voit myös pakastaa valmiin lemon curdin, pakastimessa säilyvyys muutaman kuukauden.

Kesäinen mansikkapavlova Suomen suvessa

Ihanaa! Pavlova on kyllä omakin suosikkini, niin ihana rakenne ja täytteeksi kun valitsee omia lemppareitaan, niin eipä voi epäonnistua. Kannattaa suosia täytteessä satokauden antimia, eli kesällä tuoreita marjoja ja hedelmiä, talvella käy tuontihedelmät kuin säilykepurkista löytyvät. Pieni yrttitupsu siellä täällä raikastaa ja kirkastaa kokonaisuutta. Täytteeksi voi lorauttaa myös vaikkapa suolakinuskia tai lakukastiketta, mikäli ne sopivat muihin täytteisiin. Curdeja voi keitellä kaikista happamista marjoista ja hedelmistä, oma suosikkini on ehdottomasti tyrni. Nyt näin vuodenvaihteessa suosittelen kokeilemaan myös veriappelsiinia tai -greippiä.

Resepti on julkaistu 7.2.2024 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Suolakinuskimokkapalat

Suolakinuski maistuu herkulliselta mehevien mokkapalojen kuorrutteena

Täydellisen mokkapalareseptin löytymiseen meni pitkään, mutta kun sellainen on plakkarissa, harvemmin on tarvemmin lähteä kokeilemaan mitään muuta. Kuitenkin mielessäni kyti pitkään suolakinuskilla kuorrutettujen mokkapalojen ohje ja niinpä oltiin taas uuden äärellä. Tuo tavallinen supermehevä ja suklainen pohja ei ihan sellaisenaan sovi suolakinuskin kanssa, ettei lopputulos ole liian tunkkainen, joten hieman kakkumaisempi pohja olla pitää. Tämän kinuskin juju on se, ettei sitä käytännössä voi pilata mitenkään. Kinuskiksi sitä ei todellisuudessa keitetä, joten lopputulosta ei tarvitse jännätä. Onnistuu aivan varmasti! Päälle sopii hyvin hapokkaat ja raikkaat marjat, mutta mikään ei estä ripottelemasta päälle myös sormisuolakiteitä. 

25 palaa / uunipellillinen

pohja
4 kananmunaa
3 dl sokeria
200 g voita
4 ½ dl vehnäjauhoja / gluteenitonta vaaleaa jauhoseosta
½ dl kaakaojauhetta
3 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 dl maitoa

kuorrute
100 g voita
2 dl fariinisokeria
1 dl kuohukermaa
4 dl tomusokeria
½ tl suolaa

koristeluun
sormisuolaa
tuoreita marjoja

Valmista pohjataikina. Vatkaa kananmuna ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Sulata voi. Sekoita yhteen kuivat aineet. Kääntele voisuola varovasti munasokerivaahtoon nuolijalla nostellen. Siivilöi jauhoseos vuorotellen maidon kanssa taikinan joukkoon, nostele nuolijalla taikina tasaisesti sekaisin. Vuoraa syvä uunipelti leivinpaperilla. Kaada taikina pellille ja tasoita pinta. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Paista kakkulevyä n. 12-15 minuuttia tai kunnes taikina on juuri ja juuri kypsää, kypsä kakkulevy tuntuu sormella painettaessa hieman kimmoisalta. Älä ylipaista, ettei kakku kuivu.

Valmista kuorrute sillä välin, kun kakkulevy on uunissa. Mittaa voi, fariinisokeri ja kerma kattilaan. Kuumenna, kunnes sokeri sulaa. Ota kattila liedeltä ja vatkaa käsivispilällä joukkoon tomusokeri. Mausta kuorrute suolalla. Anna kuorrutteen jäähtyä ja jähmettyä hetki. Kaada kuorrute hieman jäähtyneen kakkulevyn päälle. Tasoita kuorrutteen pinta nuolijalla tai lastalla. Ripottele välittömästi pinnalle sormisuolaa koristeeksi. Anna jähmettyä jääkaapissa n. 30 minuuttia ennen tarjoilua. Leikkaa annospaloiksi ennen tarjoilua. Koristele annospalat halutessasi tuoreilla marjoilla (mansikat kannattaa laittaa leikkuupinta ylöspäin, ettei kuorrute valahda, kuten kuvassa!). Säilytä suolakinuskimokkapalat jääkaapissa.

Vinkki: Jos et käytä koristeluun sormisuolaa, käytä suolaa kuorrutteeseen 1 tl verran. Voit leipoa kakun myös gluteenittomasta vaaleasta jauhoseoksesta, oma suosikkini on Semper fin mix.

Nam! Niin herkullista! Leivoin näitä jo kesälomallani maalla, kun koko suku oli näitä syömässä. Annoksesta tulee iso, kokonainen pellillinen, joten tarvittaessa reseptin voi puolittaa pienemmälle porukalle. Tuo kuvassa näkyvä vati on mielestäni kaunis, Riihimäen lasin 1950-luvun tuotantoa. Mummoni leipoi sille aina voileipäkakkuja. Minä löysin itselleni kotiin saman sarjan neliön mallisen mustan vadin. Näitä on myös muissa väreissä, mummollakin oli vihreänä. Ihania aarteita!

Resepti on julkaistu 1.11.2023 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Karjalaiset hapanpiirakat

Karjalaiset hapanpiirakat paistetaan paistinpannulla ja
ne voi tarjota niin suolaisten kuin makeiden lisukkeiden kanssa.

