Ilosaarirock: Testasin Villiviinin

ILOSAARIROCK! Kesän paras viikonloppu on täällä nyt!

Joensuu on ihana kaupunki ja kesäisin varsinkin. Onneksemme Joensuussa on saatu nauttia Ilosaarirockin tunnelmasta jo muutaman vuosikymmenen ajan. Itse olen pyörinyt rokissa noin puolet elämästäni ja aina talkoolaisena. Tänä vuonna tilanne on hieman muuttunut: talkoovuoron lisäksi olen mukana mediasta akkreditoituna ja teen pientä ruoka-aiheista juttua rokista. Tiesin jo etukäteen saavani rokista varmasti mieleistä ruokaa, sillä paikalla on niin Big D's BBQ & Wings kuin monta muutakin tuttua kojua. Kun viime viikonlopuksi kirjoitin Heilin festariliitteeseen juttua, en vielä siinä vaiheessa tiennyt festareille nousevan myös valkoisten pöytäliinojen ravintolan. Kerubi pykäsi Laulurinteelle telttaan a lá cartea tarjoilevan valkoisten pöytäliinojen Villiviini-ravintolan, josta saa Savo-Karjalan alueella tuotetun lähiruoan lisäksi villiyrttejä ja drinkkejä.

Vuoden Baarimestari Jussi Viljala teki Villiviiniin oman drinkkilistan
ja tarjoili juomia janoiselle festariväelle

Ensimmäisenä ravintolaan astuessa ovella on pitkän linjan konkariravintoloitsija Pekka, joka ohjasi meidät pöytään istumaan. Ovensuussa oli Viljalan Jussin drinkkitiski ja Jussi loihti villiyrteistä Kyrö Distillery Companyn tuotteista maistuvia drinkkejä. Nappasin alkuun Napue Tonicin eli premiumluokan gintonicin. Napue-gin oli oikein maukas tuttavuus ja itseasiassa jopa ehkä ensimmäinen Kyrön tuote, jota maistoin. Toimii! Drinkkeihin oli keitelty itse erilaisista villiyrteistä siirappeja ja makuliemiä. Kannattaa testata. Ravintolasta saa drinkkejä myös ilman ruokaa, joten rohkeasti sisään ja pönötys pois!

Ilosaarirock Pale Ale, Ice Beaverin tuotantoa

Ilosaarirock on tuonut festariväen iloksi myös oman pale ale -oluen, joka olikin oikein maukas. Tykkään pale aleista ja tuo oli oikein kelpo yksilö. Sopii varmasti moneen makuun, joten kannattaa testata. Hinta pyöri jossain 7 euron tietämillä, joten ei paha.

Villiviinin menu.

Valkeilla pöytäliinoilla katettuihin pöytiin oli laitettu yksinkertainen kattaus: paperinen menu, mustat ruokaliinat ja kertakäyttöaterimet. Kertakäyttöaterimista kyllä pieni miinus: ravintolassa tarjoiltiin kaikki juomat oikeista laseista (hyvä!) ja vaikka lautaset olivat kertakäyttöistä puun näköistä materiaalia, oli aterimet valkeaa muovia. Tiskiä varmasti syntyy muutenkin, mutta tuolla kokemusta olisi saatu nostettua vielä entisestään. Ravintolaan muuten odotetaan villiyrttiekspertti-keittiömestari Joke Leppäsen mukaan noin 500 asiakasta syömään ja toivon totisesti, että rokkaajat löytävät tämän viileän ja rauhallisen keitaan Rentolavan sisäänkäynnin läheisyydestä.

Viljalan drinkkimenu

Alkuun leipää

Pöytiin tuotiin ensin juureen leivottua vaaleaa leipää ja voita, joka oli koristeltu apilalla. Ilmeisesti leivät oli leikattu valmiiksi odottamaan tarjoilua ja kieltämättä se oli kyllä hieman kerennyt kuivahtaa. Mutta ei paha.

Mansikkasalaatti

Ystäväni nautiskeli alkupalaksi hormanskukkavinaigretellä maustettua villiyrttisalaattia, jossa oli mansikoita ja cashew-pähkinöitä. Oli kuulemma hyvää ja kesäistä. Jokaisella suupalalla sai maistaa jotain uutta, sillä erilaisia villiyrttejä oli salaatissa käytetty erittäin runsaasti. 

Kuusenkerkkäsiirapilla maustettua villisikaa ja korvasieniä

Minä ja toinen ystäväni nautimme alkupalaksi villisikaa, joka sai seurakseen villiyrttisalaattia, korvasieniä ja kuusenkerkkää. Liha oli mureaa ja maukasta, pisteet erityisesti ihanasta kuusenkerkän tuomasta makeudesta ja siitä, että annoksessa oli käytetty rohkeasti korvasieniä. Nappisuoritus.

