Mansikkatorttu marinoiduista mansikoista

Kesän ensimmäinen mansikkakakku on tarjoiltu tortun muodossa ja
täytteessä yllättävät mintulla ja sokerilla mehustetut mansikat

Suomen suveen kuuluvat itseoikeutetusti erilaiset mansikkakakut. Niin minunkin ja mielelläni kokeilen aina jotain hieman erilaista perinteisen mansikkakermakakun tilalle. Tällä kertaa päädyin marinoimaan isossa pakkauksessa myydyt tuontimansikat entistä makeammiksi pienen sokerin ja mintun kanssa, jolloin mansikat mehustuvat mukavasti. Tällä kertaa aikataulusyistä myöhäisillassa nautittu mansikkatorttu oli kasattu kaupan valmiille torttupohjalle, koska omatekoista ei kerennyt leipomaan. Oikein hyvä näinkin ja näppärä vierasvara yllätysvieraiden varalle! Muita kesäsuosikkeja mansikkakakkujen ohella ovat erilaisilla täytteillä täytetyt  britakakut sekä piimäpohjaan leivotut raparperi- ja omenapiirakat. Rahkalla tai kermaviilillä rikastetut marjapiirakat ovat myös suomalaisuuden ytimessä ja varsin vaivattomia valmistaa, kunhan vain varaa aikaa jäähdyttämiselle.

8 annosta

1 valmis torttupohja tai

2 munan kääretorttupohja torttuvuoassa paistettuna (puolita ohje)

marinoidut mansikat

n. 600 g mansikoita

3-5 rkl sokeria

½ ptt tuoretta minttua

kerma-rahkaseos

4 dl kuohukermaa

1 prk mansikkarahkaa

3 tl vaniljasokeria

lisäksi

mansikkahilloa

koristeluun

n. 300 g tuoreita mansikoita

tuoretta minttua

Valmista marinoidut mansikat mielellään jo hyvissä ajoin. Perkaa mansikoiden kannat ja silppua mansikat neljään osaan tai viipaleiksi. Mausta mansikat muutamalla ruokalusikallisella sokeria ja reilulla määrällä tuoretta, pieneksi silputtua minttua. Anna maustua kylmässä mieluiten muutaman tunnin ajan ennen käyttöä, mutta puolikin tuntia tarvittaessa riittää.

Valmista täytevaahto. Vatkaa kuohukerma napakaksi vaahdoksi, sekoita joukkoon valmis mansikkarahka ja mausta seos vaniljasokerilla. Sokeria ei tarvinne lisätä, sillä mansikoissa ja hillossa on sokeria.

Kokoa mansikkatorttu. Sivele torttupohjalle kevyesti mansikoista irronnutta marinointilientä. Levitä kostuneelle pohjalle ohut kerros hyvää mansikkahilloa. Lisää valutetut marinoidut mansikat reiluksi tasaiseksi kerrokseksi pohjalle, keskelle voi kerrostaa hieman korkeamman kohouman. Levitä täytevaahtoseos rennolla otteella mansikoiden päälle lähes reunoihin asti ja tee pintaan koristekuvioita. Leikkaa koristeeksi tulevat mansikat neljään osaan ja ripottele päälle huolettomasti. Koristele pienillä mintunlehdillä. Anna maustua hetki kylmässä ennen tarjoilua.

Vinkki: Voit marinoida mansikoita myös moscato-viinillä, lisää sitä muutama ruokalusikallinen mansikoihin ja vähennä hieman sokerin määrää. Moscatolla marinoidut mansikat eivät sovi lapsille tai raskaana oleville alkoholin vuoksi. Marinoidut mansikat sopivat mainiosti britakakun tai muiden kakkujen täytteeksi. Myös pannacotan koristeena ne maistuvat makoisilta.

Mansikkatortun täyttäminen,
täytteessä näkyy marinoinnissa käytetty minttu

Nam! Olipas se herkullista. Tuo valmis torttupohja kerkesi napata kosteutta tarpeeksi pienestä marinointiliemellä sivelystä ja mansikkahillosta, joiden annoin levätä pohjalla hetken ennen täyttämistä. Lisäksi kakku oli jääkaapissa n. varttitunnin ennen tarjoilua, jolloin mansikoista loput irtoavat nesteet valuivat vielä pohjalle. Loput tortusta jäi jääkaappiin yön yli eikä ollut mennyt liian kosteaksi silloinkaan. Eihän tuo valmispohja yhtä maukas ole kuin omatekoinen, mutta välillä kiireessä hyvä keino oikaista, jos vaihtoehtona olisi muuten jäädä ilman kakkusta.

