Vuohenjuustorisotto

Vuohenjuustoa löytyy tästä risotosta niin tuorejuustotyyppisenä itse risotosta kuin paistettuina kiekkoina annoksen päältä. Ihanaa!

Joka syksy minut valtaa hirmuinen vuohenjuuston ja punajuuren himo ja usein yhdistänkin nämä kaksi asiaa. Tällä kertaa kuitenkin vuohenjuusto houkutteli niin paljon, että sen piti päästä annoksen tähdeksi aivan yksinään. Ruokasuunnittelua helpotti myös se, että jääkaapissa oli avattu proseccopullo, joka käy aivan hyvin myös risoton valmistamiseen - ei siis tarvitse aina käyttää valkoviiniä! Niinpä kauppareissulta nappasin mukaani timjamiruukun, purkillisen vuohenjuustoa ja pikkupötkön kittipintaista juustoa. Olisi taas pitänyt olla fiksu ja ostaa suosiolla se iso, paksu vuohenjuustomöhkäle. Siitä saa kauniimmat kiekot annoksen päälle, mutta siinä on myös rutkasti enemmän makua kuin näissä ohuemmissa pötköissä. Harmi vain, että pakkauskoko on niissä sen verran suuri, että aina pitäisi olla useampi juttu mielessä, mihin kokonainen iso pötkö vuohenjuustoa käyttää. Mutta, lopputuloksena oli ihanan makuinen risotto ja proseccokin hupeni jo alle puolen pullon kokkailun ansiosta. Jos et pidä vuohenjuustosta, kokeile vaikka sitruunarisottoa. Vuohenjuuston ystävien kannattaa puolestaa tsekata myös nämä arkistojen aarteet: vuohenjuusto-kermaperunat, vuohenjuusto-kirsikkatomaattipasta ja punajuurta kolmella tapaa, jossa vuohenjuusto löytyy ihanan kreemin muodossa.

4-6 annosta

3 shalottisipulia

3 valkosipulinkynttä

muutama tuore timjaminoksa

reilu loraus oliiviöljyä

3 dl risottoriisiä (arborio)

2 dl proseccoa tai valkoviiniä

1 l vettä

1 ½ kasvisliemikuutiota

mustapippuria

suolaa

2 rkl hunajaa

150 g pehmeää vuohenjuustoa (tuorejuustotyyppistä)

tarjoiluun

200-400 g kittipintaista vuohenjuustoa

tuoretta timjamia

hunajaa

mustapippuria

Kuori ja hienonna shalottisipulit pieneksi silpuksi, kuori ja raasta valkosipulinkynnet. Ota muutama tuore timjaminoksa ja riivi tai nypi lehdet irti, jätä odottamaan. Kuumenna kasarissa reilu loraus oliiviöljyä ja kuullota shalottisipulit. Kun sipulit ovat kuullottuneet kunnolla, lisää pannulle hetkeksi valkosipuliraaste, varo polttamasta. Mittaa pannulle risottoriisit ja kuullota, kunnes riisit ovat läpikuultavia. Kaada pannulle prosecco tai valkoviini ja anna kaiken viinin imeytyä riisiin. Kiehauta vesi ja liuota kasvisliemikuutiot siihen, pidä liemi kuumana. Kun kaikki viini on imeytynyt riisiin ja alkoholi on haihtunut, lisää kauhallinen kasvislientä risoton joukkoon ja hämmentele, kunnes se on imeytynyt riisiin. Toista, kunnes risotto on sopivan kypsää, jätä pieni purutuntuma. Lisää risottoon riivityt timjaminlehdet, ripaus suolaa ja pippuria sekä loraus juoksevaa hunajaa.

Kun risotto alkaa suunnilleen olla kypsää, kuumenna paistinpannu kuumaksi. Leikkaa vuohenjuustopötköstä muutama paksu kiekko ja paista niihin nopeasti kaunis pinta pannulla, pannulle ei tarvitse lisätä voita tai öljyä. Lisää risoton joukkoon pehmeä vuohenjuusto, hämmennä se risoton joukkoon. Jos koostumus sakenee liikaa, lisää vielä tilkka lientä. Annostele risotto lautasille, nosta päälle paistetut vuohenjuustot ja rouhi pinnalle mustapippuria. Lorauta päälle juoksevaa hunajaa ja viimeistele annos muutamalla timjaminoksalla.

Vinkki: Voit korvata prosecco-kuohuviinin myös muulla kuohuviinillä tai valkoviinillä, myös alkoholittomat viinit sopivat. Jos et halua käyttää viiniä, voit korvata sen 1 dl lime- tai sitruunamehua. Myös (alkoholiton) kuiva siideri sopii risottoon. Viinin tarkoitus on tuoda happoa ruokaan, jolloin joku happoinen elementti tilalle kannattaa lisätä onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Hätätapauksessa pieni tilkka makuetikkaa ajaa saman asian. Punajuuririsottoon voi käyttää myös punaviiniä. Annosten päälle kannattaa valita mieluiten paksu vuohenjuustopötkö, mutta ihan hyvä vaihtoehto on myös kuvassa näkyvä ohuempi versio. Minä paistan yleensä vuohenjuustot leivinpaperin välissä, mutta siinä pitää olla tarkkana, ettei leivinpaperi syty palamaan kuumalla pannulla. Leivinpaperi estää juuston tarttumisen pannuun ja sulamisen, jolloin sitä on helpompi käsitellä. Voit myös paahtaa vuohenjuuston pinnan kaasupolttimella.

Resepti on julkaistu 2.10.2024 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Ilosaarirock 2023 - ruoka ja juoma

Ilosaarirock-tekstikyltti löytyy tänä vuonna pääsisäänkäynnin välittömästä läheisyydestä
ja se onkin yksi rokin suosituimpia kuvauskohteista.

