Puolukka-kinuskipalat

Puolukka-kinuskipalat maistuvat herkullisilta, olipa talvi tai kesä. Ne valmistuvat nopeasti
ja varsin helposti, sillä täytteeseen käytetään valmista puolukkahilloa.

Joulu tulla jolkottaa jo kulman takana, mutta reseptin kuva vie ajatukset keskelle kauneinta kesää. Näitä leivoksia leivoin jo toissakesänä, mutta resepti on tälläkin kertaa jäänyt odottamaan julkaisuvuoroaan. Sinänsä uusi innovaatio tämä ei ole, resepti on vuosikymmeniä vanha ja peräisin mummoni reseptiarkistoista. Miellän puolukan ja kinuskin vahvasti talveen sopiviksi mauiksi, joten niinpä joulureseptiksi tämä sopii mainiosti. Jos tarvitset hieman kirpeää, mutta kinuskilla lempeäksi muuntuvaa ja taatusti maukasta jälkiruokaa, niin kokeile tätä. Leivospalat ovat todella helppo ja nopea valmistaa, joten nämä voi tehdä vaikka pienessä kiireessäkin. Miksipä ei kinuskia voisi maustaa vaikka piparkakkumausteella inkiväärin sijaan, jos haluaa korostaa jouluista makua. 

12-16 annosta / uunipelti

pohja

6 kananmunaa

3 dl sokeria

2 dl vehnäjauhoja

1 dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

täyte

500 g kiinteää maitorahkaa

2 dl valmista puolukkahilloa

kinuski

3 dl kuohukermaa

1 ½ dl sokeria

1 ½ dl fariinisokeria

2 rkl voita

½ tl inkivääriä

1 tl vaniljasokeria

koristeeksi puolukoita

Valmista pohja. Vaahdota kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Sekoita kuivat aineet, siivilöi vaahtokulhoon ja sekoita ne nuolijalla nostellen munasokerivaahdon joukkoon. Levitä taikina leivinpaperoidulle matalalle uunipellille tai tätä aavistuksen pienempään reunalliseen vuokaan ja paista 225-asteisessa uunissa keskitasolla n. 15 minuuttia. Anna jäähtyä kokonaan.

Valmista täyte ja täytä kakkulevy. Sekoita puolukkahillo maitorahkan joukkoon. Puolita kakkulevy keskeltä. Nosta toinen kakkulevy tarjoiluvadille ja levitä täyte päälle. Nosta toinen kakkulevy päälle, paina kevyesti kiinni täytteeseen. Nosta jääkaappiin odottamaan.

Valmista kinuski. Mittaa kattilaan kerma ja sokerit. Keitä seosta miedolla lämmöllä välillä sekoittaen, kunnes tippa kinuskia kylmään veteen pudotettuna pysyy kiinteänä pallona. Aikaa kinuskin keittämiseen menee n. 30-40 minuuttia. Sekoita voi ja mausteet kinuskin joukkoon. Kaada kinuski kuumana jääkaapissa olleen kakkulevyn pinnalle, levitä nopeasti koko kakun pinnalle. Leikkaa tasakokoisiksi leivospaloiksi ja koristele jokainen pala muutamalla kokonaisella puolukalla. Jos puolukoita ei ole saatavissa, voit laittaa koristeeksi hyvin pienen nokareen puolukkahilloa.

Nam! Nämä ovat kyllä todella hyviä. Kinuskissa pientä jujua tuo inkivääri, joka raikastaa leivosta vielä entisestään. Jos taas tykkää kirpeämmästä mausta, voisi puolukkahillon korvata puolukkasurvoksella ja lisätä tarpeen mukaan sokeria. Ja todellakin, täytteseen ei tule mitään hyydyttävää ainesta, joten kannattaa valita sitä perinteistä kiinteää rahkaa, eikä niitä nykyisin myynnissä olevia löysiä ja pehmeitä rahkoja. Tarvittaessa käytä liivatetta, jos koostumus epäilyttää. Ihan alkuperäisessä reseptissä leivokset on vielä kostutettu omenamehulla, mutta mie olen jättänyt sen pois, kun muuten näistä tulee liian hajoavia ja pehmoisia. Minusta tämä ei kaipaa ollenkaan kostutusta. 

Resepti on julkaistu 10.12.2025 julkaistulla Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Jäälauttaleivos

Jäälauttaleivokset ovat saaneet nimensä marengista, joka halkeilee kuin jäälautta.

Erityisen hyvin talven ajan kahvipöytään sopivat oheisella reseptillä valmistuvat jäälauttaleivokset. Ohje on jo vanha, mutta aina niin maistuva. Hieman rapean ja sitkeän keksipohjan päälle on ripoteltu antelias määrä maitosuklaarouhetta, joka sulaa uunissa ihanasti ja pinnalla on jäälauttoja muistuttava rapea kevyt, mutta makea marenki. Monta eri koostumusta ja makua tuovat pieneen suupalaan mukavasti yllätyksellisyyttä.

Leivospalat kannattaa leikata melko pieniksi, sillä ne ovat melkoisen makeita. Ja ainahan halutessaan niitä voi napsia tarjoiluvadilta useamman, mikäli yksi ei riitä. Tämäkin resepti on päässyt taas käyttööni vuosien unholan jälkeen. Kannattaa kokeilla!

40 pientä leivosta

pohja
200 g voita
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
3 kananmunan keltuaista
4 dl vehnäjauhoja
1 rkl maitoa
1 tl leivinjauhetta
½ tl ruokasoodaa
2 tl vaniljasokeria

taikinan päälle
150-200 g maitosuklaata

marenki
3 kananmunan valkuaista
2 dl sokeria

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Erottele keltuaiset ja valkuaiset, lisää keltuaiset voi-sokerivaahtoon. Lisää maito ja keskenään sekoitetut kuivat aineet, sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Painele taikina jauhoja apuna käyttäen leivinpaperoidulle uunipellille. Rouhi suklaa ja levitä tasaisesti taikinan päälle, painele suklaa taikinaan kiinni. Vatkaa valkuaiset puhtailla vispilänterillä kuohkeaksi valkeaksi vaahdoksi, lisää sokeri vähitellen koko ajan vatkaten. Valmiista marengista ei erotu sokerikiteet ja se on muuttunut kauniin kiiltäväksi. Levitä marenki suklaapintaisen taikinan päälle ja levitä palettiveitsellä tai lusikalla varovasti, ettei suklaa irtoa marengin joukkoon. Paista 175-asteisesssa uunissa n. 30 minuuttia. Anna jäähtyä ja leikkaa hyvin pieniksi annospaloiksi. Tarjoile jäähtyneenä.