Resepti on julkaistu 7.6. ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani

Yrtti-juustomuffinit

Yrttiset ja juustoiset muffinit ovat hurjan herkullisia!

Huhtikuun alussa pidin keväistä leivontakurssia ja ajattelin, että kurssille olisi mukava saada mukaan joku helppo ja nopea resepti, jossa yhdistyvät yrtit ja juusto. Niinpä syntyi nopea muffiniresepti eräänä sunnuntaina, kun samalla kokkailin itselleni alkuviikon eväitä töihin. Reseptin taikina valmistuu muutamassa minuutissa ja toisaalta se on hyvin muokattavissa tilanteen mukaan: juustot jääkaapin antimien mukaan, yrttejä omien mieltymysten mukaisesti sekä muita makuaineita voi lisätä myös, jos niikseen tulee. 

12 kappaletta

200 g kermaviiliä
¾ dl rypsiöljyä
½ tl mustapippuria
½ tl suolaa
2 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
2 dl emmentalraastetta
1 ½ dl silputtuja yrttejä (persilja, ruohosipuli, basilika)

Sekoita isossa kulhossa isolla lusikalla hämmentäen kermaviili, öljy, kananmunat ja mausteet. Sekoita joukkoon kuivat aineet. Hienonna yrtit ja lisää juustoraasteen kanssa taikinaan. Sekoita nopeasti ainekset sekaisin, älä vaivaa tai vatkaa taikinaa, ettei se sitkisty. Jaa taikina 12 muffinivuokaan kahden ruokalusikan avulla. Paista 200-asteisessa uunissa (kiertoilmalla 175 astetta) n. 20 minuuttia, kunnes muffinit saavat kauniin kullankeltaisen paistopinnan ja ovat kypsiä.

Muffinit ovat parhaita lämpiminä ja juuri paistamisen jälkeen. Niiden kanssa voi tarjota voita tai mieleistä levitettä. Kokeile vaikka valkosipulisia tai yrttisiä levitteitä.

Nam! Olipas muffinit hyviä ja kuinka vaivattomasti ne valmistuivatkaan. Aurajuusto tai feta voisi sopia oikein hyvin emmentalin tilalle reseptiin, taidan kokeilla sellaisen version vielä. Minulla taikinaan upposi tuoreiden yrttien lisäksi pöydälle kuivahtaneen basilikan loput, jotka murensin sormien välissä taikinan joukkoon. Ei kannata heittää pois kuivahtaneita yrttejä, vaan ne käyvät aivan samalla tavalla ruokiin ja leivonnaisiin. Ne voisi laittaa myös purkkiin odottamaan myöhempiä kokkailuja, mutta itse olen kokenut helpoimmaksi murentaa ne suoraan ruokiin. 

Resepti on julkaistu 3.5.2023 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Persikka-rahkapiirakka

Irtopohjaisessa piirasvuoassa saa leivottua kauniita piirakoita

Hankin viime keväänä vihdoinkin kauan haaveilemani irtopohjaiset piirasvuoat ja heti kerralla kolmessa eri koossa tai mallissa. Pitkulaisen, pyöreän ja neliön mallisen. Niinpä niillä piti alkaa leipomaan, että saa käsityksen sopivista raaka-ainemääristä kullekin vuoalle. Ensimmäisenä leivoin pitkulaisella piirasvuoalla keväisen persikkapiirakan. Olipa se herkullista!

