Mansikka-limetiramisu

 

Mansikka ja lime maistuvat ihanan kesäisessä tiramisussa, jossa ei ole kahvia laisinkaan

Tiramisu on italialainen klassikkojälkiruoka, joka on verrattain helppo valmistaa. Kananmunien keltuaisten ja valkuaisten erottelu on vaikein rasti, sen jälkeen kaikki valmistuu kuin lähes itsestään. Avainasemassa on siis kananmunista syntyvät kuohkeat vaahdot sekä pehmeä mascarponetuorejuusto, joista syntyy tiramisun syvin olemus. Perinteinen tiramisu (jolla voitin aikoinaan reseptikilpailunkin) kostutetaan espressolla ja koko komeus hunnutetaan kaakaojauheella, mutta erilaisia variaatioita voi keksiä aivan loputtomiin. Kaiken lisäksi tiramisun voi tehdä jääkaappiin jo tarjoilua edeltävänä päivänä, sillä tiramisu paranee tekeytyessään. Omia tiramisusuosikkejani ovat mm. sitruunasta tehty valkokeltainen pirtsakka herkku ja vadelmainen versio, mutta viimeisimpänä makuhermot vei myös tämä mansikalla ja limellä täytetty hieman erilainen versio tiramisusta. Koska ainakin itselläni mansikat kuuluvat kesään ja etenkin juhannukseen, niin tämä sopii mittumaarina kahvipöytään kuin voinokare uudelle perunalle. Pidätkö sie tiramisusta?

10 annosta / 30 x 22 cm vuoka

1 pkt (glut.) savoiardikeksejä

limemarinoidut mansikat
500 g mansikoita
2 ½ rkl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 limen mehu ja kuori

mascarponeseos
2 valkuaista
2 keltuaista
½ dl sokeria
500 g (veg.) mascarponetuorejuustoa

koristeluun
tuoreita mansikoita
pistaasipähkinöitä

Valmista marinoidut mansikat. Perkaa mansikoista kannat ja pilko mansikat pieniksi kuutioiksi. Lisää joukkoon sokeri ja vanujasokeri. Pese limen kuori huolellisesti, raasta kuori ja purista mehu. Lisää kuoriraaste ja mehu mansikoiden joukkoon. Jätä mehustumaan jääkaappiin muutamaksi tunniksi.

Valmista mascarponeseos. Erottele valkuaiset isoon vatkauskulhoon ja keltuaiset pieneen kulhoon. Vatkaa ensin valkuaiset kovaksi valkeaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Lisää keltuaisiin sokeri ja vatkaa kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi – voit käyttää pesemättömiä vatkaimia, kun vatkaat tässä järjestyksessä. Kun keltuais-sokeriseos on kuohkean vaaleaa, lisää joukkoon mascarponetuorejuusto ja sekoita sähkövatkaimella nopeasti sekaisin. Lisää viimeiseksi valkuaisvaahto keltuaisseoksen joukkoon nuolijalla varovasti nostellen.

Kokoa tiramisu. Asettele vuokaan kerros savoiardikeksejä (puolet kekseistä) ja levitä päälle tasainen kerros marinoituja mansikoita liemineen (puolet mansikoista). Nostele mansikoiden päälle pieniä kasoja mascarponeseosta ja levitä varovasti tasaisesti mansikoiden päälle. Tee samalla tavalla toinen kerros – keksit, mansikkaa ja mascarponeseosta. Ripottele pinnalle rouhittuja pistaasipähkinöitä ja asettele koristeeksi mansikoita. Anna maustua kylmässä ennen tarjoilua muutama tunti, että keksit pehmenevät. Voit tehdä tiramisun jo tarjoilua edeltävänä päivänä valmiiksi, koristelun voi tehdä tarvittaessa juuri ennen tarjoilua.

Vinkki: Mikäli mansikoista ei irtoa tarpeeksi nestettä, voit kostuttaa keksejä tarvittaessa mansikkamehulla, spritellä tai muulla punaisella tai kirkkaalla liemellä. Varo, ettei kostutusliemi ole liian makeaa. Nykyään marketeista saa gluteenittomia savoiardeja, joten tämän voi tehdä myös gluteenittomana! Maidotonkin onnistuu, sillä mascarponea löytyy myös vegaanisena vaihtoehtona.