*Kaupallinen yhteistyö Ilosaarirockin ja Joensuun Popmuusikoiden kanssa, festarilippu saatu

#kesänparasviikonloppu on taas täällä, kun Ilosaarirock täyttää koko Joensuun ja erityisesti Laulurinteen alueen. Itselleni rokki on todennäköisesti järjestyksessään 21., ainoastaan parin vuoden tauon välissä teki koronavuodet, jolloin rokkia ei ole järjestetty. Vuodesta 2015 olen kirjoittanut ruoka- ja juomaraportteja rokista ja vuonna 2019 sain tittelin rokin virallisin ruokatoimittaja, joten tägillä #rokinvirallisinruokatoimittaja löytyy Instan puolelta sisältöä viikonlopun aikana jaettuna @cebicinkeittio tililtä.

Kaunis yksityiskohta lammella.

Ilosaarirockin taika toimi tälläkin kertaa ja sääennusteista huolimatta perjantain festaripäivä alkoi lämpimissä ja aurinkoisissa tunnelmissa, eikä sadetta onneksi näkynyt. Niinpä tallustelin muutaman korttelin kotoani auringon paahtaessa kohti pääporttia ja siirryin rokkialueelle. Alueelle kuljetaan yhdestä portista ja se näytti vetävän oikein hyvin, samoin narikat ja chill out zone, jonka jälkeen turvatarkastuksen kautta pääsee itse festarihommiin. Ensin kuljetaan pienen metsäpuistikon läpi ja heti ensimmäisenä vastassa on iso ja varjoisa pöytien ja tuolien täyttämä alue, jossa voi nauttia viereisen ruokapihan antimista kaikessa rauhassa. Samassa paikassa on myös ensimmäinen mahdollisuus täyttää oma vesipullo! Vesipisteitä on useita alueella, vettä kannattaa muistaa juoda ja erityisesti lämpimällä kelillä.

Ruokapiha heti pääportin ja päälavan välisellä alueella, joskus muinoin tässä oli rekkalava.

Ruokapihalta löytyy purtavaa moneen makuun. Paikallista osaamista edustivat ainakin Nikolai jäätelöt, joiden artisaanijäätelöiden maut vaihtuvat päivittäin ja saatavilla on myös suosittuja kuplavohveleita. Heti vieressä on Local Bistro, joka on tuttu jo monelta rokkivuodelta. Tällä kertaa tarjolla burgeria ja vegeburgeria, jonka saa myös vegaanisena. En hoksannut tosin kysyä, onko tarjolla miun suurta suosikkiani maa-artisokkaburgeria vai onko tullut uusi tuote tilalle. Lisäksi pizzoja oli myymässä paikallinen Pizzapojat ja heillä oli tarjolla myös perinteisestä rokkievästä eli makkaraperunoita, myös vegeseitania oli saatavissa. Joen Ruokapriha luottaa kalaisiin ja riistaisiin makuihin, myynnissä on muikkuja, savulohta sekä hirvipyöryköitä, porokebabia. Burgereihin pohjaa jo useamman kerran rokissa ollut Treffi pub, joiden grillista nousikin tirisevän pihvin savu mukavasti koko päivän ajan. Aasialaisten makujen ystäville on tarjolla Thai Papaya, joka myy mm. phad thai- ja panang curry -annoksia, Feastie boys, joilta saa pork tai vöner friesia sekä Rock'n'sushiroll, joka nimensä mukaisesti myy susheja sekä kevätkääryleitä. Premium Asian Foodin kojulta löytyy tom yamia, kung po'ta, vegan plateja ja muita aasialaisia ruokia, joista erityisesti lemon chicken kuulosti omaan suuhun mieluiselta sekä Tibet Hut, josta saa dumplingseja ja momoa sekä mangolassia. Ainakin näin maapähkinäallergisena huomasin, etten Thai Papayan ja Feastie boysin annoksia voi syödä, joten allergeenit on merkattu todella hyvin alueen kojuissa!

Näistä edellä mainituista paikoista omat tärppini olisivat Treffi pubin sekä Local Bistron burgerit, joita olen syönyt aiemmillakin rokeilla. Jälkkäriksi sitten ihanaa Nikolain jäätelöä. 

Rokin tukijalka, Kerubi ja sen grilli.

Gettomasan täyttäessä päälavan, jatkan matkaani pääanniskelun vierestä kohti Rentolavaa ja uimarantaa. Matkan varrelle jää Subwayn iso ruokakoju, jossa päälavan hiljennettyä voi käydä tanssahtelemassa silent discon merkeissä ja ostaa Subin patonkeja vatsan täytteeksi. Samoin löytyy merkkarikoju, jossa on myynnissä viralliset rokki- ja fanituotteet. Tällä kertaa nappasin mukaani lisää korvatulppia sekä mustan Ilosaarirock-lippiksen. Seuraavana on perinteisessä paikassaan Kerubin grilli. Klassikko härkäburgeri löytyy menusta tälläkin kertaa, samoin bataattiranskalaiset. Lisäksi tarjolla on kasvisburgeria, vähän parempia makkaraperunoita, kanagyrosta ja tuotteet saa myös gluteenittomina sekä vegaanisina. Joten täälläkin saa monen sorttisiin tarpeisiin evästä. Kerubin isompi ja pöydillä varustettu pop-up löytyy Tähtiteltan vierestä ja menu on siellä sama. Eli, jos haluat syödessä istumaan, kannattaa suunnata Tähtiteltan viereen! Ei rokkia ilman bataattiranskalaisia, joten nämä tulee varmasti tälläkin kertaa napsittua jossain vaiheessa.