36 x 10 cm irtopohjaiseen piirakkavuokaan 

10 annosta

taikina

1½ dl vehnäjauhoja (glut. vaaleaa jauhoseosta)

1/4 tl leivinjauhetta

1/4 dl sokeria

3/4 dl kuohukermaa

25 g voita

1 kananmuna

täyte

200 g vaniljarahkaa

1 rkl sokeria

1 tl vaniljasokeria

2 rkl sitruunamehua

5 kpl persikanpuolikasta

koristeluun
tomusokeria

Valmista taikina. Sekoita kuivat aineet kulhossa. Mittaa kerma ja voi mukiin, lämmitä sen verran, että voi sulaa. Anna jäähtyä hetki. Sekoita kananmuna ja kerma-voiseos kuivien aineiden joukkoon isolla lusikalla nopeasti sekoittaen. Älä vatkaa. Suihkauta vuokaan vuokasprayta ja kaada taikina vuokaan.

Valmista täyte. Sekoita pienessä kulhossa rahkan sekaan vispilällä sokeri, vaniljasokeri, sitruunamehu ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Kaada varovasti vuokaan taikinan päälle, varo ettei täyte sekoitu taikinaan. Leikkaa persikanpuolikkaat viipaleiksi tai kuutioi, levitä palat täytteen päälle. 

Paista 175-asteisessa uunissa (kiertoilmalla n. 160c) n. 30 minuuttia eli kunnes täyte on hyytynyt. Mikäli pinta ruskistuu, laita päälle leivinpaperi. Anna jäähtyä, nosta piirakka pois vuoasta ja koristele halutessasi tomusokerilla ennen tarjoilua. 

Nam! Niin ihanaa. Keveältä tuntuva pohja, vaikkakin sen verran tukeva että kärsii siirtää irtopohjavuoasta tarjoiluvadille. Vaniljarahkaa harvemmin käytän valmiina, mutta tässä se oli oikein toimiva ja sai oikaistua ainakin pari piirua reseptissä. Myös vaniljakreemi voisi toimia piirakassa oikein hyvin rahkan tilalla. Minulla oli visio kauniiksi viuhkoiksi leikatuista persikanpuolikkaista piirakan pinnalla, mutta lopulta päädyin tekemään pientä kuutioita, koska en saanut viuhkoja aseteltua nätisti vuokaan. Vinkki: älä leikkaa perille asti rikki viuhkan viipaleita, vaan jätä toisesta päästä kiinni niin muoto ei levahda nostettaessa.

Vinkki: Valmista piiras gluteenittomana käyttämällä vehnäjauhon sijasta gluteenitonta vaaleaa jauhoseosta. Voit käyttää persikan tilalla myös muita hedelmiä, kuten mangoa, aprikoosia tai ananasta. Piiraan voi paistaa myös tavallisessa piirasvuoassa, mutta upeimmimmillaan se on irtopohjavuoassa paistettuna. Vuokaspray on kätevä apuri keittiössä, mutta perinteinen sipaisu voita toimii aivan yhtä hyvin. Hyvää vuokaa ei tarvitse jauhottaa, jolloin myös lopputulos on hieman siistimpi.

Sitruunarisotto

Sitruunarisotto on hyvää sellaisenaan, mutta lisänä maistuu myös broileri

Risoton valmistaminen on oma taiteenlajinsa. Tulee hämmennellä sopivasti, ei saa tehdä liian tiukkaa koostumukseltaan vaan mieluummin puuromaisen valuvaa ja muistaa, ettei risotto odota ruokailijoita, vaan ruokailijat risottoa. Tässä suhteessa olen hieman kerettiläinen ja valmistan usein tarpeeseen nähden liian paljon risottoa ja mikrottelen sitä seuraavat päivät hyvällä omallatunnolla lounaaksi. Minkä koostumuksessa menettää, sen maussa voittaa. 

Risottoa voi maustaa suoraan annoksen päätähdeksi tai se toimii lisukkeena muille ruoille mitä mainioimmin. Omia risottusuosikkejani ovat espressolla maustettu herkkutattirisotto (jonka reseptillä voitin muinoin reseptikilpailunkin) sekä kantarellirisotto, mutta myös punajuuririsotto paahdetulla vuohenjuustolla on herkkua. Kannattaa rohkeasti kokeilla, risotto on mainettaan helpompi tehdä, kunhan vain lisää tarpeeksi nestettä ja hämmentää sitä miedolla lämmöllä.