Nam. Minun suurinta herkkuani jo viime kesänä, jolloin tämän reseptin kehittelin. Koska en kerennyt reseptiä julkaista silloin, niin laitetaan nyt esille. On tosiaan hyvää, mansikat saa marinoitua rauhassa muutaman tunnin ennen tiramisun kokoamista ja tiramisu kannattaa valmistaa tekeytymään muutama tunti ennen tarjoilua tai mielellään jo edellisenä päivänä. Jos tiramisun tekee kiireellä juuri ennen tarjoilua, tulee keksejä kostuttaa huomattavasti enemmän. Silloin keksit kannataa dipata ihan kokonaan nesteessä. Tähän voisi hyvin sopia vaikka kuohiviini kostuttajaksi, jos pöydästä ei löydy pikkuväkeä.

Resepti on julkaistu 11.6.2025 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Parsa-vuohenjuustopiirakka

Parsapiirakka kätkee sisäänsä kahta eri vuohenjuustoa. Nam!

Kun veriappelsiinikausi on ohi, alkaa parsasesonki. Vuoden ensimmäinen parsanippu uppoaa pannulla paistettuna ja hollandaisella hölvättynä, mutta sen jälkeen on erilaisten parsaleivonnaisten vuoro. Tällä kertaa mieleni teki piirakkaa ja vaikka minulla on killerihyvä ikivanha piirakkaresepti parsasta, halusin kokeilla jotain uutta. Rakastan vuohenjuustoa ja tähän piirakkaan sitä upposi kahdessa muodossa. Liemeen purkillinen pehmeää, levittyvää tuorejuustoa ja piirakan täytteeksi vielä pieni pötköllinen homepintaista vuohenjuustoa kiekoiksi leikattuina. Kun piirakkaa leikkaa annospaloiksi, juustokiekot näkyvät hauskasti piirakasta. Mikäli vuohenjuusto ei maistu, sen voi korvata vaikkapa paketillisella fetaa tai mustaleimaemmentalraastetta. Parsan tilalla voi kokeilla broccolinia eli varsiparsakaalia, jos parsaa ei satu olemaan saatavilla. Varsinkin pääsiäisen ja vapun seutuun kaupoista jää käteen parsalaarien kohdalla usein ei-oota, sillä muutkin ovat huomanneet, kuinka hyvää parsa on.

8 isoa tai 16 pientä annospalaa, 23 x 23 cm piirasvuoka

pohja
150 g voita
3 dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
¼ dl kylmää vettä

liemi
200 g ranskankermaa
150 g maustamatonta vuohentuorejuustoa
2 kananmunaa
2 keltuaista
2 rkl tuoretta timjamia
1 tl mustapippuria
½ tl suolaa

täyte
180 g vuohenjuustopötkö
500 g vihreää parsaa

Valmista pohja. Nypi huoneenlämpöiseen voihin vehnäjauhot sekä suola. Lisää tilkka vettä, että saat helposti käsiteltävän taikinapallon, joka ei murene. Voitele irtopohjaisen piirasvuoan reunat ja pohja voilla. Taputtele taikina vehnäjauhojen avulla tasaisesti vuoan reunoille ja pohjalle, siisti reunat. Aseta uunipellin päälle leivinpaperi ja nosta piirakkavuoka sen päälle. Paista 200-asteisessa uunissa 15 minuuttia tai kunnes taikina on muuttunut mattamaiseksi ja saanut kevyesti väriä.

Valmista liemi. Sekoita pienessä kulhossa ranskankerma ja vuohentuorejuusto. Lisää joukkoon kaksi kokonaista kananmunaa ja erottele lisäksi kahdesta kananmunasta mukaan pelkät keltuaiset. Vispaa sekaisin. mausta seos silputulla tuoreella timjamilla, suolalla ja pippurilla. Huomioi, että juustot ovat suolaisia.

Valmistele täytteet. Leikkaa kittipintainen vuohenjuustopötkö 16 ohueksi viipaleeksi. Taivuta parsaa tyvestä, että kova puumainen varsi napsahtaa poikki, siisti päät. Leikkaa parsat tarvittaessa vuokaan sopiviksi. Höyrytä parsoja kaksi minuuttia tai paista niitä hetki kevyesti paistinpannulla öljytilkassa. Anna jäähtyä.