Nam! Keksipohja on todella maukas, suklaa tuo siihen kivaa makua ja marenki mukavaa rapeutta, samalla ollen viimeinen silaus leivokselle. Uunipellillisestä saa helposti leikattua 40 pientä leivospalaa, joten tämä on riittoisaa tarjottavaa isommallekin porukalle. Itse tykkään käyttää Fazerin sinistä leivonnassa, mutta halutessaan tähän voisi kokeilla vaikkapa tummaa suklaata, joka toisi aavistuksen karvautta makeaan lopputulokseen. Miksei myös joku makusuklaa voisi toimia, kuten minttusuklaa.

Kuvassa näkyvän leivoksen on leiponut leivontakurssilaiseni, sillä olen kadottanut kaikki omat kuvani oheisesta leivonnaisesta.

Resepti on julkaistu 12.11.2025 julkaistun Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Vadelma-aurajuustokakku

Ihanassa kakussa maistuvat herkullisen
suolainen aurajuusto ja makea vadelmakiille.

Tämä kuvassa näkyvä kakku tuli leivottua jo vuoden 2023 joulun jälkiruoaksi, mutta päivänvalon resepti näkee nyt, lähes vuotta myöhemmin. En tainnut julkaista aikoinaan kuvaakaan tästä kuin Instagramin reelsissä, joten idea pääsi vähän hukkumaan, kunnes oli aika kirjoittaa vuoden viimeinen ruokajuttu osaltani Heiliin. Niinpä kaivelemaan puhelimen kuvia ja Instan tarina-arkistoa, josta lopulta kuvat löytyivätkin. Pidän aurajuustosta valtavan paljon ja tässä sen kirpakka suolaisuus muuttuu lempeäksi ja suussasulavaksi sokerien kaverina, kun kylkeen tulee vielä makea vadelmakiille. Aivan ihana jälkiruoka. Uskallan luvata, että kakku maistuu myös sellaiselle, joka ei sinihomejuustosta niin välitä. Tämän vuoden jälkkäriksi on luvassa jotain, johon tulee ennakkosuunnitelmien mukaan violettia!

10 annosta / 24-26 cm irtopohjavuoka

pohja
200 g pipareita (gluteenittomia)
80 g voita

juustotäyte
170 g aurajuustoa
1 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria
100 g (1 dl) ranskankermaa
2 dl kuohukermaa
4 liivatelehteä
½ sitruunan mehu

vadelmakiille
200 g pakastevadelmia
1 ½ dl hyytelösokeria
1 dl vettä

koristelu
tuoreita vadelmia
minttua tai sitruunamelissaa

Valmista pohja. Murskaa piparit hienoksi murskaksi. Sulata voi ja sekoita voisula piparimurskan joukkoon. Vuoraa 24-26 cm irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla, voitele ja tomusokeroi vuoan reunat tai käytä reunakalvoa. Taputtele piparivoiseos vuoan pohjalle. Laita jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.

Valmista täyte. Hienonna aurajuusto haarukalla. Sekoita joukkoon sokerit ja ranskankerma. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen 10 minuutiksi. Vatkaa sillä välin kuohukerma napakaksi vaahdoksi ja lisää kermavaahto juustoseoksen joukkoon, sekoita tasaiseksi. Purista sitruunanpuolikkaasta mehu mukiin, kuumenna mikrossa kiehuvaksi. Sulata kuivaksi puristetut liivatteet kiehuvan sitruunamehun joukkoon ja jäähdytä. Sekoita jäähtynyt liivateseos nopeasti ohuena nauhana koko ajan vatkaten täytteen joukkoon. Kaada täyte vuokaan pohjan päälle ja tasoita pinta. Laita kakku jääkaappiin jähmettymään.

Valmista kiille, kun kakun pinta on hyytynyt. Laita kaikki kiilteen ainekset pieneen kattilaan ja keitä, kunnes vadelmat ovat soseutuneet. Halutessasi voit paseerata vadelmansiemenet pois tiheän siivilän avulla. Anna kiilteen jäähtyä kunnolla ja levitä hieman hyytymisen aloittanut, jäähtynyt vadelmaseos tasaisesti kakun pinnalle. Anna kakun jähmettyä kylmässä muutama tunti ennen tarjoilua. Koristele kakku ennen tarjoilua tuoreilla vadelmilla ja mintun tai sitruunamelissan lehdillä.

HUOM! Liian kuuma kiille sulattaa aurajuustotäytteen ja se voi näkyä kakun pinnalla sellaisena ikävänä sameutena ja valkoisuutena, joten kannattaa rauhassa antaa kakun hyytyä ennen kiilteen lisäämistä ja kiille saa olla oikeasti kunnolla jäähtynyttä ennen kakun päälle lisäämistä. Tämä metodi sopii kaikkiin kakkuihin, joihin tulee kiille. Jos et omista reunakalvoa, joka on sangen kätevää juustokakkuja valmistaessa, niin voitele ja tomusokeroi reunat. Silloin kakun reunoista tulee siistit ja ei tarvitse raapia vuoan reunoja piloille veitsillä. 

Resepti on julkaistu 4.12.2024 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani. 

Kookoslastut eli kookospikkuleivät

Kookoslastut säilytetään peltirasiassa

Kookoslastut kuuluvat kauralastujen sekä joulupiparien ohella niihin ensimmäisiin leivonnaisiin, joita tulee lapsena leivottua vanhempien kanssa - ainakin näin meidän suvussa näyttää asia olleen. Niinpä miekin olen syönyt ja tehnyt kookoslastuja koko ikäni, välillä eri reseptejä kokeillen, mutta aina lopulta tähän reseptiin palaten. Tämä resepti on siis ollut äitini käytössä jo vuosikymmeniä. Kuinka herkullisia ne ovatkaan!

n. 30 kappaletta

1 kananmuna
1 dl sokeria
100 g kookoshiutaleita
2 rkl vehnäjauhoja
½ tl leivinjauhetta
50 g voita

Laita uuni lämpenemään 175-asteeseen (kiertoilma 150c). Sekoita kananmuna ja sokeri. Lisää kevyesti käännellen keskenään sekoitetut kuivat aineet ja sulatettu voi. Nosta taikinasta lusikalla pieniä kekoja pellille leivinpaperin päälle. Jätä kekojen väliin reilusti tilaa, sillä kookosleivät leviävät kovasti. Paista uunin keskiosassa n. 8 minuuttia tai kunnes kakkuset ovat saaneet reunoille hieman ruskeaa väriä.

Ihania! Kookoslastut ovat kyllä kauralastujen ohella suora makumatka lapsuuteen. Tämä on se resepti, jolla meillä on kookoslastut leivottu koko elämäni ajan. Ei epäonnistu ikinä.