4 annosta

4 dl risottoriisiä
25 g voita
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 tl kurkumaa
2 ½ dl kuivaa valkoviiniä
1 l vettä
2 kasvis- tai kanaliemikuutiota
1 sitruunan kuori
1 sitruunan mehu
25 g voita
3 dl parmesaaniraastetta
mustapippuria
suolaa tarvittaessa

Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulinkynnet pieneksi silpuksi. Kuumenna vesi kattilassa ja liota siihen kasvis- tai kanaliemikuutiot, pidä liemi kuumana. Kuumenna isossa kasarissa nokare voita ja kuullota risottoriisit kuultaviksi voissa, lisää pannulle riisien kuullottumisen jälkeen myös sipulisilput. Lisää pannulle kurkuma ja anna paistua hetki. Kaada joukkoon valkoviini ja sekoittele, kunnes viini on haihtunut. Kaada riisiseoksen joukkoon kauhallinen kerrallaan lientä, kunnes edellinen liemi on imeytynyt riisiin. Anna muhia hiljaisella lämmöllä n. 15 minuuttia tai kunnes riisi on sopivan al dente. Lisää lähes kypsän riisin joukkoon loppuvaiheessa sitruunan kuoriraaste sekä mehu ja parmesaaniraaste. Kiillota risotto voilla. Mausta halutessasi mustapippurilla ja tarkista suola. Tarjoile välittömästi.

Vinkki: Tarjoile risoton seurana paistettua broilerinrintaa, paahdettua vuohenjuustoa tai muuta mieleistä lisuketta. Keltainen sitruunarisotto sopii erityisen hyvin kevääseen tai pääsiäiseksi ja parsan kumppaniksi.

Broilerinrinta on irrotettu kokonaisena uunissa paistetusta broilerista, josta on myös otettu hieman paistolientä/rasvaa viimeistelemään ruokaa.

Nam! Kylläpä on herkkua. Sitruuna maistuu vahvasti, mutta ei kuitenkaan niin, että se jyrää kaikki muut maut alleen. Sitruunankuoriraaste tuo kivasti makua, pelkällä mehulla maku jäisi vähän valjuksi. Kurkuman lisääminen kannattaa, se korostaa risoton väriä kauniisti, mutta ei tuo hirveästi makua ruokaan (älä käytä currya, se maistuisi liikaa läpi). Parmesaanin tilalla voi käyttää myös Grana Padanoa, joka on hieman edullisempaa, mutta toimii aivan hyvin risotossa. Risoton kokkaaminen kannattaa aina.

Resepti on julkaistu Karjalan Heilin ruokapalstallani 1.3.2023.

Pullataikina

Pullataikinasta voi leipoa vaikkapa perinteisiä raesokeripintaisia pikkupullia

Pulla on aina hyvää! Olen ollut aina melko huono tekemään ihan tavallista pyöreää peruspullaa, koska tuntuu, ettei niistä koskaan tule pyöreitä ja nättejä. Liekö mummolan keittiön taikaa mutta tällä kertaa pullista tuli todella nättejä. Pullat päätyivät laskiaispulliksi vadelmahillon ja mantelimassan sekä vaniljakermavaahdon kera. Hyvän pullataikinan salaisuudet ovat mahdollisimman pieni määrä vehnäjauhoja, kunnollinen vaivaus, paljon voita ja suolaa sekä taikinaan ei kannata laittaa kananmunaa. Maalla ollessani teen taikinat aina isoissa, n. 5l, kattiloissa, joissa saan lämmitettyä taikinanesteet liedellä ja kohotettua kannen alla puulieden nurkalla. 

5 dl punaista maitoa
50 g tuorehiivaa
2 dl sokeria
2 tl suolaa
2 rkl kardemummaa
n. 11-13 dl vehnäjauhoja
200 g pehmeää voita

voiteluun
kananmuna

pinnalle
raesokeria

Mittaa maito kulhoon tai kattilaan ja lämmitä kädenlämpöiseksi. Murenna joukkoon tuorehiiva ja vispaa sekaisin. Sekoita joukkoon suola, sokeri ja kardemumma. Vispaa joukkoon muutama desi vehnäjauhoja ja alusta käsin (tai yleiskoneella) joukkoon lisää vehnäjauhoja. Vaivaa kunnolla ja lisää loppuvaiheessa pehmeä, ei kuitenkaan sulatettu, voi. Vaivaa taikinaa, kunnes se on kimmoisa ja irtoaa kulhon reunoista. Mitä vähemmän jauhoja, sen pehmeämpi pulla. Anna kohota noin tunnin ajan huoneenlämmössä vedottomassa paikassa. 