Kokoa piirakka. Kaada esipaistetulle piirakkapohjalle liemi ja asettele päälle tasaisesti vuohenjuustokiekot. Lado parsat piirakan päälle ja paina kevyesti täytteen joukkoon. Paista 200-asteisessa uunissa 30 minuuttia tai kunnes piirakan reunat ovat saaneet kullanruskean värin, piirakkapohja on kypsynyt ja täyte hyytynyt. Anna jäähtyä hetki ennen tarjoilua. Voit koristella valmiin piirakan tuoreilla timjaminoksilla.

Piirakasta tulee näyttävä, kun kokonaiset parsatangot latoo samansuuntaisesti piirakan päälle.

Vinkki: Jos haluat, voit tukea esipaiston aikana piirakan reunat foliosuikaleilla, jotka tukevat piirakan reunoja pysymään ylhäällä. Minä en tällä kertaa tehnyt edes sitä ja ihan hyvin pysyi reunat ylhäällä. Tarvittaessa valahtaneita reunuksia voi painelle takaisin paikoilleen esipaiston jälkeen pikkulusikan avulla. Koska piirakka on paistettu irtopohjaisessa piirasvuoassa, falskaa se aina vähän voita läpi. Kannattaa siis suojata pelti leivinpaperilla. Piirakka kannattaa irrottaa vuoasta ennen kuin se jäähtyy liikaa, ettei voi jämähdä vuokaan kiinni, silloin piiras irtoaa nätisti vuoasta. Tarjoiluvatina tällä kertaa ilmeisesti joku Arabian pizzalautanen.

Kylläpäs se oli hyvää! Timjami sopii parsan maustamiseen oikein hyvin ja tähän sitä upposikin ihan hyvä määrä. Nuo koristetimjamit oli kyllä vähän turhia, olisi tullut parempia kuvia, jos niitä ei olisi laittanut päälle. Myöhäistä tässä vaiheessa, kun piirakka on jo popsittu parempiin suihin. Minä höyrytin parsoja pari minuuttia ihan kaiken varalta, ettei ne jää liian koviksi. Parempi lopputulos tulisi kevyesti paistamalla, sillä parsa on parasta paistettuna tai grillattuna. Keittäminen varsinkin vie parsan maun. Varret voi halutessaan maustaa vielä kevyesti suolalla sekä pippurilla.

Resepti on julkaistu 14.5.2025 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Harissakana-hummusvoileipäkakku

Voileipäkakusta löytyy harissalla maustettu nyhtökanatäyte ja hummustäyte, nam!

Rakastan voileipäkakkuja ja useilla leivontakursseillanikin sellaisia pääsee tekemään. Tätä kyseistä kakkua tehtiin sitruksisella leivontakurssilla ja kakku oli niin hyvää, että hieman muokattuna tein sitä jonkun ajan kuluttua kotonakin. Tämä on siis reseptiversio 2.0 tästä kokeilusta. Voileipäkakussa valmis nyhtökana saa makua aavistuksen tulisesta ja mausteisesta, mutta hyvin herkullisesta harissatahnasta. Harissalla makuun saa pienen välimerellisen vivahteen ja kun kakkuun makupariksi tulee tahinilla eli seesaminsiementahnalla maustettu hummustäyte, on toimiva makuyhdistelmä valmis. Samaa hummusta voi käyttää hieman notkistettuna kuorruttamiseen, mutta yhtä hyvältä se maistuu ranskankermalla notkitetulla tuorejuustolla kuorrutettuna – olen kokeillut myös niin. Kun käyttää hummusta kuorruttamiseen, niin ei tule hävikkiä. Samoin sain optimoitua tässä parin ranskankermapurkin käytön - ei tule hukkaa tästäkään ja jää turhaan purkinpohjia pyörimään jääkaappiin. Harissatahnaa myy esim. Baba Foods -tuotemerkki ihan marketeissa muutamalla eurolla ja samasta purkista riittää niin voileipäkakkuun tai pariin kuin vaikkapa linssikeittoon. Linssikeitto kannattaa maustaa harissalla, tulee ihanaa!