Kerubin grillin jälkeen voisi nautiskella jälkkäriä Vankkurin jäätelövaunusta, tämäkin oman maakunnan artesaanijäätelöä ja tuttu jo monelta aiemmalta vuodelta rokista. Vankkurin vierestä löytyy rääkkyläläinen Kihaus-kahvila, niin ikään vakiokalustoa. Herkkuhampaan kolotukseen löytyy Event Candy, jonka toinen piste löytyy Tähtiteltan läheisyydestä. Metrilakuja ja muita herkkuja näytti olevan myynnissä. R-kioski puolestaan myy kahvia ja pientä purtavaa salaateista täytettyihin croissantteihin. Joskus rokissa on ollut joku kauppa-autokin, sellaiselle voisi olla ehkä nytkin tilausta? Lähikauppa on toki Papinkadulla pääportista muutaman sadan metrin päässä eikä keskustaankaan ole alueelta kuin kilometri.

Aurinko paistaa ja Tölkkibaari on lähes täynnä, lavalla Gettomasa.

Päälavan vastapäätä on iso pääanniskelualue, jolta löytyy niin erilaisia teemabaareja kuin "tavallinekin". Itselläni jää usein pääannari välistä, koska siellä on niin paljon ihmisiä. Jonot voivat välillä yltyä melko pitkiksi ja toisaalta tilaa omalle seurueelle voi olla hankala saada. Joten itse suosin pienempiä anniskelualueita. Kuvassa oleva Tölkkibaari on päälavan vasemmalla puolella ja siitä on hyvä seurata keikkoja, oikealta puolelta vastaavasti löytyy VIP-anniskelu. Sieltä seurasin perjantaina mm. Ville Valon ja The Prodigyn keikat ja tapasin paljon ystäviäni. Päälavan takana olevalta nurmikentältä löytyy Tähtiteltta ja siellä on iso anniskelualue, vierestä löytyy myös iso VIP-alue, jonka sijoittelu on tänä vuonna varmasti erittäin onnistunut - alueelta näkee Tähtitelttaan ja toisaalta etäisyyttä siihen on hieman viime vuotista enemmän. Uimarannalla Rentolavan kupeessa kaksi anniskelua, joista lavan viereinen pieni puistomaisempi on omaan mieleeni. Soundi-lavan anniskelu on yleensä melko rauhalliseksi osoittautunut ja siellä on kiva olla, sillä pääsee telttojen katveeseen istumaan penkkien ja pöytien ääreen, jos ei huvita enää tönöttää seisaallaan. Näin ainakin itselle on tosi tärkeää päästä välillä istumaan, että jaksaa kolme päivää rokkailla, muuten kantapäät ja ristiselkä huutaisi hoosiannaa jo ensimmäisen päivän jälkeen. Tätä juttua kotona lauantaina kirjoittaessakin huomaa, että on kantapäät vähän hellänä, vaikka on hyvät kengät käytössä. Puhelimen mukaan tuli eilen tallusteltua sellaiset 8 km, joten melko huomaamatta matkaa kertyy päivän aikana.

Tähtiteltan anniskelusta löytyy väripilkkuja.

Juomia saa niin tölkeissä, laseissa kuin ämpäreissä. Juomiin lisätään pantti ja pantit voi lunastaa joko seuraavan oston yhteydessä tai erillisellä panttipisteellä. Toimii hyvin, eikä juomapakkauksia jää seilaamaan pitkin alueita. Kuitenkin aiheuttaa vähän lieveilmiöitä, jonkun verran näkyi porukkaa, joka käy melko hanakasti etsimässä tyhjiä juomia panttien toivossa ja omia juomia kannattaakin vahtia. Toki noin muutenkin aina, mutta myös senkin takia, ettei lähde pantin takia toisen matkaan. 

Tapaamispaikka toimii myös penkkinä

Tähtiteltan luona olevalla alueella on katseenvangitsijana nyt toista kertaa iso turkoosi käsi, jonka jalusta toimii samalla penkkinä. Vieressä on Vip Suleimanin myyntikoju, josta saa hattuja, viuhkoja ja rekvisiittaa, kuten lei-nauhoja, Burger 5 -ruokavaunu sekä joensuulainen, ihanaa kreikkalaista ruokaa tarjoileva Mihailin taverna. Kuvia tarkemmin katsoessani bongasin vielä Joen Ruokaprihan toisen myyntipaikan Mihailin vierestä. Viime vuoden palautteita on ilmeisesti kuunneltu ja tuohon kuvan oikealle puolelle jää nyt alue penkkejä ja pöytiä, joissa levähtää sekä nauttia ruokaa. Ja tosiaan vastaavasti kuvaajan selän taakse jää Tähtiteltan anniskelu, VIP, sekä Kerubin pop-up. Onpas siinä kulmassa myös viime vuonna toimintansa aloittanut Le Petit Franco -auto, josta saa makoisia suolaisia ja makeita täytettyjä vohveleita. Viime vuonna koju oli sijoitettu vippiin ja moni harmitteli, kun jäi herkut saamatta. Samalla kannattaa käydä testauttamassa joensuulaisuutensa! Tai vaikka ihan muuttaa tänne - kannattaa tsekata Hesarin etusivu, jossa Joe Bidenkin kutsuttiin tänne asumaan!

Suositus: Mihailin kanagyros.

Päälavan vierusta raviradan suuntaan

Matka jatkuu Tähtiteltalta mäkeä alas ja päälavan kupeesta kohti ravirataa. Tämä isojen puiden varjostama hiekkatie on mukava pätkä kulkea, vieressä on pieni purokin aidan takana. Joskus 20 vuotta sitten tämä oli ihan kinttupolku ja jengi kuseskeli puroon, nykyään yksi festarialueen tunnelmallisimpia ja siisteimpiä slotteja. Kuvassa perälläkin näkyy pääanniskelualueen portti. Kurvaan kuitenkin tuonne vasemmalle raviradan viereen ja Soundi-lavalle, Cyan kicks oli aloittelemassa keikkaansa. Istuin teltan varjoon pöydän ääreen somettamaan ja odottelemaan kavereitani saapuviksi. Alueelta löytyy nykyisellään anniskelu ja erikoisolutkoju, Haapasalon hatsapuribussi sekä isoin vessa-alue.