Vaivaa taikina jauhotetulla pöydällä ja leivo pulliksi. Anna kohota leivinpaperoidulla pellillä puolisen tuntia. Voitele kananmunalla, ripottele päälle raesokeria ja paista 225-asteisessa uunissa n. 10-13 minuuttia tai kunnes pikkupullat ovat kullanruskeita.

Pikkupulla muuntuu myös laskiaispullaksi.
Tässä sisällä vattuhilloa ja kermaa.

Nam! Niin herkullista. Vaivaaminen onnistuu käsinkin melko helposti, mutta kotosalla olen tehnyt usein koneella taikinat. Lisäksi juurimenetelmän käyttäminen kokemukseni mukaan vähentää vaivaamistarvetta. Pikajuuripullien ohje taitaakin puuttua blogista vielä, pitääkin lisätä, kunhan löydän oikeat kuvat. Nämä pullat leivoin jo vuosi sitten talvilomalla, kun olin useamman viikon lomalla vaihtaessani työpaikkaa. Minä täytän laskiaispullani aina hillolla ja kermalla, en välitä mantelimassasta, varsinkin jos se maistuu yhtään karvasmantelille. En välitä lainkaan karvasmantelin mausta.

Herkkupuustit

Kuva ei tee oikeutta näille pistaaseja, oliiveja, prosciuttoa ja juustoja sisältäville kierteille. Ihania antipastoherkkuja käärittynä hyvään taikinaan. Todella hyvä pikkusuolainen!

Tykkään leipoa erilaisia suolaisia kierteitä, rullia ja puusteja. Yksi lempparireseptejäni on tämä vanha kinkkukierteiden ohje, jota olen käyttänyt jo vuosia. Nyt muokkasin Valion reseptivihkosta löytämääni ohjetta mieleisekseni ja kokeilin tehdä vähän erilaisia, antipasto-herkuilla täytettyjä puusteja. Tämä herkkupuustiohje nousi omaksi suosikiksi heti, koska täytteissä yhdistyvät omat lempiraaka-aineeni. Täytettä voi muuttaa mieleisekseen. Ranskankermaa tulee pohjalle todella ohuelti, joten halutessaan sen määrää voi hieman suurentaa. Itse käytän levittämiseen aina palettiveistä, jolla saa ohuen kerroksen helposti aikaiseksi. Myös nuolijaa kannattaa kokeilla, jos ei ole palettiveistä kaapissa. 

n. 20 kappaletta

taikina
2 dl maitoa
100 g ranskankermaa
25 g tuorehiivaa
2 tl sokeria
½ tl suolaa
n. 7 dl vehnäjauhoja
75 g voita sulatettuna

täyte
100 g ranskankermaa
1 dl persiljaa tai ruohosipulia silppuna
1 tl mustapippuria

väliin
2 dl kalamata-oliiveja
50 g pistaasipähkinöitä
100 g prosciuttoa (ilmakuivattu kinkku)
100-170 g aurajuustoa
150 g mustaleima-emmentalia

voiteluun 
kananmuna

Valmista taikina. Vispaa maito ja ranskankerma tasaiseksi isossa kattilassa tai kulhossa. Jos käytät kattilaa, lämmitä seos liedellä kädenlämpöiseksi ja jos kulhoa, lämmitä seos mikrossa kädenlämpöiseksi. Murenna joukkoon puolikas pala tuorehiivaa (25 g). Lisää joukkoon suola ja sokeri. Vispaa joukkoon pieni määrä jauhoja ja alusta joukkoon loput jauhot, lisää vaivaamisen loppuvaiheessa joukkoon myös sulatettu voi. Taikina on valmis, kun se irtoaa kulhon reunoista. Anna kohota vedottomassa paikassa liinan alla noin tunnin ajan.