Hampputofu

Ystäväni pääruoka oli hiiligrillissä valmistettua hampputofua, fritattuja villivihanneksia ja kauden kasviksia. Tästä kommentoitiin, että annos oli taivaallista. Hampputofu oli kuulemma maukasta ja erittäin hyvin valmistettua, ei kuulemma voi verrata makua normitofuun. Eli pisteet tästäkin.

Kyyttöä!

Minä ja ystäväni nautimme pääruoaksi hiiligrillattua kyytönniskaa (kyyttö on itäsuomalainen vanha nautarotu), tummaa suolaheinäkastiketta, kauden kasviksia, muhennettua kaalia ja perunaa. Kyyttö oli ihanan mureaa ja se suorastaan suli suussa. Hiiligrillaus sopii lihalle kuin nyrkki silmään ja toi ihanan aromin. Ja koska rakastan kastikkeita, niin pisteet siitä, että sitä oli riittävästi. Suosittelen enemmän kuin lämpimästi!

Mesiangervo-saksankirvelikakkua ja ruusunterälehtisiirappia

Jälkkäriksi saimme palan maanpäällistä taivasta! Mesiangervo-saksankirvelikakku täräytti suoraan makuhermoon ja on ehkä parasta, mitä vaatteet päällä voi saada. Menua lukiessani ajattelin. että tarjolle tulee jotain kuivakakkumaista paistosta, mutta tämähän olikin juustokakku-tyylistä. Kakussa oli herkullinen lakritsinen aromi ja päällä tyrnigeeliä. Ihan älyttömän hyvää. Tuo ruususiirappi oli myös hyvää ja maut olivat balanssissa. Jälkkäri oli makeuden rajalla, ei liian makeaa mutta juuri sopivasti kruunaamaan hyvän aterian. Tätä voisin käydä vetämässä ihan sellaisenaankin. Monta palaa.

Minä itse!

Hello! This is me! Taustalla näkyy hiiligrillin torvi ja keittiötä. Haarukassa pala äskeistä mesiangervotaivasta ja odottava fiilis. Tästä rokista tulee niiin hyvä! Oikeasti, kannattaa käydä testaamassa Villiviini, koko rahalle saa varmasti vastinetta. Ruoat maksoivat nelisenkymmpiä kolmelta ruokalajilta, joten hintataso on tämän luokan ateriasta kohdallaan. Toivon, että rokkaajat löytävät ravintolan ja saamme jatkoa vähän paremmalle rokkiruoalle. Minä olen ainakin tyytyväinen ystävieni kanssa!

Ilosaarirock - testaa Villiviini

Ilosaarirockin paras menu! Kuva: Ilosaarirock

Terveisiä Ilosaarirockista! Tänään olen talkoilemassa festarin check-inissä, kuten jo reilut viimeiset puolenkymmentä vuotta. Yhteensä rokin talkoovuosia on takana varmaan 15, eli suunnilleen olen viettänyt Ilosaarirockissa puolet elämästäni. Aika huisia!

Jo vuosia sitten minä - ja varmasti erittäin moni muukin - on esittänyt toiveen, että rokissa olisi ihanaa saada nauttia myös kunnon ruokaa perinteisten festarisafkojen, kuten makkaraperunoiden, sijaan. Jokunen vuosi takaperin "valkeiden pöytäliinojen" ravintoloita nousi pop-up -meiningillä eri festareille ja nyt on Ilosaaren vuoro. Joensuun Popmuusikoiden, eli rokin järjestetäjien, yksi sivujuonne on ravintola Kerubi Joensuussa. Kerubi on tarjonnut rokissa muutaman vuoden kuuluisia burgereitaan jne, mutta nyt on Villiviini-nimisen ravintolan vuoro. Villiviinissä tarjoillaan valkeilla pöytäliinoilla katettuihin pöytiin ruokaa, jonka valmistamiseen on käytetty Savo-Karjalan alueella tuotettua ruokaa. Erikoisuutena on vahva panostus villiruokaan, joten menusta löytyy paljon erilaisia villivihanneksia. Itse olen menossa kokeilemaan tätä ravintolaa heti lauantaina ystävieni kanssa ja uskon saavani unohtumattoman festarikokemuksen hyvien makumuistojen lisäksi. Lisäksi ystäväni, Vuoden Baarimestari Jussi Viljalan, suunnittelemia drinkkejä. Eli huomista odottelen enemmän kuin innolla!