Kauralastut

Kauralastut kannattaa säilyttää peltirasiassa

Kun olin pieni, lähestulkoon ensimmäisiä leipomisiani olivat kaura- ja kookoslastut. Niitä on helppo tehdä pikkuistenkin, sillä tekeminen vaatii lähinnä sekoittamista eikä ihan hirveää sotkuakaan saa aikaiseksi. Meillä oli lapsuudenkodissani aina etenkin juhlissa ja juhlapyhinä tarjolla äitini leipomia kaura- ja kookoslastuja ja niinpä niitä on edelleenkin tarjolla. Minä leivoin kookoslastuja veljentyttöni ristiäisiinkin viime syksynä. Näissä maistuu lapsuudenmuistot!

2 dl sokeria
1½ dl voisulaa (150 g)
½ dl kuohukermaa
½ dl siirappia
2 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja
½ tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria

Sekoita kaikki aineet keskenään ja nosta taikinasta pieniä nokareita pellille melko kauas toisistaan, sillä kauralastut leviävät kovasti. Paista 200-asteisessa uunissa n. 6 minuuttia tai kunnes kauralastut ovat saaneet kauniin värin reunoilleen. Kiertoilmalla paistolämpötila on 175 astetta. Anna jäähtyä kokonaan pellillä ja siirrä valmiit pikkuleivät peltirasiaan. 

Minun lemppariani! Ai että. Nämä on kyllä hyviä. Eikä ikinä epäonnistu, paitsi jos unohtaa pellit uuniin. Kauralastuihin tulee hieman toffeinen vivahde, kun sokeri ja voi paahtuvat kevyesti uunissa. Silloin myöskään ne hieman liian kauan aikaa uunissa olleet eivät maistu mitenkään pahalle.

Gluteeniton ja hiivaton pähkinäleipä

Kuva ei anna oikeutta tälle ihanalle gluteenittomalle ja hiivattomalle leivälle

Tämä resepti on käytössä minulla etenkin joulun seutuun, kun haluan jotain helppoa ja hyvää leipää syötäväksi juustojen ja hillojen kanssa. Tai ihan vain herkutella hyvällä leivällä. Resepti on saatu alunperin Martoilta, jollain ehkä joulukurssilla jo lähemmäs 10 vuotta sitten. 

1 kpl / 1,5l leipävuoka

5 dl gluteenitonta jauhoseosta

1 ½ dl gluteenittomia kaurahiutaleita

1 dl cashewpähkinöitä

½ dl hasselpähkinöitä

1 tl kuminan siemeniä

1 tl ruokasoodaa

1 tl leivinjauhetta

1 ½ tl suolaa

4 dl omenamehua

1 ½ dl tummaa siirappia

Hienonna pähkinät ja murskaa morttelissa kuminansiemenet. Sekoita keskenään kaikki kuivat aineet. Sekoita joukkoon omenamehu ja siirappi. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Voitele 1,5 l leipävuoka voilla ja kaada taikina voideltuun vuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa (kiertoilmalla 160c) n. 45 minuuttia tai kunnes leipä on kypsää ja saanut kauniin värin. Anna leivän jäähtyä hetki vuoassa ja kumoa sen jälkeen, jäähdytä kunnolla ennen leikkaamista.

Nam! Tämä on yksi parhaista gluteenittomista leivistä, mitä olen vuosien varrella tehnyt tai syönytkään. Todella hyvä maku ja makuahan saa muutettua vaihtelemalla eri pähkinöitä ja makuaineita. Mie pidän kuminasta, mutta kaikki eivät siitä välitä. Kuminan voi vaihtaa fenkoliin tai jättää vaikka kokonaan pois. Ananasmehu tai muu vaalea mehu käy hyvin omppumehun tilalle.

Liettualainen kylmä punajuurikeitto

 

Liettualainen kylmä punajuurikeitto tuo mieleen kotoisen rosollin

Erityisesti talvisin minut valtaa suunnaton punajuurihimo. Punajuuria tulee nautittua muodossa jos toisessa ja lähes liiankin usein. Voisipa jopa sanoa, että yksi lempiraaka-aineistani on punajuuri. Ehdotonta herkkua on uunissa paahdetut punajuuret, joita voi napostella sellaisenaan tai perinteisemmin ruoan lisukkeena tai vaikkapa vuohenjuustokreemin kaverina. Tämä kylmä liettualainen punajuurikeitto on ollut to do -listallani hyvin kauan ja nyt kun kaupasta tarttui mukaani etikkapunajuuripurkki, muistin vihdoin tehdä keittoa, enkä popsinut kaikkia punajuuria parempiin suihin jo suoraan purkista. Näin joulun lähestyessä ei voi myöskään välttyä mielleyhtymältä rosolliin, makumaailmoissa on paljon samaa - varsinkin, kun varsisipulien puutteessa laitoin keittooni tavallista sipulia. 

4 annosta

400 g etikkapunajuuria
½ iso kurkku
2 kevätsipulia varsineen tai pala sipulia
1 rku ruohosipulia
½ rku tilliä
6 dl piimää
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
½ sitruunan mehu

koristeluun
2 etikkapunajuurta
4 kananmunaa
ruohosipulisilppua

Valmista ensin keiton koristeeksi tulevat ainekset. Keitä koristeeksi tulevat kananmunat juuri ja juuri koviksi, n. 7-8 minuuttia. Anna jäähtyä kylmässä vedessä, kun ne ovat jäähtyneet, silppua pieniksi kuutioksi. Ota kaksi etikkapunajuurta ja kuutioi ne pieniksi kuutioiksi. Silppua pieni määrä ruohosipulia. Jätä koristeet erilleen odottamaan käyttöä.

Valmista keitto, käytä mieluiten jääkaapissa viilennettyjä aineksia. Valuta keitttoon tulevat punajuuret ja laita ne blenderin tai sauvasekoittimen kulhoon. Mittaa myös kaikki loput ainekset kulhoon ja soseuta keitto tasaiseksi, maistele ja lisää tarvittaessa mausteita. Jos keitto on kovin tanakkaa, löystytä rakennetta lisäämällä loraus piimää. Anna keiton tekeytyä hetki jääkaapissa ennen tarjoilua.

Annostele viilennetty keitto tarjoilulautasille ja nosta pinnalle pieni keko punajuurikuutioita, sen päälle kananmunahakkelusta ja viimeiseksi ruohosipulisilppua. Tarjoile välittömästi.

Vinkki: Tarjoile rosollille maistuva kylmä punajuurikeitto joulun alkupalana. Alkupalana keittoa riittää kahdeksalle syöjälle. Voit tarjoilla lisänä hyvää, rapeaa leipää tai patonkia. Mikäli keittoa jää yli, siirrä se blenderin kulhosta lasiastiaan, ettei kannun tiivisteet värjäänny. 

Oijoi, olipas se herkullista! Mietin, että keitto sopisi hyvin myös kesään, vaikka näin kahdenkymmenen pakkasasteen keskellä hellekelit ovat melko kaukaisa ajatus. Etikkapunajuurista tulee melko tiukka etikkaisuus keittoon, joka ei itseäni haittaa. Mikäli tätä on tarkoitus tarjoilla lapsille tai henkilöille jotka eivät niin etikkaa fanittele, kannattaa joko käyttää osana tavallista keitettyä punajuurta tai blandata makua lisäämällä muita aineksia sekä erityisesti pehmentävää piimää. Vastaavasti ainakaan etikkapunajuurien määrää ei ainakaan kannata lisätä.

