Herkulliset sarvet syntyvät kuohkeasta hiivataikinasta |
Croissantit ovat syntisen hyviä, mutta hieman terveellisempiä rukiisia sarvia voi kotona leipoa alta aikayksikön. Ranskalaisen croissanttitaikinan valmistus on kuin rakettitiedettä ja rasvakerrosten kaulitseminen lehteväksi lopputulokseksi saa ainakin omat hermot väpättämään jo pelkästä ajatuksesta. Siispä olen oikonut mutkia suoriksi ja tehnyt kotoisat sarvet joko hiivataikinaan tai kermaviilipohjaiseen pikataikinaan. Tuon pikataikinan ohje on kirjoitettu jo viime vuosituhannella ruutupaperiseen reseptivihkooni ja ohje on ollut usein käytössä vuosien saatossa. Mitään valokuvaa tästä ei kuitenkaan löytynyt, joten tuohon vanhaan luottoreseptiini palaan joskus myöhemmin. Mutta nyt tässä tulee hauska muhkea taikinaohje, jolla saa tehtyä herkullisia leivonnaisia. Minä olen tavannut täyttää sarvet jo valmistusvaiheessa, niin silloin niitä voi napsia suoraan vasusta. Jos ne jättää täyttämättä, niin silloin tarjoiluvaiheessa kannattaa nostaa tarjolle vihanneksia, juustoja ja leikkeleitä. Ja ehkäpä jopa vähän Nutellaa tai marmeladia.
16-32 kappaletta
25 g hiivaa (tai ½ pss kuivahiivaa)
3 dl maitoa
1 kananmuna
1 tl suolaa
1 rkl siirappia
50 g voita sulatettuna
1 dl ruisjauhoja
n. 7 dl vehnäjauhoja
halutessasi täytteeksi
pepperonimakkaraa siivutettuna
kinkkusuikaleita
aurajuustoa
juustoraastetta
voiteluun
1 kananmuna
unikonsiemeniä
Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja murusta hiiva kulhoon.
Mikäli käytät kuivahiivaa, lämmitä maito aavistuksen lämpimämmäksi. Lisää
seokseen kananmuna, suola ja siirappi. Alusta joukkoon ruisjauhot ja osa
vehnäjauhoista, lisää sulatettu voi. Vaivaa taikinaa voimakkaasti muutama
minuutti sitkon muodostamiseksi. Taikina on valmista, kun siitä tulee kiinteä
ja kimmoisa pallo. Kohota taikinaa liinan alla noin tunti. Jaa taikina 2-4
palaan (mitä isompaa taikinapalaa kaulit, sitä isompia ja muhkeampia sarvia saat). Kaulitse
taikinapalat kevyesti jauhotetulla pöydällä n. 40 cm halkaisijaltaan oleviksi
ympyröiksi. Leikkaa taikina taikinapyörällä tai pizzaleikkurilla kahdeksi
kolmion muotoiseksi palaksi. Mikäli teet täytettyjä sarvia, laita leveämpään
päätyyn mieleisiäsi täytteitä. Itse laitoin tällä kertaa pepperonimakkaraa ja
aurajuustoa, osaan myös emmentalraastetta. Kääri kolmiot leveämmästä päästä
aloittaen rulliksi ja taivuta ne kevyesti sarviksi. Nosta pellille ja jätä
kapea kolmionpää alle, etteivät sarvet aukea uunissa. Tee loput taikinapalat
samalla tavalla. Kohota valmiita sarvia liinan alla puolisen tuntia ja voitele
ne ennen paistoa kananmunalla ja ripottele pinnalle unikonsiemeniä. Myös
seesaminsiemenet tai juustoraaste sopivat koristeeksi. Paista sarvia
225-asteisessa uunissa keskitasolla 10-15 minuuttia, eli kunnes sarvet ovat
saaneet kauniin värin. Jäähdytä ennen tarjoilua.
Ensimmäinen taikinapala oli suurin ja sarvista tuli todella muhkeita, kuten ylimmästä kuvasta huomaa |
Tällä kertaa tein niin, että jaoin taikinan ensin kahtee osaan. Kun ensimmäiset kahdeksan sarvea täyttivät suunnilleen koko pellin ja tiesin niiden vielä kohoavan, jaoin toisen puolikkaan vielä kahteen osaan. Näin lopuista sarvista tuli hieman pienempiä ja sirompia. Yhteensä leivoin siis 24 sarvea ja ehkä välimallin optimikoko olisikin jakaa taikina suoraan kolmeen osaan. Niin leivonnaisvasun täyttää tasakokoiset sarvet. Osaan sarvista laitoin täytteeksi jääkaapin jämiä, eli pepperonimakkaraleikkelettä ja aurajuustoa, osaan parmesaania ja osaan vielä tavallista emmentalia raastettuna. Kaikista tuli kyllä hyviä. Aiemmin olen laittanut täytteeksi myös kinkkua, ananasta, paprikaa ja mitä milloinkin nyt sattuu olemaan sopivasti saatavilla. Täytteeksi sopii siis mikä vain ja mikäli täytät sarvet, kannattaa huomioida täytteiden suolaisuus, jos tarjoat niitä pikkuväelle.
Pienemmät sarvet rullattuina ja valmisteltuina uunitukseen |
Sarvet kannattaa voidella kananmunalla kauniin pinnan saamiseksi, mutta usein käyttämäni siirappivesi tai maito ajaa myös asiansa. Tällä kertaa maustekaapista sattui ensimmäisenä käteen unikonsiemeniä, mutta yhtä ihania näistä tulee seesaminsiemenillä, auringonkukansiemenillä tai vaikkapa juustoraasteella silattuina. Ehkäpä täyttämättömien sarvien päälle voisi ripauttaa hieman sormisuolaakin.
Pienemmät sarvet paistettuina. |
Vanhempani sattuivat juuri sopivasti tulemaan kylään, kun ensimmäinen pellillinen sarvia oli uunissa. Niinpä herkuttelimme uunituoreilla lämpimäisillä viileähkössä kesäaamussa. Samoin pikkuveljeni sai pussillisen maistiaisia. Kaikki tykkäsivät kovasti näistä ja tuo ruisjauho oli osuva lisä tuoden makua ja kuitupitoisuutta, ottamatta kuitenkaan makua liikaa haltuunsa. Halutessaan sarvet voi pyöritellä myös muita jauhoja sekoittelemalla tai ihan pelkästä vehnästä. Miulla nyt sattuu vaan olemaan kilotolkulla ruisjauhoja ja koitan saada niitä työnnettyä vähän mihin tahansa.
Sarvien resepti on julkaistu Karjalan Heilin ruokapalstallani 23.8.2015.
Ruisjauhon on varmasti hyvä idea. Mulla on heikkous semmoisiin jyväsarviin, mutta en ole löytänyt sopivan jyväistä jauhosekoitusta.
VastaaPoistaJep, maltillinen määrä oli ruista joukossa. Enempikin olisi voinut laittaa. Jyväiset jauhot on vähän liian jyvättömiä, pitäisi melkein ostaa erikseen ja ripotella rousketta mukaan oman maun mukaan :)
VastaaPoista