10 annosta / 1,5 l leipävuokaan

n. 15 paahtoleipäviipaletta
1 sitruunan mehu
tilkka vettä

harissakanatäyte
300 g naturel nyhtökanaa (esim. Pouttu)
2 maustekurkkua
250 g ranskankermaa
1–2 rkl harissatahnaa
1 sitruunan kuori
1 rkl tuoretta timjamia (1 tl kuivattua)
suolaa
mustapippuria

hummustäyte
1 prk kikherneitä
2 valkosipulinkynttä
1–2 rkl vaaleaa tahinia
2 rkl oliiviöljyä
vajaa 1 sitruunan mehu
suolaa
mustapippuria
100 g ranskankermaa

kuorrutus
1/3 hummuksesta
50 g ranskankermaa
ripaus suolaa
mustapippuria

koristelu
sitruunaviipaleita
kalamata-oliiveja
kurkkua
rucolaa tai yrttejä
pinjansiemeniä
mustapippuria rouhittuna

Valmista harissakanatäyte. Pilko nyhtökana pieneksi silpuksi ja laita kulhoon. Pilko maustekurkut pienen pieneksi kuutioksi ja sekoita kanan joukkoon. Pese sitruuna ja raasta kuoren keltainen osa. Lisää täytteeseen ranskankerma ja mausta seos harissalla makusi mukaan (aloita ensin vajaalla ruokalusikallisella, lisää maun mukaan) sekä raastetulla sitruunan kuorella ja timjamilla. Mausta seos suolalla ja pippurilla. Maista, mausta tarvittaessa lisää. Valmis kanatäyte saa olla aavistuksen tulista, sillä maku laimenee muiden voileipäkakun ainesten kanssa. Jätä odottamaan.

Valmista hummus. Valuta ja huuhtele kikherneet, kaada ne monitoimikoneen tai blenderin kulhoon. Kuori ja pilko rouheasti valkosipulinkynnet, lisää kikherneiden joukkoon. Mittaa päälle tahini. Purista raastetusta sitruunasta mehu ja kaada lähes kaikki joukkoon. Mausta seos suolalla ja pippurilla. Aja hummus sametinpehmeäksi tahnaksi, maista ja mausta tarvittaessa lisää. Tässä vaiheessa hummus saa olla tiivistä. Sekoita viimeiseksi joukkoon ranskankerma ja sekoita ainekset juuri ja juuri sekaisin. Mittaa hummuksesta 1/3 pieneen kulhoon kuorrutusta varten.

Valmista kuorrutus. Sekoita hummuksen joukkoon nokare ranskankermaa, jolloin siitä tulee helpommin levitettävää. Mausta seos tarvittaessa lisäämällä hieman suolaa ja pippuria. Jätä odottamaan.

Kokoa kakku. Vuoraa 1,5 l vetoinen leipävuoka tuorekelmulla. Leikkaa 12 leipäpalasta hyvin ohuelti kova reuna pois samalla paloja tasoittaen. Lado vuoan pohjalle tiivis kerros leipiä. Purista sitruunasta mehu ja laimenna sitä tilkalla vettä niin, että nestettä on yhteensä 1,5 dl. Kostuta leipäsiivut kevyesti sitruunamehulla. Kaada päälle puolet harissakanatäytteestä ja tasoita pinta. Lado päälle seuraava kerros leipiä, tilkitse mahdolliset raot pienillä leipäsuiroilla ja kostuta ne kevyesti sitruunavedellä, kaada päälle täytteeksi tuleva hummus, tasoita pinta. Lado seuraava kerros leipiä ja tee tarvittaessa täyttöpaloja, kostuta leivät. Kaada päälle loput harissakanatäytteestä ja tasoita pinta. Lado viimeinen kerros leipiä päälle, joista tulee lopulta kakun pinta. Täytä mahdollinen kolo leivillä. Kääri tuorekelmu tiukasta vuoan ympärille ja jätä voileipäkakku makuuntumaan jääkaappiin kevyen painon alle mieluiten yön yli tai vähintään muutamaksi tunniksi.

Kuorruta voileipäkakku. Notkista hummus-ranskankermaseos ja levitä se pienellä palettiveitsellä tai nuolijalla kauttaaltaan kumotun kakun päälle. Tee halutessasi pintaan koristekuvio. Koristele pinta pestystä sitruunasta leikatuilla pienillä sitruunaviipaleilla, kurkkukoristeilla, kalamata-oliiveilla, pinjansiemenillä ja yrteillä tai rucolalla. Rouhi pinnalle kevyesti mustapippuria. Anna makuuntua hetki jääkaapissa ennen tarjoilua.