Haapasalon Villen lihahatsapuri

Kun porukka oli kasassa, suunnattiin hatsapurien ostoon. Ostimme ystäväni kanssa liha- ja juustohatsapurit puoliksi, joten pääsi herkuttelemaan molemmilla. Juustohatsapuri on klassikko, mutta melko tuhtia ruokaa, joten liha-juustohatsapuri tasapainottaa kivasti. Koska kyseessä on oikeasti todella tukevasta eväästä, suosittelen ottamaan sen joko isoon nälkään tai jakamaan kaverin kanssa - olisiko mahdollista myydä hatsapureja paloina suoraan? Seurueen vegaani ei sen sijaan suuremmin välittänyt vegaanihatsapurista, näytti kyllä näin ulkopuolisen silmiin ihan hyvältä ja päällä oli vielä ilmeisesti adzikaa. Mutta hatsapurit ei petä, samoin sen saa eteensä erittäin nopeasti, joten kiireessä nälän yllättäessä myös melko nopea valinta. Itse Ville Haapasalo oli myös myymässä tuotteitaan, joten fanikuvien ottajia varmasti riittää tänäkin viikonloppuna. Toinen ruokajulkkis, jonka voi bongata, on Risto Mikkola, Local Bistron teltalla. 

Päälavan somistukset ovat näyttävät. Loppuillasta portaille sytytetään vielä paljon kynttilöitä.

Keikkoja tuli katsottua Ismo Alangon, Cyan Kicksin, VV:n ja The Prodigyn verran. Muutamaa muuta ohikulkiessa vilkaistua ja se onkin juuri parasta, aina löytää jotain uutta kuunneltavaa ja meno on joka kerta loistava. Itselleni VV:n keikan HIM-osiot olivat parasta antia ja The Prodigy pääsi yllättämään energisyydellään, oli aika kova keikka. Lauantaina olisin halunnut nähdä Stam1nan, mutta aikataulusyistä en niin aikaisin alueelle mitenkään kerennyt. Sunnuntailta odotan erityisesti Apulantaa, jonka olen nähnyt monta kertaa aiemminkin ja samoin Vesala tulee vetämään varmasti kovan keikan. Tärppi sunnuntaille: käy kuuntelemassa Veilaa Ilosaari Loungessa Tähtiteltan kupeessa, siellä missä on isot UEF-kirjaimet teltan edessä. Veilan näin Koli Kylä -hotellin ennakkoavajaisissa juhannusviikolla ja nelikanteleella soitetut hittibiisit oli ihan huippuja! Tästä bändistä kuullaan vielä. 

Tunnelmavalot ohjaa kohti pääporttia.

Poislähtiessä on aina jotenkin maaginen tunnelma. Kymmenettuhannet ihmiset valuvat tasaisena massana kohti pääporttia ja pois alueelta. Alue näyttää ihan erilaiselta iltavalaistuksessa kuin päivällä auringon paahtaessa. On tosi kivoja elementtejä koristelussa ja niitä on pitkin aluetta. Kannattaa kurkkia. Itse esimerkiksi joka kerta löydän jotain uutta samastakin kohdasta, mistä kulkee päivän tai viikonlopun aikana useita kertoja.

Poislähtiessä samainen lampi iltavalaistuksessa, kuin mitä ihan jutun alussa.

Johtopäätöksenä ensimmäisen rokkipäivän jälkeen: järjestelyt toimivat hyvin, asiakaspalautteita on kuunneltu ja yleensäkin on taas kehitetty asioita viime vuosista. Ruokaa on monenmoista tarjolla ja varmasti jokainen löytää itselleen mieluista isompaa ja pienempää purtavaa. Juomapuolesta on pidetty myös hyvää huolta, on tavallisia baareja kuin teemabaareja, saa kaikkea mocktaileista Lansonin sampanjaan. Vesipisteitä on useita. Jälkkäriäkin saa, jos makeannälkä yllättää. Joskus männävuosina kokeilussa oli valkoisten pöytäliinojen baari - ehkä sitä en kaipaa takaisin, mutta todella ilolla otan vastaan monesta paikasta löytyvät pöydät ja tuolit. On kiva päästä syömään pöydän ääreen - varsinkin, kun nykyisin käytössä olevilla puuhaarukoilla ja -veitsillä saalistaminen on aivan syvältä ja seisoen lähes mahdotonta. Kierrätys on Ilosaarirockissa hoidettu aina esimerkillisesti eikä nytkään pistänyt silmään roskia missään. 

Kiitos Ilosaarirock - onhan tämä odotettu vuoden kohokohta!

Lukaise myös miun aiemmat rokkipostaukset vuosilta

2022, 2019, 2018, 2017, 2016, 2015, osa 1 ja 2015, osa 2

Lakritsiglögi

Lakritsiglögi saa makua kanelista ja tähtianiksesta

Tämä glögiresepti on niin ihana! Pieni yllätys lakritsin makuna tulee mukaan ja glögi maistuu kivalta sellaisenaan, juustojen tai leivonnaisten kanssa. Glögiresepti oli jo muutama vuosi sitten joululeivontakurssillani ohjevihkossa ja sen jälkeen olen keitellyt sitä itsekin säännöllisesti. Suosittelen kokeilemaan jo vaikka heti! Tällä lämpimällä juomalla pääsee varmasti joulufiilikseen.

n. litra valmista glögiä, 5 annosta

200 g puolukoita
1 l vettä
1 ½ dl sokeria
½ dl muscovadosokeria
1-2 kanelitankoa
6 kokonaista neilikkaa
1-2 tähtianista
1 tl lakritsijauhetta

Mittaa kaikki glögin ainekset kattilaan. Kiehauta ja nosta sitten kattila pois levyltä. Anna glögin hautua kannen alla n. 30 minuuttia. Siivilöi mausteet pois. Pullota glögi tai kiehauta ja tarjoile se. Koristele glögimukit kanelitangolla ja tähtianiksella.