Resepti on julkaistu 5.12.2023 ilmestyvän Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Glögimarmeladi

Glögimarmeladit ovat hyvä joululahja tai herkku talvisiin glögi- tai kahvihetkiin

Tämä on vanha resepti, jolla olen tehnyt aikanaan joululahjoja läheisille. Kuvakin on vähintään 5 vuotta vanha, koska tuo pöytäliina ei ole ollut uudessa kodissani käytössä kertaakaan. Ja olen tässä asunut kohta jo neljä vuotta. Marmeladia olemme tehneet myös leivontakurssilaisteni kanssa joulukursseilla, mutta ne ei tahdo onnistua muutamassa tunnissa. Hyytymisaikaa ja kuivumisaikaa kannattaa varata aina vähintään se pari päivää, että lopputulos on onnistunut. Agar agaria käyttämällä marmeladit ovat myös vegaanisia.

5 dl valmista, vahvaa glögiä
6 tl agar agar –jauhetta
2 dl hillosokeria
ripaus kanelia
ripaus kardemummaa
viimeistelyyn hienoa sokeria (siro-sokeria)

Sekoita kattilassa glögi ja agar agar. Kiehauta ja kuumenna seosta n. 5 minuuttia koko ajan sekoittaen. Lisää sokeri ja mausteet, keitä taas 5 minuuttia. Siirrä kattila pois liedeltä ja kaada hieman jäähtynyt seos n. 20x20 vuokaan, joka on vuorattu tuorekelmulla. Laita jääkaappiin hyytymään. Kun marmeladi on hyytynyt (n. 30 minuuttia), leikkaa marmeladi pieniksi paloiksi ja jätä palat kuivumaan huoneenlämpöön päiväksi tai pariksi, kääntele paloja välillä, että ne kuivuvat tasaisesti joka sivulta. Kieritä valmiit marmeladit sokerissa kauttaaltaan ja paketoi sellofaaniin tai laita rasiaan.

Vinkki: Lisää kattilaan myös pari tähtianista ja nouki ne pois ennen vuokaan kaatamista. Tähtianis tuo ihanaa makua ja se sopii mainiosti glögiin - miksi siis ei myös glögimarmeladiin! Tähtianista käytetään myös herkullisessa lakritsiglögissä. 

Herkullisia! Makuvaihtelua marmeladeihin saa, jos käyttää erimakuisia glögitiivisteitä pohjalla, samoin voi lisätä mausteeksi myös vaikkapa tähtianista (nouki pois ennen massan kaatamista vuokaan). Muutoinkin tämä toimii hyvänä mittasuhde-reseptinä kaikille marmeladeille, samoilla suhteilla voi tehdä muistakin aineksista marmeloita. Kannattaa varata reilusti aikaa marmeladin hyytymiseen ennen pakkaamista, että lopputulos on siisti ja onnistunut. Valmiit marmeladit säilyvät hyvänä kuukausia, suurin uhka on epätiivis rasia ja marmeladin liiallinen kuivuminen. 

Nougatkranssi

Nougatkranssi on juhlava ja ihana herkkukakku, joka sopii niin jouluun kuin muihinkin juhliin. Varaa aikaa valmistamiseen, sillä kakun tulee jäähtyä hyvin ennen täyttöä ja kuorruttamista.

Klassikko vuosikymmenien takaa! Nougatkranssi tai -kakku, joka olisi ehkä sopivampi nimi, on makumuisto lapsuudesta. Reseptin tarkkaa ikää tai alkuperää minulla ei ole tiedossa, mutta mennään varsinkin yli 1970-luvusta heittämällä. Minulle resepti on päätynyt mummoni reseptiarkistoista. Parina viime vuonna tällä reseptillä ovat päässeet leipomaan joululeivontakurssilaiseni ja kuvien kakut ovatkin kurssilaisteni tekemiä, joten nämä kursseilla napsittuja kuvia. Nougatkranssi on ollut herkullista myös heidän mielestään.

n. 1,5-1,8 l torvikakkuvuokaan / n. 15-20 annosta

pohja
3 kananmunaa
1 ½ dl sokeria
1 ½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

vuokaan 

voita

korppujauhoja

täyte ja kuorrute
2 kananmunan keltuaista
½ dl sokeria
2 ½ dl kermamaitoa (tai kuohukermaa)
2 tl perunajauhoja
150 g voita
(2 rkl arrakkipunssia tai –esanssia, rommia tms)

nougat
1 dl sokeria
½ dl mantelirouhetta

Valmista pohja. Vaahdota kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Sekoita vaahtoon vehnäjauho-leivinjauheseos siivilän läpi. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi varovasti nuolijalla nostellen, vältä vatkaamista ettei taikina sitkisty. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun rengas- tai torvivuokaan. Paista 200-asteisessa uunissa n. 35-45 minuuttia eli kunnes kakku on kypsää, kokeile kypsyyttä tikulla – kypsään kakkuun tökättäessä tikkuun ei jää taikinaa. Anna jäähtyä vuoassa 10 minuuttia, kumoa kakku ja jäähdytä. Leikkaa jäähtynyt kakku kolmeen osaan kerroksittain, kuten täytekakku.

Leikkaa kakku kolmeen osaan, täytekakun tavoin. Voit suojata tarjoiluvadin levittämällä kakun alle leivinpaperisuikaleet, jotka on helppo poistaa kakun kuorruttamisen jälkeen.

Valmista täyte kakun paistuessa. Mittaa kattilaan keltuaiset, sokeri, kermamaito (50% maitoa ja 50% kuohukermaa) ja perunajauhot. Sekoita vispilällä koko ajan hämmentäen, kunnes kiisseli sakenee. Vaahdota seos kylmäksi sähkövatkaimella, voit nopeuttaa jäähtymistä kylmähauteella - varo, ettei vettä pääse vatkauskulhoon. Notkista voi ja lisää jäähtynyttä kiisseliä joukkoon koko ajan sekoittaen. Mausta halutessasi punssilla tai muulla alkoholilla. Levitä täytettä kakun väleihin (alle puolet) sekä kuorrutteeksi (reilut puolet) päälle.

Valmista nougat. Sulata sokeri paistinpannulla. Lisää joukkoon mantelirouhe ja sekoita hetki. Kaada seos voidellulle leivinpaperille ja anna jäähtyä. Rouhi nougatlevy pieneksi muruksi morttelissa, pussissa kaulimella hakaten tai veitsellä hienontaen. Ripottele muruset kakun pinnalle koristeeksi kauttaaltaan. Jäähdytä kakku jääkaapissa ennen tarjoilua. Voit pakata jähmettyneen kakun kakkupahville ja kääriä sellofaaniin.