Nam! Oli niin hyvää. Kannattaa laittaa harissaa reilusti, sillä kakun muut maut ja leivät imevät osan täytteen tulisuudesta. Pieni potku siis saa tulla kakkuun. Mie tykkään, että voileipäkakun täytteet on naputettu mahdollisimman pieneksi kuutioksi ja tässäkin kannattaa nähdä se vaiva niin kanan pilkkomisessa kuin maustekurkkujen silppuamisessa pieniksi silpuiksi, lopputulos palkitsee. Kartan yleensä sosemasia täytteitä voileipäkakuissa - esim. kinkkuvoileipäkakussa en ikinä ajaisi kinkkutäytettä soseeksi - mutta hummus ja muut vastaavat tahnat tuovat ainoan poikkeuksen. Samalla tahnalla voi sitten kuorruttaa kakkua, niin saa kätevästi käytettyä koko satsin. 

Vinkki: Halutessaan voisi tehdä kuorrutteen 200g maustamattomasta tuorejuustosta, johon lisää n. 50g ranskankermaa notkistamaan. Seoksen voi maustaa vaikka raastetulla valkosipulilla suolan ja pippurin lisäksi, niin se ei jää liian valjuksi täytteen rinnalla. Tuorejuustokuorrutteella kakusta tulee valkoinen, kun tämä hummuspintainen kakkunen on vähän kellertävämpi.

Resepti on julkaistu 2.4. ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Pekonipasta

Pekonipasta saa innoituksensa pasta carbonarasta

Oheinen resepti on yksi oma versioni pasta carbonarasta, miilunpolttajan pastasta. Autenttinen se ei ole, sillä käytin pekonia guancialen eli savustetun possunposken sijaan. Lisäksi tällä kertaa mukaan päätyi hävikinvälttämisen nimissä kokonaiset kananmunat keltuaisten sijaan ja persiljapuskan jämätkin sinne upposivat. Hurjan hyvää pekonipastaa siitä syntyikin!

3-4 annosta

140-170 g pekonia
2 kananmunaa
100 g parmesaania raastettuna
2 valkosipulinkynttä raastettuna
½ ptt persiljaa silputtuna
reilusti mustapippuria myllystä
ripaus suolaa
pastan keitinvettä
spaghettia

pinnalle 

raastettua parmesaania

mustapippuria

Pilko pekonit pieniksi paloiksi kylmälle pannulle ja nosta pannun lämpö kuumaksi, paahda pekonit rapeiksi. Nosta pannu levyltä syrjään ja jätä odottamaan. Sekoita pienessä kulhossa kananmunien rakenne rikki vispilällä, sekoita joukkoon raastetut valkosipulinkynnet ja reilusti raastettua parmesaania, vispaa kunnes seos alkaa muodostaa kastikkeen. Silppua persilja hienoksi silpuksi, sekoita kananmunajuustoseoksen joukkoon. Mausta seos kevyesti suolalla ja runsaalla vastarouhitulla mustapippurilla.

Keitä pasta reilulla suolalla maustetussa vedessä al denteksi pakkauksen ohjeen mukaan, ota kahvikupillinen keitinvettä talteen ja valuta pasta. Kaada pasta paistinpannuun pekonien päälle, kaada joukkoon kananmunajuustoseos ja nostele sekaisin, notkista rakenne tarvittaessa lorauksella pastan keitinvettä. Annostele välittömästi lautasille ja raasta päälle vielä lisää parmesaania ja rouhi päälle mustapippuria. Tarjoile heti.

Nam! Pasta carbonara tai pekonipasta, joku vastaava kuitenkin, on yksi miun lemppariruokiani. Tulee tehtyä harvoin, mutta kun tekee, niin sen nauttii erityisellä hartaudella. Pekonina tykkään käyttää Snellmanin Kunnon pekonia, jota tälläkin kertaa käytin ruokaan. Tykkään leikellä pekonit pieniksi sipruiksi saksilla suoraan kylmälle pannulle ja paahtaa ne oikein rapeiksi, lötköt pekonit eivät houkuta missään ja ikinä. Parmesaani aateloi ruoan, mutta tähän oikein hyvin grana padanokin.