Nam! Ihana jouluinen maku ja vähän uusikin vivahde. On kyllä kokeilemisen arvoinen. Tänä vuonna täällä päin oli hyvä sato myös karpalosta, joten tätä voisi keitellä myös niistä, jos sattuu pakastimesta löytymään. Miksipä ei mustikkakin voisi toimia, jos haluaa kokeilla vähän erilaista. Tykkään itse tosi paljon tähtianiksen mausta, ne sopivat maustamaan niin marinoidut punasipulit kuin juomat. Niitä heittelen vapaalla kädellä glögin joukkoon makua tuomaan. Samoin kanelitankoja saa olla useampi. Tykkään, että makua riittää.

Lakritsijauhepurkki on riittoisa ja niitä löytyy nykyään kaikista markeista. Lakujauhetta voi käyttää monipuolisesti leivonnassa ja ruoanlaitossa. Itse olen tehnyt lakujauheella niin marenkeja, tiikerikakkua kuin laittanut sitä lihan marinadiin. 

Mansikankaramehu

Mansikoiden perkaamisesta jää yli aikamoinen kasa karoja, joissa on mukana pieni määrä itse mansikkaa. Ehkä joskus jokunen mansikkakin, joita ei kehtaa laittaa pakastimeen, mehuun tai hilloon. Jo viime vuonna olin kuullut karamehusta, jossa perkuujätteetkin käytetään hyödyksi. Niinpä päätin itsekin kokeilla, kun satuin ostamaan elämäni ensimmäisen laatikollisen mansikoita ja karoja jäi yli. Sitruunahappokin on keittiöni vakiovaruste, viimeksi tein sillä Louhisaaren juomaa eli mustaherukanlehtimehua tai putsailen milloin mitäkin. 

1 l mansikankaroja ja muuta perkuujätettä
1 l vettä
1½ tl sitruunahappoa
3/4 dl sokeria

Mittaa karat (5kg laatikosta tulee n. litra) ja mittaa karojen verran vettä kattilaan. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja kaada karat veteen, sekoita joukkoon sitruunahappo. Anna tekeytyä kannen alla huoneenlämmössä vähintään 12h, mielellään hieman pidempäänkin. Siivilöi karat mehusta puhtaaseen kannuun tai kattilaan, sekoita joukkoon sokeri ja sekoita mehua, kunnes sokeri on liuennut mehuun. Pullota mehu, säilytä jääkaapissa. Laimenna vedellä tai kuplavedellä ennen käyttöä. Mehu säilyy jääkaapissa pari viikkoa. 

Hyvää oli, suorastaan yllätyin! Yllättävän paljon niinkin pieni mansikkamäärä antoi makua mehuun. Mietin jopa, että olisin tipauttanut pari kokonaista mansikkaa väriä ja makua tuomaan, mutta ajattelin olla autenttinen reseptille ja olla huijaamatta. Väri on luonnollisesti hyvin vaalea keitettyyn mehuun verrattuna ja makukin on todella paljon laimeampi, mutta pidin kovasti ideasta, ettei mitään heitetä hukkaan. Kokeilemisen arvoinen resepti, jos säilöt mansikoita ja karoja jää yli - ja jäähän niitä, kun en ole ainakaan mitään muuta käyttöä niille löytänyt tai kuullut. Tein tosiaan myös kattilassa keitettyä mehua parista mansikkakilosta viikonloppuna ja niiden mehujen väri oli kuin rubiineissa, hyvin tummanpunaista. Monivuotinen haaveeni mansikkamehuista on tullut toteen tänä viikonloppuna. Mutta tätä kannattaa kokeilla ihan kokeilemisen ilosta! Hauska idea, jonka alkuperä ei ole tiedossa.

Dairy Cream -kakku

Kaunis kerros vattuja, upean pehmeä moussekerros ja pehmoista kermalikööriä sekä koristeita.

Ystäväni Jussi on isokyröläisen Kyrö Distillery Companyn maailmanlaajuisesti reissaava brand ambassador ja hänen kanssaan juttelimme erään kerran tislaamon tulevista uutuksista - kaikille on varmasti jo tuttu voitokas Napue Gin. Sain kuulla ruisviskipohjaisesta kermalikööristä, jota sitten sainkin tislaamolta terveisten kera keväällä, kun tuote oli lanseerattu myyntiin asti. Meillä oli puhetta siitä, että saisikohan liköörin ujutettua jotenkin meikäläisen tontille eli leivontaan ja lupasin kokeilla, kunhan keittiöön taas kerkeän. Aluksi miulla oli ajatus mustikoista ja rosmariinista, mutta sitten lopulta miulla oli mielessäni kerma(likööri), vattu ja lakritsa. Lakua ja vaniljaa kun löytyy likööristä itsestään, niin nuo maut löytyivät sitten kakustakin tavalla tai toisella. Ja vähän tuoreita vattuja kirpeyttä ja väriä antamaan. Kermalikööriä käytin niin kakkumassaan makua tuomaan kuin sitten kiilteeksi päälle. Kiilteestä tuli niin kiiltävä, että sitä sopi epäillä jopa mirror glazeksi ensivilkaisulla. Kahviseuraksi saapuneet ystäväni olivat sitä mieltä, että kakku oli ihan hitti ja kyröläisten terveiset oli kuvan nähtyään, että saattaisi maistua vaikka Ilosaarirockissa. Ainakin se on varmaa, että Kyrön kojulla rokissa tavataan!