Kaulitse taikina n. 25x80 cm levyksi (tai 2 kpl 25x40 cm) jauhotetulla pöydällä. Sekoita ranskankerman joukkoon silputtu yrtti sekä pippuri. Levitä tahna ohuelti taikinalevylle. Leikkaa oliivit renkaiksi ja levitä taikinalevylle. Revi ilmakuivattu kinkku pieniksi paloiksi ja levitä oliivien päälle tasaisesti. Rouhi pistaasipähkinät ja levitä kinkun päälle. Murustele aurajuusto ja ripottele täytteen päälle. Ripottele päälle myös mustaleima-emmental. 

Kääri levy pitkältä sivulta tiukahkolle rullalle. Leikkaa rullasta n. 2 cm levyisiä kiekkoja ja laita kiekot leikkauspinta ylöspäin leivinpaperoidulle pellille. Anna kohota n. 30 minuuttia. Voitele kananmunalla. Paista 225-asteisessa uunissa n. 12-15 minuuttia tai kunnes puustit ovat kullanruskeita. Tarjoile lämpimänä tai haaleana. Puustit säilyvät hyvin jääkaapissa ja kestävät pakastuksen. 

Nämä ovat todella herkullisia! Taikinaan ei kannata laittaa kovin paljoa suolaa, koska täytteet ovat itsessään hyvin suolaisia. Laitoin täytteeseen kokonaisen kolmion aurajuustoa, mutta pienempikin määrä riittäisi mainiosti. Taikina säilyi useamman päivän pehmoisena jääkaapissa säilyttämisestä huolimatta, koska taikinassa ei ole kananmunaa. 

Vinkki: käytä aurajuuston sijaan pehmeää, kuoretonta vuohenjuustoa. Myös fetajuusto toimisi varmasti. Täytteeksi voit laittaa kaikkia mieleisiä asioita, vain mielikuvitus on rajana.

Resepti on julkaistu 1.2.2023 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Pavlovarulla

Pavlovarulla eli marenkirulla täytetään mascarpone-vaniljavaahdolla ja marjoilla

Pavlova ja muut marenkileivonnaiset ovat erityisesti äitini suosiossa. Tällä kertaa marenki taipui rullan muotoon. Resepti on vanha, mummini reseptikätköistä löydetty ja leivoimme tämän rullan leivontakurssilaisteni kanssa jo toissavuonna. Pidän vatuista ja ne sopivat kirpakkuutensa takia hyvin marengin makeutta taittamaan. Myös muut marjat ja hedelmät sopisivat täytteeksi mainiosti. Niin ihanaa ja juhlavaa! Marenkiherkut sopisivat niin kesään keveytensä takia kuin näyttävyytensä ansiosta myös talvikauden juhliin. Pääsiäiseen sopivaksi tämä muokkautuu käyttäen keltaisia hedelmiä ja marjoja.

n. 10 palaa

pohja
5 kananmunan valkuaista
1 tl valkoviini- tai omenaviinietikkaa
2½ dl siro-sokeria (erikoishienoa)
2 tl maissitärkkelystä (maizena)

pinnalle
3 rkl siro-sokeria

täyte
250 g mascarpone-tuorejuustoa
1 dl paksua vaniljakastiketta tai vaniljakreemiä
n. 200 g tuoreita marjoja, kuten vadelmia
3 rkl tomusokeria

Valmista pohja. Erottele keltuaiset pois ja vatkaa valkuaiset vaahdoksi etikan kanssa. Lisää sokeri pienissä erissä koko ajan vatkaten ja vatkaa, kunnes sokeri liukenee eikä erotu vaahdosta. Lisää joukkoon maissitärkkelys. Kun vaahto on paksua ja kiiltävää, levitä se tasaisesti leivinpaperoidulle (leivinpaperin voi öljytä kevyesti) pellille. Paista 175-asteisessa uunissa n. 12 minuuttia. Kumoa leivinpaperille, jonka päälle on ripoteltu sokeria. Poista uunissa ollut paperi ja jäähdytä.

Valmista täyte. Vatkaa mascarpone ja vaniljakastike tai -kreemi tasaiseksi. Levitä täyte pohjalle ja ripottele pinnalle marjoja tai hedelmiä. Kääri rullalle varovasti, ettei marenki murru. Anna tekeytyä jääkaapissa hetki ennen tarjoilua ja humpsauta päälle vielä tomusokeria juuri ennen tarjoilua. Tarjoile kylmänä.