Resepti on julkaistu 12.3.2025 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Pistaasipannacotta

Pistaasipannacottassa pistaasi on piilotettuna annosmaljan pohjalle herkullisen kreemin muodossa, pinnalla on rouheutta tuomassa hieman rouhittua pistaasia ja hurmaavia ruusunnuppuja

Mikäli ravintolan jälkiruokalistalta löytyvät tiramisú, crème brûlée ja pannacotta, on valinta vaikea. Kaikki kuuluvat ehdottomiin jälkiruokasuosikkeihini ja niinpä niiden välillä käydään kovaa taistoa, mikä vie milloinkin voiton. Mikäli joku näistä on maustettu jollain erikoisemmalla tavalla, melko varmasti valintani osuu silloin siihen. Sen sijaan jos jokaisen pitäisi opetella joku helppo ja moneen sopiva jälkiruokaherkku, ehdottaisin pannacottaa. Sitä voi varioida lukemattomin keinoin, sillä itse pannacottamassan voi keventää vaikkapa jogurtilla ja maustaa monin tavoin. Pannacottan alle voi kätkeä erilaisia makuja kompottien, hillojen, kuutioiden tai soseiden muodossa ja pinnan voi koristella myös millä tahansa. Kauden marjat, hedelmät, mausteet ja maut on helppo tuoda pannacottan kanssa esille ja se maistuu niin arjessa kuin juhlassa. Juhliin voi pannacottasta pyöräyttää myös ison piirakan, kuten eräs pääsiäinen tein – silloin kermavanukkaan päällä oli runsaasti tuoretta passionhedelmää. Kurkkaa passion-pannacottapiiraan reseptiin.

4 annosta

4 dl kuohukermaa

1 dl maitoa

½ dl sokeria

1 rkl vaniljasokeria

2 liivatelehteä

4 rkl pistaasikreemiä

koristeluun

rouhittua pistaasipähkinää

kuivattuja ruusunnuppuja tai syötäviä kukkia

Laita liivatelehdet likoamaan runsaaseen kylmään veteen. Mittaa kattilaan kuohukermat, maito ja sokerit. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä muutaman minuutin ajan koko ajan sekoitellen, ettei seos pala pohjaan. Nosta kattila pois liedeltä. Nosta liotetut liivatelehdet vedestä, purista kuivaksi ja liota kuumaan vaniljakermaan. Sekoita kevyesti ja anna jäähtyä.

Annostele pistaasikreemi neljän annosmaljan tai juomalasin pohjalle, 1 rkl per annosmalja. Nosta tarvittaessa maljat jäähtymään hetki pakastimeen tai jääkaappiin. Annostele saostumisen aloittanut, jäähtynyt pannacottaseos varovasti pistaakreemin päälle, ettei kerrokset sekoitu ja sula. Anna pannacottien jäähtyä kokonaan huoneenlämmössä, peitä jokainen annosmalja tuorekelmulla ja nosta jääkaappiin vähintään muutamaksi tunniksi hyytymään. Voit valmistaa pannacotat jo edellisenä päivänä ennen tarjoilua. Koristele annokset rouhituilla pistaasipähkinöillä ja syötävillä kukilla, kuten kuivatuilla ruusunnupuilla juuri ennen tarjoilua.

Vinkki: Pistaasikreemiä saa esim. aasialaisista ruokakaupoista. Voit korvata sen hasselpähkinä-kaakaolevitteellä, hillolla, marjoilla tai kuutioiduilla hedelmillä. Jos pohjalle tuleva yllätys on liian juoksevaa, jäädytä maljoja hetki pakastimessa ennen pannacottan lisäämistä. Voit myös annostella makuaineet pannacotan pinnalle. Koristele annokset makuun sopivasti. Kahdella liivatteella jälkiruoasta tulee hyvin pehmeää, jos pidät kovemmasta pannacottasta tai teet kumottavia annoksia, lisää yksi liivatelehti. Pannacottaan uppoaa kätevästi kaikki ylijäämäkermat.

Muita pannacottareseptejäni

tyrni-vaniljapannacotta
valkosuklaapannacotta ja granaattiomenakompotti
passion-pannacottapiiras 

Olihan se kyllä todella hyvää! Jäädytin annosmaljoja tosiaan hetken pakastimessa pistaasikreemin kanssa, ettei kreemi varmastikaan ala sulaa pannacottan lämmöstä. Olisi riittänyt hetki jääkaapissakin, mutta pelasin varman päälle. Kreemi kannattaa annostella huoneenlämpöisenä, jääkaappikylmänä sitä ei saa asettumaan nätisti kauttaaltaan kipon pohjalle. Kreemin olen ostanut varmaankin Joensuusta Jana Marketista, mielestäni myös Onni Market myy sitä. Samoin Kansainvälisiltä suurmarkkinoilta saa vastaavia ja luulisin, että isoimmista marketeistakin saa. Jos ei ole pistaasikreemiä saatavilla, niin tilalle käy hyvin Nutella, mutta miksei ihan joku hillokin tai marjat, mitä sattuu löytymään. Vaihtoehtoja on rajattomasti!