18 cm korkeaan irtopohjavuokaan

8 annosta 

pohja

8 kpl digestive-keksejä
50 g oivariiniä

täyte

2 dl vispikermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
½ dl Dairy Cream -likööriä (Kyrö Distillery Company)
1 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
1 valkuainen
4 liivatelehteä
½ dl Dairy Cream -likööriä
300 g tuoreita vadelmia

kiille

2 liivatelehteä
2 dl Dairy Cream -likööriä 

koristeluun

tuoreita vadelmia
lakupatukka
sitruunamelissaa tai minttua
digestive-keksiä murustettuna

Valmista pohja. Mittaa keksit cutteriin ja aja hienoksi, sulata oivariini ja sekoita joukkoon. Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle, voitele reunat oivariinilla ja jauhota tomusokerilla, niin saat kakkuun kauniin sileän reunan. Kaada keksiseos vuoan pohjalle ja taputtele tasaiseksi pohjaksi lusikan avulla. Laita jääkaappiin kovettumaan.

Valmista täyte. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa vispikerma kovaksi vaahdoksi, vispaa joukkoon tomusokeri, tuorejuusto, ripaus vaniljaa ja puoli desiä likööriä.  Vaahdota eri kulhossa valkuainen kovaksi vaahdoksi. Mittaa toinen puoli desiä mikronkestävään kuppiin ja kiehauta, sulata joukkoon kuiviksi puristetut liivatteet. Anna jäähtyä hiukan. Kaada seos ohuena nauhana tuorejuustotäytteen joukkoon koko ajan vatkaten. Nostele lopuksi nuolijan avulla joukkoon valkuaisvaahto.

Kokoa kakku. Asettele kovettuneelle keksipohjalle tasaisesti reunaan kierros vadelmia ja kaada ohut kerros täytettä päälle, että vadelmat pysyvät paikoillaan. Aseta loput vadelmat keskemmälle vuokaa täytteeseen ja kaada loput täytteestä päälle. Anna jähmettyä jääkaapissa yön yli tai vähintään muutama tunti. 

Valmista kiille. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen n. 10 minuutiksi. Kuumenna ½ desiä kermalikööriä mikronkestävässä kulhossa, sekoita joukkoon kuiviksi puristetut liivatteet. Sekoita joukkoon loput 1½ dl kermalikööriä. Valuta jäähtynyt kiilleseos hyytyneen kakun pinnalle lusikan avulla, ettei kakkuun tulee painaumia. Peitä kelmulla ja anna hyytyä. Kun kiille on hyytynyt, koristele kakku lakupatukasta leikatuilla pikkukiekoilla, tuoreilla vadelmilla ja yrteillä sekä keksimuruilla.

Pienessäkin kakussa voi koristelu olla runsas olematta liian raskaan näköinen. Kakun halkaisija 18cm.

Tämä oli NIIIIIN hyvää! Kakussa oleva moussekerros on todellakin unelmanpehmeä, sillä valkuainen tuo ilmavaa rakennetta kakkuun ja sen pehmeän maun rikkoo yllätyksenä keskeltä kakkua löytyvät kirpeät vatut. Lapsillehan tätä kakkua ei kannata syöttää, ellei kuumenna likööriä kiehuvaksi ja höyryttele alkoholeja pois. Tässä kakussa mikrossa kävi ainoastaan liivatteen sulatukseen käytetyt tilkkaset nestettä. Jos käytät isompaa vuokaa, tuplaa ohje. Tämä oli tarkoituksella toteutettu pikkukakkuna, kun ostin tuon uuden kapean korkean vuoan. Olisi saanut ehkä olla vielä vähän korkeampikin kakku, mutta oikein oli mainio näinkin. Sen huomasin, että miulta puuttuu kokonaan pieni jalallinen kakkuvati, sellainen tulee hankkia pikimmiten. Tämän alla ollut vati oli vähän liian iso tarkoitukseen.

Pehmeän moussen sisältä löytyy kirpeä vattuyllätys

Dairy Cream -kermaliköörissä oli kiva potku taustalla, laku maistui mukavasti ja kokonaisuus liköörissä oli oikein onnistunut. Taustatietona sen verran, että tuote on myös laktoositon(!) ja se on tehty lähikermasta ja lakusta tisleen lisäksi ja koska se on myös aitoa tavaraa ilman lisäaineita, niin säilyvyys siinä on puolisen vuotta valmistuksesta. Avattuna 7 päivää. Mutta ei hätää, tähän kakkuun ja sen oikeaoppiseen maisteluun saa kyllä käytettyä vaikka koko pullon. Nam. Kokeilimme muuten kakkua syödessä lisätä lakukastiketta vielä päälle ja voi kuinka hyvin se toimikaan niin kakun kuin liköörinkin kera. Ja Alkon sivuja tutkittuamme huomattiin, että myynnistähän puuttuu kokonaan kermalakujuoma, että tässä on tuotekehittelijöille miljoonan taalan paikka. 

Kyrön kavereilta on saatu tämä pullo.