Vinkki: keltuaiset sopivat hyvin mm. key lime pie –limepiirakkaan, resepti löytyy täältä. Voit käyttää täytteeseen valmista Valion vaniljakreemiä, joka on tanakampaa kuin vatkattavat vaniljakastikkeet. Hyvä vaihtoehto olisi myös vaniljavanukas. Tämä leivonnainen on gluteeniton.

Linssikeitto

Pehmeän mausteinen linssikeitto on herkullista ja sopii niin nopeaksi arkiruoaksi kuin viikonloppuihin. Talvella se maistuu erityisen hyvältä!

Linssit ovat hyvä hätävara kaapissa ja niistä valmistuu ruoka nopeasti. Niinpä niitä löytyy aina omastakin kaapista, samoin lajitelta erilaisia kypsiä papuja. Suosikkejani ovat niin erilaiset nopeat kastikkeet kuin keitot, mutta taipuupa linssit mainiosti myös vaikkapa lasagneen kuin pyöryköiksi. Pihvien tai pullien tekeminen onkin seuraavana listalla. Linsseistä saa hyvin proteiinia ja linssiruoat on helppo tehdä myös vegaaniseksi. Monelle ehkä vieras raaka-aine vielä, mutta kannattaa rohkeasti kokeilla. Mie tykkään eniten näistä punaisista linsseistä, mutta muutkin ovat oikein mainioita. Tämä resepti on gluteeniton ja vegaaninen.

4 annosta

1 iso sipuli

4 valkosipulinkynttä

tilkka rypsiöljyä

1 tl garam masalaa

1 tl korianterijauhetta

1-2 tl kurkumaa

2 rkl tomaattipyrettä

400 g paseerattua tomaattia tai tomaattimurskaa

½ prk vettä

1 tl sokeria

1 prk punaisia linssejä

2 dl kookosmaitoa

suolaa

mustapippuria

Kuori sipuli ja valkosipulinkynnet, pilko ne pieniksi. Kuullota kattilassa tilkka rypsiöljyä ja kuullota sipuli läpikuultavaksi, älä ruskista. Lisää kuullottamisen loppuvaiheessa joukkoon myös valkosipuli ja anna pehmetä hetken. Lisää kuivamausteet (garam masala, kurkuma, korianteri) pannulle ja paista seosta pari minuuttia. Lisää pannulle reilu töräys tomaattipyrettä, ripaus sokeria ja sekoita sipuliseoksen joukkoon. Lisää pannulle paseerattu tomaatti tai tomaattimurska ja huuhtele purkki vedellä. Anna keittyä kymmenisen minuuttia. Lisää kattilaan huuhdellut punaiset linssit ja keitä miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia. Lopuksi lisää joukkoon kookosmaito, suola ja pippuri. Kiehauta ja tarkista maku, lisää tarvittaessa mausteita. Annostele keitto lautasille ja koristele tuoreyrteillä, kookosmaidolla tai pähkinöillä.

Vinkki: halutessasi voit soseuttaa keiton sauvasekoittimella. Itse tykkäsin jättää keittoon pieniä sattumia. Mikäli haluat keittoa enemmän tai siitä löysempää, voit lisätä paseerattua tomaattia tai tomaattimurskaa toisen purkillisen, myös kookosmaidon määrää voi lisätä toisella pikkupurkillisella (2 dl) tai käyttää ison 400 g purkillisen. Kurkuma värjää erittäin tehokkkasti kapustat ja kauhat, joten ne kannattaa pestä heti keittämisen jälkeen. Itse ainakin olen varannut kurkumaruokia varten yhden erillisen - entisen valkoisen - muovikauhan, koska värjäymää en saa millään ilveellä pois.

Resepti on julkaistu 11.1.2023 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Mokkaneliöt

Mokkaneliöt on ihania! Vienosti kahvilta maistuvia ja niin makeita, että pieni pala riittää.