Resepti on julkaistu 5.2.2025 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani, jossa alkoi muuten kymmenes vuosi ruokajuttujen parissa! Melko kiva merkkipaalu :) Jos on toiveita vuoden resepteiksi, niin otan ideoita vastaan. Toki unohdin itse lehtijutussa mainita, että kymmenen vuotta on juttuja jo kirjoiteltu lehteen... 

Kinkkuvoileipäkakku 30 henkilölle

 

Iso kinkkuvoileipäkakku riittää monelle, mutta on myös näyttävä juhlapöydän tarjottava

Rakastan erilaisia voileipäkakkuja ja etenkin niiden tekemistä! Kinkkuvoileipäkakku on meidän perheen ja suvun ehdoton lemppari ja sitä onkin saanut tehdä useisiin isoihin ja pieniin juhliin, mutta myös arkisempiin tilaisuuksiin herkuteltavaksi. Tämän kyseisen kakkusen tein kesällä kummityttöni 1-vuotisjuhliin. Yleensä koristelen hillitysti ja melko eleettömästi kakkuja, mutta tämä iso kakku sai inspiraation valloilleen ja niinpä kakun päälle löytyikin vaikka mitä koristeita. Nuo pienet kuvioidut suolakeksit olivat kiva lisä, joilla sai vähän rousketta, mutta myös korkeutta koristeisiin.

leipä

36 isoa paahtoleipäpalaa (3 isoa pakettia)

½ l vettä

1 lihaliemikuutio

maustekurkkutäyte

200 g maustamatonta tuorejuustoa

200 g kermaviiliä

6 isoa maustekurkkua (irtomyynnistä)

½ dl juoksevaa hunajaa

mustapippuria

tarvittaessa ripaus suolaa

kinkkutäyte

400 g maustamatonta tuorejuustoa

400 g kermaviiliä

900 g saunapalvikinkkua

3 punaista suippopaprikaa

1 ptt tuoretta persiljaa

4 rkl sinappia

mustapippuria

suolaa

kuorrutus

400 g ruohosipulituorejuustoa

200 g ranskankermaa

ripaus suolaa

ripaus mustapippuria

koristelu

vuonankaalia

jääsalaattia

pehtoorinsalaattia

tummia viinirypäleitä

kirsikkatomaatteja

ohuen ohutta pippurikinkkua

leipäjuustoa

kurkkua

tuoretta oreganoa

Käytä irtoreunavuokaa, muotoile se käyttämäsi tarjoiluvadin kokoiseksi. Tässä on 3x3 paahtoleivän kokoisena Vallilan muovitarjottimella. Kuumenna vesi kiehuvaksi pienessä kattilassa, liota lihaliemikuutio veteen, jätä odottamaan. Leikkaa vähintään 36:n leipäpalan kova reuna äärimmäisen ohuelti pois, samalla palat tasaten. Älä leikkaa leipien reunoja kokonaan pois, se on turhaa hukkaa. Jätä odottamaan.

Valmista maustekurkkutäyte. Sekoita ranskankerma ja tuorejuusto pikkukulhossa vispilällä sekaisin. Leikkaa maustekurkut pitkittäin ohuiksi siivuiksi, leikkaa ne pitkittäin suikaleiksi ja kuutioi pienen pieneksi silpuksi. Laita maustekurkkusilppu valumaan siivilään ja anna valua kinkkutäytteen valmistamisen ajan. Lopuksi painele maustekurkkuja vielä lusikalla, käsin tai paperilla ylimääräisen kosteuden poistamiseksi. Sekoita kurkkukuutiot tuorejuusto-ranskankerman sekaan, mausta seos hunajalla, mustapippurilla ja tarvittaessa kevyesti suolalla. Hunaja saa maistua täytteestä.