Tuotenäytteenä on saatu likööripullo sekä muutama lasinalunen, niitä joista löytyy suomalaista mieskomeutta. Kiitos <3

Inkiväärishotti

Tuoreen inkiväärin muhkurainen maavarsi on tunnettu lähinnä kuivattuna jauhettuna mausteena, mutta sitä kannattaa käyttää ehdottomasti myös tuoreena maustamaan ruokia ja juomia. Vahvan makunsa ansiosta inkivääriä ei käytetä kerralla ihan hirmuisia määriä, mutta oheisessa reseptissä sen suurella määrällä on oma tarkoituksensa. Inkiväärillä on luontaislääkinnällisiä vaikutuksia ja sitä käytetään erityisesti vatsavaivojen hoitamiseen ja flunssan karkottamiseen. Tähän reseptiin inkivääri raastetaan, että kaikki mahdolliset nesteet saadaan liikkeelle ja liukenemaan juomaan, mutta normaalissa ruoanlaitossa säikeisen inkiväärin käyttö on helpointa veitsellä pilkottuna ja marinadeissa isommiksi paloiksi jätettynä, jolloin se on helppo noukkia marinadiliemen seasta tarvittaessa pois. Inkiväärishotti on todella raikastava ja virkistävä aamun aloittaja, joten pieni shottilasillinen sitä tosiaankin riittää. Joko olet kokeillut inkiväärishottia?

n. puoli litraa

• 5 dl vettä
• 100 g tuoretta inkivääriä
• 2-4 rkl hunajaa
• 1 sitruunan mehu

Kuori inkivääri ja raasta se karkealla terällä. Purista sitruunasta mehu. Kiehauta vesi pienessä kattilassa ja nosta kattila liedeltä. Lisää inkivääriraaste ja siitä irronnut mehu kiehuvan veden joukkoon. Anna hautua 20 minuuttia kannen alla, siivilöi inkivääriraaste pois vedestä. Kaada inkiväärillä maustuneen veden joukkoon puristettu sitruunamehu siivilän läpi ja mittaa joukkoon makusi mukaan hunajaa, sekoita sen aikaa että hunaja sulaa. Kaada juoma steriloituun lasipulloon tai –purkkiin, anna jäähtyä jääkaapissa kylmäksi. Tarjoile shottilasista (n. 4 cl) jääkaappikylmänä. Juoma säilytetään jääkaapissa.

Vinkki: Voit käyttää hunajan tilalla myös sokeria tai siirappia, käytä makeutusta makusi mukaan. Kaksi ruokalusikallista hunajaa jättää juoman todella kirpakaksi. Itse laitoin juomaan 2 rkl hunajaa ja lisäsin myöhemmin 1 rkl tummaa siirappia. Jos et halua juoman tummuvan, käytä vaaleaa siirappia.

Raikas ja tehokas flunssankarkottaja, inkiväärishotti

Resepti on julkaistu Karjalan Heilin ruokapalstallani 1.9.2018.

Kuusenkerkkäjuoma

Villiruoan käyttö on yksi viime aikojen uusista jutuistani, joka on kulkenut mukana enemmän ja vähemmän vajaan kymmenkunta vuotta. Alkupotku innostukseen tuli aikoinaan Villiruokakurssilta, jonka toteutti Pohjois-Karjalan Aikuisopisto ja jossa muut osallistujat olivat ammattikokeja - ja sit siellä olin mie, innokas paikallinen ruokaharrastaja ja -bloggaaja. Vaikka on meidän perheessä aina villiruokaa käytetty, milloin on mökkipolulta napsittu ketunleipiä heti kävelemään opittuani ja milloin mummon kanssa haudukkeita tehden, niin tuolta ammattilaisten joukosta sai paljon uutta oppia. Ja ymmärsi, kuinka monipuolisesti asioita voi ylipäänsä tehdä. Viimeksi villiruokajuttuja kokkailtiin Marttojen kurssilla, josta jäi taas uusia reseptejä kotikäyttöön. Vuosien varrella on tullut kokeiltua kotona vaikka mitä voikukkamarmeladista lähtien ja tänä vuonna kesäkuun alussa käydessäni maalla keräsin koppaan mummolan pihakuusistä kerkkiä. Nyt kuitenkin kokeilin omaa versiotani kuusenkerkkäjuomasta, jonka innoittajana toimi Tiipiin blogista löydetty resepti, tässäpä siis miun versioni, olkaa hyvä. 

vajaa 3 litraa valmista juomaa

7 dl kuusenkerkkiä
2,5 l vettä
1 dl sokeria
1 iso appelsiini

Kerää kuusenkerkät puhtaalta paikalta, puun pohjoiselta puolelta. Käytä ruoanlaittoon mahdollisimman pieniä, tuoreita ja napakoita kerkkiä. Kun keräät muualta kuin omasta metsästä kerkkiä, muista kysyä maanomistajan lupa! Huuhtele kuusenkerkät juoksevalla vedellä. Mittaa kattilaan kerkkien lisäksi kylmä vesi. Keitä kerkkiä 20 minuuttia ja siivilöi liemi. Sekoita kuumaan liemeen sokeri. Pese appelsiini huolellisesti ja käytä mieluiten luomuappelsiinia. Kuori oranssi kuori ohuelti kuorimaveitsellä ja laita kuoriviipaleet kattilaan. Leikkaa appelsiinin hedelmäliha irti valkoisesta kitkerästä appelsiininkuoresta ja lisää kuorettomat hedelmälihat kattilaan. Jäähdytä liemi ja siirrä kattila jääkaappiin yön yli. Siivilöi maustunut juoma ja pullota puhtaisiin pulloihin. Tarjoile kuusenkerkkäjuoma kylmänä, halutessasi voit koristella lasit pienellä kuusenkerkällä.

Vinkki: Voit käyttää appelsiinin tilalla kaksi sitruunaa tai yhden ison greipin. Säilytä juoma jääkaapissa ja juontikelpoisena se säilyy muutaman päivän ajan. Kuusenkerkkäjuoman voi myös pakastaa ja tarvittaessa sitä voi lantrata vedellä tai lorauttaa joukkoon tuorepuristettua appelsiinimehua.