Vanha leipomus näkee pitkästä aikaa päivänvalon! Aloittakoon tämä makea herkku uuden vuoden blogissani. Blogini täyttää tänä vuonna jo huikeat 17 vuotta! Niihin vuosiin mahtuukin kaikenlaista hienoa keittokirjasta ruokabloggaajatapahtumiin ja onhan se poikinut myös lisää hienoja tilaisuuksia: alkoi yhdeksäs vuosi kirjoittaa Karjalan Heiliin ruokapalstaa ja kahdeksas vuosi Joensuun seudun kansalaisopiston kotitalouden tuntiopettajana. Laskeskelin tuossa äsken Heilin tammikuun juttua kirjoittaessani, että pelkästään Heiliin näiden vuosien aikana on syntynyt n. 160 artikkelia resepteineen ja siihen kaikki muut päälle, joten puhutaan aika isoista määristä tekstiä ja reseptiikkaa.  Näitä mokkaneliöitä puolestaan tuli leivottua jo toissakesänä, resepti on ollut silloin vuonna 2021 leivontakurssini vihkossakin ja luonnos roikkunut blogin julkaistavissa teksteissä vuoden verran. Alunperin resepti on todennäköisesti jostain leivontakirjasta kopioitu, tekstitkin ovat jo kuluneet lähes lukukelvottomiksi. Nyt kun tämän laittaa blogiin, resepti pysyy taas paremmin tallessa. Kannattaa leipoa! Ihania.

20 x 30 cm vuokaan

n. 24 palaa

pohja
125 g voita
1 dl sokeria
2 keltuaista
2 tl vaniljasokeria
3 dl vehnäjauhoja

kuorrute
½ dl vettä + 4 tl pikakahvijauhetta
1 keltuainen
100 g voita
3 dl tomusokeria
100 g valkosuklaata

pinnalle
tomusokeria

Valmista pohja. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi, lisää keltuaiset yksi kerrallaan ja vaniljasokeri. Sekoita joukkoon vehnäjauhot muutamassa erässä. Vältä turhaa vatkaamista. Painele taikina jauhojen avulla pieneen vuokaan leivinpaperin päälle, n. 20x30 cm, kokoiseksi levyksi. Paista 200-asteisessa uunissa n. 10 minuuttia tai kunnes pohja on kypsä ja saanut reunoilta hieman väriä.

Valmista kuorrute. Kuumenna vesi kattilassa kiehuvaksi ja sekoita joukkoon pikakahvijauhe. Voit myös keittää vahvan kahvin, johon tulee 1 kkp vettä + 3 mittaa kahvijauhetta, käytä valmista kahvia ohjeen mukainen ½ dl. Sekoita kuuman kahvin joukkoon keltuainen. Lisää kattilaan voi ja tomusokeri. Nosta kattila takaisin liedelle ja jatka sekoittamista, kunnes seos kiehahtaa ja voi on sulanut joukkoon. Samalla kuorrute paksunee. Jäähdytä seosta muutama minuutti ja paloittele joukkoon valkosuklaa, sekoita kunnes kuorrute on tasaista. Levitä kuorrute paistetun pohjan päälle. Nosta jääkaappiin jähmettymään vähintään muutamaksi tunniksi, mieluiten yön yli. Leikkaa levy pieniksi, n. 5x5 cm, neliöksi ja siivilöi pinnalle tomusokeria ennen tarjoilua. Säilytä valmiit leivokset jääkaapissa. Jos pinoat paloja päällekkäin, laita väliin leivinpaperia tai muuten palat tarttuvat toisiinsa kiinni.

Vinkki: Voit nopeuttaa kuorrutteen jähmettymistä laittamalla valmiin leivoksen pakastimeen. Varaa hyytymiseen ja kovettumiseen aikaa, ihan juuri ennen tarjoilua tätä ei missään nimessä kannata tehdä. Mokkaneliöistä tulee todella makeita, joten pienen pieniksi paloiksi leikkaaminen riittää.

Niin ihanaa! Mie tykkään kovasti yleensäkin kaikista mokkaleivonnaisista, joten miksipä tästäkin ei tykkäisi. Tätä kannattaa ehdottomasti kokeilla, kuulostaa ehkä vähän työläältä, mutta on todellisuudessa tosi helppo tehdä. Reseptin alkuperä ei ole tiedossa, mutta oletan sen olevan jo vähän vanhempaa sorttia. Pidän siitä, että vanhat reseptit pääsevät käyttöön.