Valmista kinkkutäyte. Sekoita isossa kulhossa ranskankerma ja tuorejuusto vispilällä sekaisin. Leikkaa palvikinkku pienen pieniksi kuutioiksi, sekoita tuorejuusto-ranskankermapohjaan. Pese ja halkaise suippopaprikat, poista vaaleat kalvot ja leikkaa paprikat ensin pitkiksi ohuiksi suikaleiksi. Sen jälkeen kuutioi paprikasuikaleet pienen pieniksi kuutioiksi, sekoita täytteen joukkoon. Silppua persilja pieneksi silpuksi, sekoita täytteeseen. Mausta täyte sinapilla, pippurilla ja suolalla. Maista, mausta tarvittaessa lisää.

Kokoa voileipäkakku. Asettele vuoan sisään tarjottimelle ensimmäiset 9 palaa leipää, kostuta ne kevyesti pullasudin avulla. Levitä päälle puolet kinkkutäytteestä. Asettele kinkkutäytteen päälle kerros leipiä, kostuta kevyesti. Levitä keskikerrokseen koko maustekurkkutäyte. Asettele päälle kerros leipiä, kostuta. Levitä päälle loput kinkkutäytteestä ja asettele päälle viimeinen kerros paahtoleipiä, josta tulee kakun pinta. Paina leipiä kevyesti kinkkutäytteeseen ja kostuta pinta. Kääri tuorekelmu tiiviisti voileipäkakun päälle ja vuoan reunoille, kääri päälle kerros foliota. Jätä jääkaappiin makuuntumaan yön yli.

Valmista kuorrutus. Sekoita pienessä kulhossa vispilällä ruohosipulituorejuustot sekä ranskankerma. Mausta seos kevyesti suolalla ja pippurilla. 

Kuorruta kakku. Poista kakun päältä folio, tuorekelmu ja reunavuoka. Levitä kuorruteseos palettiveitsellä kauttaaltaan kakun reunoille ja pinnoille, siisti reunat tasaiseksi. Koristele kakun pinta salaateilla, yrttioksilla, puolitetuilla kirsikkatomaateilla ja viinirypäleillä. Leikkaa kurkusta ja leipäjuustosta pienillä muoteilla kuvioita ja asettele kuviot kakun pinnalle. Asettele kakkuun pieniä voileipäkeksejä tai isommista voileipäkekseistä murrettuja palasia. Puolita pippurikinkkusiivut ja kääri rullalle, asettele rullat pystyyn kakkuun. Nosta päälle kevyesti folio ja pidä jääkaapissa tarjoiluun asti.

Kinkkutäytteen valmistus: kaikki ainekset valmiiksi pilkottuina ja sekoitusta vaille valmiina.
Kulho on varmaankin joku 4-5l vetoinen.

Voileipäkakun kokoaminen: vasemmalla maustekurkkutäyte, keskellä kinkkutäyte ja alla kostutukseen käytettävä lihaliemi. Leivät odottavat reunavuokaan ladottuna tarjoiluvadilla.

Yön yli tekeytynyt kakku juuri ennen kuorrutusta. Reunavuokaa (kakkuvuokaa, astiaa tai muuta tukea) käyttämällä reunoista saa suorat eikä hukkapaloja tarvitse leikata, kuten vapaasti kasaamalla tehdystä kakusta pitäisi leikata. Kakku on korkea, mutta kestää hyvin pystyssä ja kasassa myös leikatessa.

Minä mitoitan tämän kakun n. 30 hengelle. Meillä tykätään voileipäkakusta ja tietysti karjalaisuuteen kuuluu, että häpeähän se olisi, jos ruoka loppuisi juhlissa kesken. Lisäksi seuraavana päivänä on kiva syödä vielä lisää voileipäkakkua!

Jos tämä annos on sinun käyttöösi liian suuri, kurkkaa 10 hengen kakun resepti täältä, sen voi kasata kätevästi 1,5 l vetoiseen leipävuokaan. Joskus laitan tähän kinkkukakkuun kinkun kaveriksi hieman metwurstia makua tuomaan. Tuoreen suippopaprikan voisi hyvin korvata kaupan säilötyllä paahdetulla paprikalla, se on todella hyvänmakuista. 

Erilaisia voileipäkakkureseptejä olisikin vino pino bloggaamatta, kun on tullut vuosien varrella tehtyä niitä paljon niin itse kuin pidettyä erinäisiä voileipäkakkukurssejakin kansalaisopistolla. Tänä keväänä voileipäkakkukurssia ei varmaankaan ole, mutta vielä kevään tulevilla kursseilla teemme joka tapauksessa jotain voileipäkakkuja.

Kurkkaa Voileipäkakut-kategoriasta muita voileipäkakkureseptejäni!