Resepti on julkaistu Karjalan Heilin ruokapalstallani 9.6.2018

Ilosaarirock 2017

Terveisiä taas Ilosaarirockista! Se on #kesänparasviikonloppu eli Ilosaarirock nyt! Omalta osaltani vietän rokkia jo 17. kertaa putkeen. Vastahan sitä ensimmäisen kerran teininä saapui alueelle isän kyyditsemänä ja aloitti ensimmäisen talkoovuoronsa rannekepisteellä.  Sittemmin on tullut tutuksi niin järkkärihommat, check-in ja nämä kirjoitusjutut. Tälle vuodelle festari muutettiin kolmepäiväiseksi ja nyt perjantaina noin kello 18.30 mennessä olen kerennyt jo näkemään Happoradion ja kuulemaan myös Jenni Vartiaista samalla, kun olimme syömässä. Erityisesti tältä illalta odotan Insomniumin keikkaa, jossa veivataan Joensuun kaupunginorkesterin kanssa. Paljon on vielä viikonloppuna hyviä keikkoja edessä ja odotan innolla sitä, mitä viikonloppu antaa eteen.

Ensimmäisenä kuitenkin oli vaellettava koko festarialueen ympäri ja tutkailtava, mitä kaikkea on tarjolla. Ruokapuolihan se ruokabloggaria kiinnostaa ja niinpä kävin kurkkailemassa eri kojujen tarjontaa. Tosin jo Ilosaarirock 2017 -mobiilisovelluksesta olin bongannut parhaat jutut etukäteen ja niistä kirjoitin keskiviikkona Heilin ruokasivulle. Nyt voi tehdä täsmäiskuja mielenkiintoisiin paikkoihin ja myös VIP-teltta tuntuu tehneen muutoksia tarjontaansa aiempaan nähden. Tässäpä hieman rokkitunnelmia! 

Muista hastagit #ilosaarirock #kesänparasviikonloppu #JNSfood

Ruokatarjoilu on keskitetty päälavan vastapäätä, Linnunlahti Campingin aitaa vasten, Tässä noin neljäsosa kojuista.

Vähän erilaisempaa tarjontaa niiden perinteisten festariruokien sijaan

Kävelyretkellä tuli bongattua kattavasti paikallista purtavaa ja maailman makuja. Kävin ystäväni kanssa syömässä tuttuun tapaan Kerubin ravintolassa, tällä kertaa valkoiset pöytäliinat olivat vaihtuneet festaripöytiin. 

Ei joensuulaisia/pohjoiskarjalaisia festareita ilman piirakkaa!

Suomen paras Food Truck on toista kertaa Ilosaaressa ja mukana on viime vuonna miun sydämeni vieneet maa-artisokkaburgerit ja tietysti ihana Mikkolan Risto joukkoineen!

Joen Ruokaprihan myyntipisteeltä saa nyhtöhirveä ja poropullia!

Gastro rulla myy kebab- ja soijarullia

Viettelevä valkosipulintuoksu houkuttelee ruiskojulle ja ainakin näiden annosten nimet ovat lupaavia!

Jälkkäriksi lieksalaista artesaanijäätelöä!

Metelli-teltan anniskelualueelta löytyy pelkkiin viskeihin erikoistunut baari. Maailman savuisin viskikin löytyy. Uskaltaakohan maistaa?

Maailman parasta. Mitäpä sitä muuta maailman parhailla festareilla voisikaan tarjoilla? Rentolava näkyy taustalla, huomenna tuossa kuvasta oikealle jäävällä rannalla tehdään maailmanennätystä naku-uinnissa!

Kyrö Distillery Companyn toinen piste löytyy Kerubin pop-upin kupeesta. Ihanaa!

Kyrö panostaa myös ulkonäköön. Tämä houkutteleva kori olisi kiva myös omassa kodissa!

Ei Kerubin ravintolaa ilman huikeita bataattiraneja ja aiolia. Herkkua!

Kävimme syömässä Kerubin pop-uipissa Tähtiteltan kupeessa. Bataattiranet ei tosiaan petä koskaan ja joka ikisen festarivieraan kannattaa niitä maistaa ainakin kerran viikonlopun aikana. 

Kerubin Jack Daniel's härkää, kesäsalaattia, paahdettua valkosipulipottua. Kastikkeessa Jaskaa.

Alkuruokia ei pop-upissa ollut tarjolla, mutta 250 grammainen härän entrecoté kyllä vei nälän. Kypsyys medium+ oli ihan passeli valinta puuhiilillä paahdetulle lihapalalle. Kastikkeessa olisi saanut olla vahvempi Jack Daniel'sin maku. 

Jälkkäriksi mansikoita, mascarponevaahtoa, marsala-saiirappia ja mustapippurimanteleita. Juomana Panimo Honkavuoren Iloliemi, eli rokille varta vasten tehty luomupils. Toimii!

Maistoin jo reipas kuukausi sitten ensimmäisen kerran Ilolientä, eli Ilosaarirockin virallista nimikko-olutta. Olut on pantu Joensuussa, ei liene kahta kilometriä matkaa rokkialueelle. Tämä jälkkäri oli ihana lopetus aterialle, makoisaa mansikkaa  ja pehmeää mascarponea. Marsala-siirappi oli niin hyvää, että siinä voisi uida.  

Vitamiinit kohdillaan Kyrön Sainio-drinksussa. Tyrniä on käytetty Napuen valmistukseen ja samoin sitä löytyy runsaasti drinkistäkin. Kiitos ja nam!

Taustayhteisöni, So-Up on myös edustettuna rokissa ainakin yhden bloggaajan ja aitalakanoiden muodossa.

Instaan yritän saada tänään vielä kuvia, onnistuin nimittäin siirtämään puhelimesta KAIKKI kuvat mediakeitaan koneelle ja en pääse edes kirjautumaan tietokoneilta sähköpostitileihini googlen tietoturvasyistä. Ja tokihan ne varmuustarkistuksen kaikki muut laitteet ovat kotona ja tietty myös puhelimen latauspiuha... No, onneksi rokkia on vielä kaksi päivää jäljellä!  

Kuullaan ja nähdään! Terkuin Hanna