Täytetty ja kuorrutettu nougatkranssi on todella juhlava

Niin herkullista ja unelmanpehmeää! Tämä maistui aivan lapsuudelle. Kakku itsessään on kuin pumpulia, todella kuohkeaa ja pehmeää. Täytteeksi ja kuorrutteeksi tuleva voikiisseli on pehmeää ja pinnalle ripoteltava nougatmuru on herkullista ja tuo sitten vielä rouskettakin mukavasti. Kannattaa käyttää mieluummin hienompaa mantelirouhetta kuin todella isoa ja karkeaa. Nougatkranssi tai -kakku sopii erityisesti juhlavaksi joulujälkiruoaksi mutta kaikkiin muihinkin juhliin pitkin vuotta. Täytteen ja kuorruttamisen levittämisessä oiva apu on palettiveitsi, jolla täytettä saa myös keskellä olevaan koloon.

Päärynä-fetapiirakka

Valmiin voi- tai lehtitaikinan päälle kasattu feta-päärynäpiiras on kohtuullisen nopea ja helppo valmistaa vaikkapa glögin seurassa tarjottavaksi.

Päärynä-fetapiiras on ihanan raikas, mehevä ja hieman makea piiras, jota on ollut omassa joulupöydässä jo parina vuotena. Alunperin resepti on ollut Pirkka-lehdessä ja se on jäänyt käyttöön. Olemme leiponeet reseptillä myös leivontakurssilaisteni kanssa, viimeksi viime viikonloppuna. Reseptiin kannattaa valita pieniä, yleensä rasiassa myytäviä, päärynöitä. Silloin päärynöistä saa kauniita pieniä siivuja, joskaan ne eivät ihan hirveästi näy rucolahunnun alta. Tämä tarjottava kannattaa valmistaa vasta juuri hetki ennen tarjoilua. Mukava idea on leipoa samoista aineksista myös annospiirakoita tai leikata annospalat isosta piirakasta ennen sen koristelua, jolloin rucola ei liiskaannu. 

Vegaanisena valmistamiseen vinkki postauksen lopussa!

10 annosta

pohja
600 g esikaulittu ja laskostettu voitaikinaa tai lehtitaikinaa

täyte
200 g fetajuustoa
200 g ranskankermaa
n. ½ tl mustapippuria
n. 400 g tuoretta päärynää
n. 1 rkl juoksevaa hunajaa
n. 30 g tuoretta rucolaa
n. 2 rkl pekaanipähkinöitä rouhittuna

voiteluun
kananmuna

Sulata taikina pakkauksen ohjeen mukaan. Kauli suorakaiteen muotoiseksi levyksi (25 x 40 cm, vajaan pellin kokoinen). Nosta taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Pistele pohja haarukalla. Halutessasi voi painaa n. 2 cm päähän reunasta veitsellä kehykset piirakalle.

Valmista täyte. Murustele feta ja sekoita puolet fetasta ranskankermaan mustapippurin kanssa. Pese ja viipaloi päärynät ohuiksi siivuiksi, voit käyttää siivuttamiseen mandoliinia. Levitä feta-ranskankerma taikinan päälle ja levitä päälle päärynäviipaleet hieman limittäin. Ripottele päälle loput fetamurut. Nosta reunat osittain täytteen päälle. Voitele piirakan reunat kananmunalla.

Paista 200-asteisen uunin alatasolla n. 30 minuuttia, kunnes pohja on kypsä ja rapea. Sillä välin paahda rouhitut pekaanipähkinät kuivalla paistinpannulla, varo polttamasta. Valuta paistetun piiraan pinnalle hunajaa, ripottele päälle rucolaa ja rouhitut paahdetut pekaanipähkinät. Tarjoile hieman jäähtyneenä.

Resepti: Pirkka

Päärynä-fetapiirakka ennen paistoa. Voit viipaloida pikkupäärynät myös pitkittäin.

Joulureseptien ihana uusi yllättäjä, aavistuksen makea ja sopivan suolainen, mutta kohtuullisen kepeä piiras maistuu ihanasti päärynälle ja fetalle. Sopivaa rapeutta pinnalle tuo pähkinät ja väriä vielä rucola. Todella mainio herkku niin glögin kaveriksi kuin muuhunkin herkutteluun ja ehdottomasti tätä voi leipoa muulloinkin kuin jouluna! Vuohenjuusto sopisi varmasti myös hyvin tähän fetan tilalle, samoin aurajuusto toimisi varmasti. Kaupoista löytyy isoja laskostettuja lehtitaikinalevyjä, jota tähän kannattaa käyttää sen vaivattomuuden takia. Jos et kuitenkaan satu sellaista löytämään, niin tavallisista lehtitaikinalevyistä saa yhteen nipistelemällä myös tarvittavan suuruisen taikinapohjan. Itse tekemällä kokeilisin tähän sekoitettua rahkavoitaikinaa. Sekoitetun rahkavoitaikinan reseptin löydät täältä.

Piirakasta tulee kaunis pitkittäisillä päärynäsiivuilla valmistettuna

Vinkki: resepti on helppo toteuttaa vegaanisena: varmista, että lehtitaikina on vegaaninen. Korvaa täytteen fetajuusto vastaamalla maidottomalla vegaanisella versiolla ja ranskankerma kaurafraichella, oma suosikkini on Oatlyn fraiche. Hunajan tilalle lorautetaan silloin agave-siirappia tai muuta siirappia, kuten vaaleaa tavallista siirappia. Voitelun voi jättää kokonaan pois tai tehdä sen kauramaidolla tai -kermalla. Myös soijajogurtti käy voiteluun. 

Rukiiset porotortut

Rukiiset porotortut ovat täynnä makua. Helppo taittelu takaa palamattomat
kulmat ja mehevän lopputuloksen.

Näiden rukiisten porotorttujen resepti on miulla ollut jo kauan aikaa, alunperin lienee kulkeutunut minulle kansalaisopiston joululeivontakurssin kautta joskus ammoisia aikoja sitten. Nyt olen itsekin jakanut tätä omilla joululeivontakursseilla jo vuosikausia eteenpäin. Mitäpä sitä hilloamaan hyviä reseptejä vain omassa käytössä, kun muutkin voivat niillä leipoa. Viimeisimmän kerran tällä reseptillä leipoivat lauantaiset leivontakurssilaiset ja kylläpä tuli taas herkkua! Kuvassa on siis kurssilaiseni tekemät leivonnaiset, omien tekemieni torttujen kuva on niin vanha ja pieneksi kutistunut eikä alkuperäistä löydy, ettei sitä oikein kehtaa blogiin enää laittaa.

vähintään 24 kappaletta

taikina

250 g voita

250 g maitorahkaa

2 ½ dl ruisjauhoja

2 ½ dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

ripaus suolaa

täyte

100 g poron (tai härän) kylmäsavupaistia

200 g yrttituorejuustoa

2 dl (100 g) juustoraastetta

ripaus pippuria

voiteluun

kananmuna

Valmista taikina. Sekoita huoneenlämpöiseen voihin rahka. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoita taikina juuri ja juuri sekaisin. Pane taikina noin puoleksi tunniksi jääkaappiin kovettumaan. Kaulitse taikina noin puolen sentin paksuiseksi levyksi, käytä kaulinnassa apuna vehnäjauhoja. Taita levy kolmin kerroin ja kauli uudelleen vielä kaksi kertaa aina kolmin kerroin taittaen. Poista ylimääräiset jauhot taitosten välistä pullasudilla. Kääri taikina muovikelmuun ja pane jääkaappiin puoleksi tunniksi.