Karjalaisten juurieni vaaliminen on minulle tärkeää ja erityisesti toteutan sitä ruokaperinteen säilyttämisen sekä elävöittämisen osalta. Niinpä yhtenä osana yhden naisen missiotani on opetella leipomaan karjalaisia leivonnaisia, muutakin kuin niitä kaikille tuttuja piiroita (nykyään tunnetaan nimellä karjalanpiirakat). Ja mikäs sen parempi harrastus, kuin keittiössä häärääminen! Materiaalia leipomuksia varten löytyy niin kirjoista, perinnetietoudesta kuin netinkin syövereistä. Tänä vuonna eteeni tupsahteli toistuvasti karjalaisten hapanpiirakoiden resepti ja niitähän oli ehdottomasti kokeiltava. Ja kylläpä kannattikin, sillä lopputulos oli erittäin maukas!

Koska karjalainen leivontaperinne on hyvin rikas, riittää oppimista ja opeteltavaa vielä paljon. Monta vuotta tekolistallani ovat olleet myös tsupukat, joita olen kerran päässyt maistamaan Ilomantsin Parppeinpirtin piiroovestivaaleilla reilu kymmenen vuotta sitten. Vastaavasti taas vatruskat ovat päässeet kokemaan modernisointia täytteiden osalta käsissäni ja ne ovatkin oiva pohja lähteä kokeilemaan uusia makuja. Liian tiukasti ei pidä tuijottaa perinteitä, vaan tunnistaa lähtökohdat ja elävöittää niitä sopivasti, sillä tavalla ne saadaan siirtymään nykykeittiöihinkin.

n. 30 kappaletta

taikina
5 dl maitoa
3 kananmunaa
2 tl kuivahiivaa (25 g tuorehiivaa)
1½ tl suolaa
200 g voita sulatettuna
n. 10-12 dl vehnäjauhoja

paistamiseen
n. 75 g voita

tarjoiluun
sokeria
hilloja tai marjoja
juustoa
kinkkua
vihanneksia

Valmista taikina. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja sekoita joukkoon käsivispilällä kananmunat sekä suola. Sekoita kuivahiiva pieneen määrään jauhoja ja vispaa seos taikinaan. Lisää joukkoon vehnäjauhoja vispilällä sekoittaen ja sekoita samalla mukaan myös sulatettu voi. Jatka jauhojen alustamista taikinan joukkoon käsin. Taikinan tulee olla notkeaa ja pehmeää, lisää jauhoja vain sen verran, ettei se enää tartu käsiin ja kulhon reunoihin. Kohota leivinliinan alla 2 tuntia lämpimässä, vedottomassa paikassa.

Kumoa kohonnut taikina jauhotetulle pöydälle, älä vaivaa taikinaa. Muotoile taikinasta tanko ja leikkaa n. 30 palaan. Pyöritä palat pyöreiksi pulliksi ja laita kohoamaan jauhotetun leivinpaperin päälle. Taputtele pullat litteiksi ja anna kohota 1 tunnin ajan leivinliinan alla.

Karjalaiset hapanpiirakat paistumassa pannulla

Paista hapanpiirakat. Kuumenna iso paistinpannu keskilämmölle ja lisää pannulle nokare voita. Ota hapanpiirakkapullukka ja taputtele nopeasti litteäksi, laita pannulle paistumaan. Kerralla pannulle mahtunee 3-4 hapanpiirakka paistumaan. Paista kerran kääntäen muutaman minuutin ajan tai kunnes hapanpiirakat ovat kypsiä myös keskeltä. Lisää pannulle jokaisen erän välissä voita. Laita valmiit hapanpiirakat vadille ja peitä foliolla. Tarjoile lämpiminä mieleisten lisukkeiden kanssa.

Hapanpiirakat voi tarjota myös sokerissa pyöriteltyinä. Mikäli niitä haluaa syödä sekä makeina että suolaisina, jätä sokerointi välistä ja tarjoa lisukkeet erikseen. Hillot ja marjat ovat hyviä lisukkeita, suolaisista juustot ja leikkeleet sekä tomaatti ja kurkku. Kokeile myös smetanaa, hunajaa ja suolakurkkua. Mikäli hapanpiirakat kohoavat tarpeeksi, voi ne myös halkaista ja täyttää kuten sämpylät.

Vinkki: taikinasta tulee tällä ohjeella todella paljon hapanpiirakoita. Tarvittaessa puolita resepti. Käytä silloin taikinaan 2 kananmunaa. Hapanpiirakat säilyvät hyvin jääkaapissa ja ne voi myös pakastaa. Parhaita ne ovat kuitenkin juuri paistettuina. Paistamiseen kannattaa käyttää valurautapannua, jos sellainen keittiöstä löytyy. Muurikallakin onnistuisi!

Nam! Olipas ne herkullisia. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen resepti ja onpahan taas taas yksi opittu resepti enemmän hallussa. Paistamiseen käytin Tefalin teflonista wokkipannua, kun se varaa lämpöä kaikkein parhaiten saatavilla olleista pannuista. Mie en tosiaan pyöritellyt näitä paiston jälkeen sokerissa, vaan tarjoilin ihan sellaisenaan. Jokainen sai sitten syödessä valita, laittaako mitä päälle. Sen verran pullakoita ovat paiston jälkeen, että hyvin voisi leikata poikkisuunnassa halki ja täyttää. Varmasti taikinan voisi tehdä piimästäkin, jos oikein hapanta makua haluaa. Uskoisin, että toimii oikein hyvin. Leivonhan mie aina kukkosetkin piimätaikinaan. 

Resepti on julkaistu Karjalan Heilin ruokapalstallani 2.8.2023.