Taikina on helposti käsiteltävää ja kaulittavaa, kaulitsemiseen tarvitaan
hyvin vähän jauhoja. Myös kerroksittain kaulinta on helppoa.

Valmista täyte. Hienonna poro pieneksi rouheeksi ja sekoita tuorejuuston sekä juustoraasteen kanssa. Mausta täyte pippurilla. Suolaa ei tarvitse lisätä, sillä kylmäsavuporo on itsessään suolaista. Halutessasi voit lisätä täytteeseen yrttejä tuomaan makua ja väriä.

Muotilla on helppo leikata sopivan kokoiset taikinaneliöt.
Voit tehdä muotin myös leivinpaperista mittaamalla.

Tee tortut. Kaulitse taikina jauhotetulla alustalla n. 36x54cm kokoiseksi levyksi. Leikkaa taikinasta 9x9cm neliöitä (tai käytä neliönmallista muottia tai torttumuottia). Tee neliöiden kulmiin viillot kohti keskustaa, jätä keskusta kokonaiseksi. Levitä täyte keskelle ja taita joka toinen sakara kohti keskustaa tai tee kuten kuvassa: käännä vastakkaiset kulmat keskelle ja annostele täyte keskelle. Nipistä taitoskohta kunnolla kiinni. Halutessasi voit painella sakarat myös ennen täytteen laittamista tai muotoilla tortut muun muotoisiksi. Voitele tortut kananmunalla ja paista 225-asteisessa uunissa alatasolla n. 10-12 minuuttia, eli kunnes ne saavat hieman väriä. Tarjoa tortut haaleina.

Paitsi että tässä on se ikivanha kuva!

Nämä on tosiaan omia suosikkejani. Tuo ohje on monia monituisia kertoja hyväksi havaittu niin omassa seurassa kuin kurssilaistenkin toimesta. Täytettä voi varioida vaihtamalla tuorejuuston makua ja poron tilalla voi käyttää muita leikkeleitä - tai korvata kasviksilla. Sen verran olen huomannut, ettei poroksi kannata käyttää sitä savustettua murua, sillä se on todella suolaista ja hajoaa muhjuksi, tässä on kivempaa leikkeleestä leikattu rouhe. On myös näyttävämpää niin. Muotti on jostain löytynyt 8x8 cm neliö, johon kuuluu painostanssi mukaan. On siis joku leivosmuotti varmaan enemmän, mutta mie käytän sitä enemmän näin.

Jum-jum-kakku

Jum-jum-kakku on todella herkullista!

Tässä kun olen taas kansalaisopiston kurssieni ansiosta pöllyyttänyt reseptilaarejani, tarttui käteeni hauskan kuuloinen jum-jum-kakun resepti. Jum-jum-kakku maistuu kahville ja rusinoille, vienosti mausteille ja koostumus on lähes vanukasmaisen tahmea. Se mistä kakun nimi tulee, ei minulla ole mitään tietoa, mutta pienen googlailun jälkeen selvisi, että resepti on painettu ainakin 1983 ilmestyneeseen leivontakirjaan. Kakkuvati on kasattu Marimekon lautasesta, jonka nostin ylösalaisin käännetyn murokulhon päälle. Väliin kannattaa laittaa vielä stopperiksi pieni pala kostutettua paperia tai liinaa, ettei lautanen lähde luisumaan. 

Jum-jum-kakku

1,5 l torvikakkuvuokaan

n. 20 viipaletta

taikina

50 g voita

3 dl keitettyä vahvaa kahvia

2 dl rusinoita

1 tl kanelia

½ tl neilikkaa

½ tl suolaa

3 dl sokeria

4 dl vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria

1 tl ruokasoodaa

vuokaan

voita ja korppujauhoja

halutessasi koristeluun 

tomusokeria

Keitä vahva kahvi (3 kuppia vettä, 6 mittaa puruja) ja mittaa valmista kahvia 3 dl kattilaan. Lisää joukkoon voi, rusinat, kaneli, neilikka ja suola sekä sokeri. Keitä seosta noin 3 minuuttia kevyesti poreillen. Anna jäähtyä. Sekoita vehnäjauhojen joukkoon vaniljasokeri ja ruokasooda. Sekoita isolla lusikalla sekoittaen kuivat aineet kattilaan ja sekoita rakenne nopeasti tasaiseksi, älä vaivaa. Voitele ja korppujauhota torvivuoka ja kaada taikina vuokaan. Paista jum-jum-kakkua 175-asteisessa uunissa n. 35-45 minuuttia, kokeile kypsyyttä tikulla. Anna kakun jäähtyä 10 minuuttia ja kumoa kakku tarjoiluvadille. Tarjoile jäähtyneenä. Halutessasi voit koristella kakun tomusokerihunnulla ennen tarjoilua. Kakku säilyy huoneenlämmössä muutaman päivän, kylmässä reilun viikon. Voit myös pakastaa kakun.

Lämpimänä leikattu kakku ei leikkaannu yhtä siististi,
kuin kunnolla jäähtynyt

Olipas se hyvää! Koostumus on ihana, hieman tahmea ja mehevä. Kahvi maistuu reippaasti, varsinkin kun tein kahvin vielä vahvempana kuin ohjeessa luki (käytän aina tummapaahtoista kahvia, tällä kertaa extra tummaa). Rusinoitakin oli reippaasti. Minulla oli käytössä tavallinen n. 1,5l torvikakkuvuoka ja vähän jäi se vuoka vajaaksi, joten hieman pienempäänkin voisi tämän leipoa. Myös toki reseptin kasvattaminen toimii aika, mutta hyvin pärjää tälläkin. 

Kakku on helppo muuttaa myös vegaaniseksi vaihtamalla voi kasvimargariiniin, sillä resepti ei sisällä kananmunaa, kuten kahvikakuissa usein on. En ole vielä kerennyt testaamaan, mutta uskon myös gluteenittomana onnistuvan vallan mainiosti, kun vaihtaa vain jauhot n. 3,5 dl gluteenitonta vaaleaa jauhoseosta, esim. Semper Fin mix.

Resepti on julkaistu 3.12.2022 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani

Lanttusupikkaat

 

Lanttusupikkaissa on ruiskuori kuten karjalanpiirakoissa,
täyte on kevyesti maustettua lanttusosetta.

Oma tavoitteeni on opetella vähintään yksi karjalainen perinneruoka per kesä. Tämän kesän harjoitteeksi valikoituivat lanttusupikkaat, joita olin kyllä päässyt useampaan otteeseen maistamaan, mutten koskaan vielä ollut tehnyt itse. Nyt niitä olen leiponut niin itse kuin oppilaiden kanssa kansalaisopiston leivontakurssilla jokunen viikko sitten. Lanttusupikkaat ovat hieman unohdettu herkku, jonka soisi päästä useammin lautasille. Nämä ovat varsin helppoja tehdä, kun vaan pulikoimisessa pääsee alkuun ja löytää sopivan suhteen täytteelle, että ummistaminen onnistuu. Kokeilin tehdä näitä myös lanttusiivuista, mutta siinä kyllä lähinnä meni hermot ja taikina riekaleiksi.

24 kappaletta

taikina

5 dl ruisjauhoja

1 dl vehnäjauhoja

3 dl kylmää vettä

1 tl suolaa

2 rkl rypsiöljyä

kaulintaan

ruisjauhoja

täyte

1 kg lanttua

50 g voita

suolaa

siirappia

valkopippuria

(muskottipähkinää)

(1 kananmuna)

(1 pkt pekonia)

voiteluun

2 dl lanttujen keitinlientä

50 g voita

Valmista täyte. Kuori lanttu ja leikkaa se pieniksi lohkoiksi. Laita lantut kattilaan ja kaada päälle sen verran vettä, että palat juuri ja juuri peittyvät. Keitä lantut kypsiksi. Valuta keitinvesi talteen ja muussaa lantut soseeksi. Sekoita joukkoon kunnon loraus siirappia, reilusti suolaa ja hieman valkopippuria. Halutessaan voi laittaa myös muskottipähkinää. Tarvittaessa soseen joukkoon voi laittaa kananmunan sitomaan täytettä. Anna jäähtyä.

Supikaskuoret ajellaan pyöreiksi läkkyröiksi
samalla tavalla kuin karjalanpiirakoiden kuoret

Valmista taikina. Mittaa isoon kulhoon jauhot ja suola. Sekoita joukkoon vesi ja öljy, vaivaa kiinteäksi kovahkoksi taikinaksi. Anna vetäytyä hetken aikaa kulhossa. Jaa taikina puoliksi ja leivo taikina pötköiksi, jaa kumpikin pötkö 12 osaan. Kaulitse piiroopulikalla palat ohuiksi kuoriksi, kuten karjalanpiirakan kuoret. 

Valmista supikkaat. Ota yksi kaulittu supikaskuori ja laita jauhoinen puoli kuoresta ylöspäin. Annostele toiselle puolikkaalle taikinaa n. reilu ruokalusikallinen lanttutäytettä ja halutessasi pari palaa pekonia (leikkaa pekoni pieniksi kuutioiksi ja jaa tasaisesti täytteen päälle). Sivele reuna lantunkeitinvedellä. Ummista reunat teräväreunaisella lautasella ajelemalla tai haarukalla painelemalla. Taputtele supikas tasaiseksi ja siisti reunat. Laita valmiit supikkaat leivinpaperoidulle pellille.

Paista lanttusupikkaita 250-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia ja voitele kauniisti ruskistuneet supikkaat lanttujen keitinvedellä, joihin on sulatettu kimpale voita. Lado valmiit supikkaat vadille, peitä foliolla ja kääri pyyhkeisiin hautumaan ennen tarjoilua tunniksi tai pariksi. Halutessaan täytteeksi voi käyttää myös rasvaista possunkylkeä tai pekonia, mutta huomasin supikkaiden olevan parempia ilman. Täyte itsessään kannattaa maustaa kunnolla. 

Lanttusupikastarvikkeet

Vinkki: Täytteeksi voi laittaa myös paloiteltua, soseuttamatonta, lanttua. Silloin lantun tulee olla ohuen ohueksi siivutettua, niin että veitsi näkyy läpi. Apuna kannattaa käyttää mandoliinia, mikäli sellaisen omistaa. Siivuista tehtynä hankaluusaste nousee huomattavasti, sillä mahdolliset terävät lantun kulmat voivat rikkoa ohuen taikinan ja ummistaminen on hankalampaa. Tein näitä molemmilla tavoilla ja päädyin muutaman supikkaan jälkeen soseuttamaan täytteen. Käytin osaan supikkaita myös hienonnettua pekonia. Järkeilin, ettei paksummat kylkisiivut kerkeä paistua kypsäksi nopean paistoajan aikana ja hautumisenkaan aikana ne eivät kerenne kypsyä tarpeeksi. Niinpä päädyin pekoniin, jota hieman kerettiläisittäin käytän myös omissa kukoissanikin. Lopputulemana kuitenkin pidin enemmän niistä, joissa oli soseutettua lanttua ja ei ollut possua ollenkaan. Täytettä kannattaa maustaa reilusti ja saa olla vähän jouluisen lanttulaatikon makuista - miksei näitä voisi paistaa joulun ylijäämälanttulaatikostakin!

Lanttusupikas täyttövaiheessa

Nam! Kuinka herkullisia! Ensimmäisellä kerralla en laittanut muskottia lainkaan, mutta pieni ripaus sopisi varsin mainiosti. Pienen harjoittelun jälkeen valmistus alkoi sujua oikein mallikkaasti ja helpompi oli tosiaan tehdä soseesta. Mie tykkään ajella vastaavat kuoret aina umpeen terävällä lautasella, semmoiset tuli kotiinkin ostettua kirpparilta. Vatruskoissa ajelulautanen on ihan ehdoton! Tuli tuossa mieleeni, että jos jouluna jää yli lanttulaatikkoa, niin sehän sopisi oikein hyvin supikkaiden täytteeksi. Makumaailma on identtinen.

Herkullisen ohut ja hieman rapea kuori, pehmeä täyte

Resepti on julkaistu 4.11. julkaistun Karjalan Heilin ruokapalstallani.

Jääsuklaa

 

Jääsuklaa on lapsuuden klassikko, jota tehtiin erityisesti talviaikaan ja kenties synttäreille. Näihin supermakeisiin herkkuihin kannattaa ostaa pieniä foliomakeisvuokia, jolloin ne irtoavat vuoasta kaikkein parhaiten. 

250 g valkosuklaata
125 g kookosrasvaa
¼ dl tomusokeria

Paloittele suklaa. Pane suklaapalat, kookosrasva ja tomusokeri kulhoon, sulata vesihauteessa. Sekoita. Jaa jääsuklaa pieniin metallisiin karkkivuokiin. Anna kovettua mieluiten yön yli ja säilytä jääkaapissa. Halutessasi voit koristella puolikovettuneiden jääsuklaiden pinnat nonparelleilla. Jos ne koristelee heti vuokiin massan kaadettua, uppoaa koristeet pohjalle.

Makeaa, mutta hyvää! Nämä kannattaa tehdä kaikessa rauhassa, niin että on aikaa yön yli jähmettyä kylmässä. Teimme näitä joulukurssilla, mutta jähmettymisaika oli liian pieni. 

Pähkinäkeikauspullat

Ihana pähkinäkrokantti maistuu keikauspullissa

Nämä ihanat keikauspullat ovat kuuluneet jo vuosia omaan luottoreseptivalikoimaani. Ihanan toffeinen pähkinäkerros pullien pohjalta kääntyy paiston jälkeen päällimmäiseksi ja mehevä taikina rapean pinnan alla maistuu ihanasti kardemummalle. Itse tykkään käyttää cashewia ja pekaanipähkinää, ne antavat hyvää makua ja rakennetta. Mutta jokainen voi käyttää itselleen mieluisia pähkinöitä ja niiden sekoituksia. Erityisesti joulun aikaan nämä pullat ovat hitti ja niitä on leivottu mm. joululeivontakursseillani.

12 kappaletta

taikina

2½ dl maitoa (tai 2½ dl vettä + ½ dl maitojauhetta)

75 g voita

1 dl sokeria

1 kananmuna

1 pss kuivahiivaa

2 tl kardemummaa

1 tl suolaa

6 dl vehnäjauhoja

vuokiin

50 g voita

½ dl muscovado- tai fariinisokeria

1½-2 dl pähkinäsekoitusta

Voitele muffinipellin syvennykset reilusti voilla. Paloittele yli jäänyt voi vuokiin. Ripottele päälle muscovado- tai fariinisokeri ja pähkinät. Pähkinöitä voi halutessaan rouhia pienemmiksi.

Mittaa maito ja voi kulhoon tai kattilaan. Lämmitä, kunnes voi on sulanut. Sekoita tasaiseksi ja tarkista, että seos on n. 42-asteista (hieman kädenlämpöä lämpimämpää). Vatkaa vispilällä joukkoon sokeri, muna, kuivahiiva, kardemumma, suola ja puolet jauhoista. Lisää loput jauhot. Sekoita puuhaarukalla tai käsin tasaiseksi. Jaa taikina pähkinöiden päälle vuokiin. Anna kohota peittämättä noin 45 minuuttia. Paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 20 minuuttia. Kumoa pullat kopauttamalla vuokaa pöytää vasten. Tarjoile uunilämpiminä. Pullat ovat parhaita lämpöisinä, joten niitä ei kannata tehdä paljoa etukäteen.

Nam! Yksi lempparileivonnaiseni. Niin ihana maku ja mukavan pehmeää sekä rapeaa. Kannattaa irrottaa nämä muffinivuoasta niin, että pyöräyttää varovasti ympäri ennen kääntämistä, jolloin pähkinäkaramelli varmasti irtoaa kauttaaltaan repeilyn välttämiseksi. Jos ei pyöräytä ennen kääntämistä, on vaarana että osa pähkinöistä ja herkullisesta kuorutteesta voi jäädä vuokaan eikä sitä saa enää siististi päälle. Erityisesti joulun aikaan nämä maistuvat glögin kanssa ihanalta.

Aura-appelsiinileivokset

Aurajuustomoussella täytetyt pehmeät piparille maistuvat 

Tämä vanha resepti on kulkenut mukanani jo pitkään. Pehmeä kakkumainen, piparkakuille ja joululle maistuva kakkupohja saa sisäänsä aurajuustomoussea ja appelsiinimarmeladia - tai muuta mieluista marmeladia, kuten rommi-kirsikkamarmeladia. Annoksesta tulee varsin suuri, joten kannattaa tehdä tarvittaessa vain puolikas annos, jos syöjiä ei ole montaa. Valmiit leivospalat kuitenkin säilyvät jääkaapissa hyvänä monta päivää ja ne ovat mielestäni parhaimmillaan leipomisesta seuraavana päivänä, kun maut ovat saaneet hieman tasaannuttua. 

n. 40 kappaletta

taikina

2 kananmunaa

1½ dl sokeria

150 g voita sulatettuna

1½ dl tummaa siirappia

1 prk (200 g) kermaviiliä

6 dl vehnäjauhoja

1 tl neilikkaa

1½ tl inkivääriä

1 tl kardemummaa

3 tl kanelia

1½ tl ruokasoodaa

pinnalle

n. 2 dl rouhittuja suolapähkinöitä, esim. cashew- tai maapähkinä

tai mantelirouhetta

täyte

400 g maustamatonta tuorejuustoa

n. 75 g aurajuustoa murusteltuna (voi laittaa vähän enemmänkin)

n. 400-500 g appelsiinimarmeladia

Valmista taikina. Sekoita keskenään kananmunat, sokeri, voisula, siirappi ja kermaviili. Lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoita vain sen verran, että ainekset ovat juuri ja juuri sekaisin. Levitä taikina leivinpaperoidulle pellille n. 30x40 cm kokoiselle alueelle tai käytä sopivankokoista vuokaa. Ripottele pinnalle suolapähkinä- tai mantelirouhe. Paista 200-asteisessa uunissa keskitasolla n. 15-20 minuuttia tai kunnes leivospohja on kypsä. Vedä jäähtymään tasaiselle, kylmälle alustalle.

Valmista täyte. Sekoita tuorejuuston joukkoon murusteltu aurajuusto. Leikkaa leivoslevy neljään osaan ja halkaise levyt terävällä leipäveitsellä, pienempiä osia on helpompi käsitellä kuin isoa leivoslevyä. Levitä pohjalle juustotäytettä ja sen päälle appelsiinimarmeladia. Nosta varovasti pähkinäpintainen leivoslevy päälle ja paina kevyesti, että se tarttuu kiinni täytteeseen. Kokoa kaikki pohjat samoin. Anna maustua jääkaapissa muutama tunti ennen tarjoilua. Leikkaa neliöiksi ennen tarjoilua, pyyhi veitsi välillä, että saat siistejä paloja. Säilytä jääkaapissa.

Niin herkullista! Jouluun ja glögikauteen nämä palat sopivat mainiosti. Olen kokeillut leivoksia myös ilman aurajuustoa, toimii niinkin mutta vähän jää maku vaillinaiseksi mielestäni. Myös vuohenjuusto toimii aurajuuston tilalla mainiosti. Kannattaa ehdottomasti kokeilla, jos haluat jotain vanhaa mutta uutta. Koska olen itse maapähkinälle allerginen, käytän tässä tilalla suolattuja cashew-pähkinöitä.