Jos pidemmän kaavan mukaan ruokaileminen ei kiinnosta, löytyy festareilta noita edellä mainittuja burgereita, makkaraperunoita, vegaanista ruokaa, kevätkääryleitä, jäätelöä jne. Ruokakojujen kavalkadi on mittava ja purtavaa löytyy niin isompaan kuin pienempäänkin nälkään. Ja mikäli et vietä viikonloppuasi festariaitojen sisäpuolella, on ruokakojuja alueen välittömässä läheisyydessä. Ja jos et kerkeä festarialueelle asti, niin Joensuun torilla on hurja määrä ruokakojuja normaalien torin ympäristön ja kaupungin ravintoloiden lisäksi. 

Viikonloppuna blogi saattaa olla hieman hiljaisempi festaritunnelmista, mutta Instagramissa @cebicinkeittio jakaa festaritunnelmia!

Nauttikaa kesän parhaasta viikonlopusta, herkutelkaa festariruoalla, muistakaa juoda paljon vettä, viekää roskat roskikseen ja muistakaa juhlia kunnolla! Nähdään Ilosaarirockissa!

Amerikkalaiset pannukakut

Muhkeat amerikkalaiset pannukakut saavat seurakseen tietenkin vaahterasiirappia
ja erilaisia marjoja tai hedelmiä.

Suomalaiset letut ovat ihania, mutta eipä niille häviä yhtään myöskään amerikkalaiset muhkeat pannukakut. Leivinjauheella kohotettavat pienet lettuset tarjoillaan perinteisesti vaahterasiirapin kanssa ja halutessaan taikinaan voi upottaa myös suklaahippusia tai mustikoita. Vinkeimmät tavat tarjota amerikkalaisia pannukakkuja on lorauttaa päälle kunnolla vaahterasiirappia ja nostaa viereen rapeaksi paahdettua pekonia, sillä makean ja suolaisen liitto toimii aina! Näitä pannukakkuja paistoin pienelle brunssille, jolloin pöytään nostettiin myös munakasmuffinseja, vihanneksia, kasviksia, juustoja, leikkeleitä ja croissantteja.

n. 16 kappaletta

1 iso kananmuna

2 dl maitoa

2 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 rkl sokeria

1 tl vaniljasokeria

ripaus merisuolaa myllystä

1 rkl rypsiöljyä

voita paistamiseen

Vispaa kulhossa kananmunan rakenne rikki ja vatkaa joukkoon loput ainekset. Anna taikinan tekeytyä hetki jääkaapissa. Kuumenna annoslettupannu tai iso paistinpannu ja sulata sille voita. Kauho pannulle noin puoli desilitraa taikinaa per pannukakku ja paista keskilämmöllä kauniin ruskeiksi. Pidä valmiit letut kuumina tarjoiluun asti uunin jälkilämmössä tai folion alla. Tarjoile lisukkeena tuoreita marjoja ja hedelmiä, kuten mansikoita, mustikoita ja kirsikoita sekä vaahterasiirappia. Halutessasi voit vatkata lisukkeeksi myös kermavaahtoa tai kuutioida vaniljajäätelöä pieniksi paloiksi. Nosta pannukakut tarjolle samaan aikaan pöytään muiden herkkujen kanssa.

Ah, niin makoisaa! Amerikkalaiset pannukakut ovat koostumukseltaan kuohkean "sienimäisiä" ja letunpalasella onkin helppo kaapia kaikki loput vaahterasiirapit lautaselta. Kaveriksi pilkoin tuoreita mansikoita ja kirsikoita, joskin kaloreita kaihtamattomat voivat vispata lisäksi vielä kermavaahtoa. Miun mielestä se ei ole kuitenkaan tarpeen, vaan siirappi ja marjat riittivät vallan mainiosti. Joskus olen käyttänyt amerikkalaisiin pannukakkuihin myös piimäpurkin jämät tai kermaviiliä, jolloin mausta tulee lievästi hapan. Pieni happamuus taittaa mukavasti lisukkeiden makeutta. Kannattaa varioida, kunhan vaan muistaa, että taikina saa olla melko paksua ja siinä tulee olla kunnolla kohotusainetta.

Kuvakaappaus Karjalan Heilin 11.7. näköislehdestä

Resepti on julkaistu viikonlopun Karjalan Heilissä.

Munakasmuffinsit kasvistäytteellä

Munakas taipuu ihaniksi pieniksi annosmuffinseiksi. Täytteeksi sopivat
kaikki jääkaapin jämät juustoista kasviksiin.

Munakasmuffinsit ovat tämän kesän hitti ja tulipa niitä itsekin kokkailtua brunssille pikkusuolaiseksi. Muffinsivuokiin voi upottaa täytteeksi kaikki mahdolliset herkut jääkaapin ja vihanneslokeron herkuista, itse tein tästä kasvisversion ja tarjosin lisukkeeksi pekonia. Lisäksi brunssipöydästä löytyi croissantteja (Pirkan pakasteet ovat ykkösiä), vihanneksia, hedelmiä, marjoja, amerikkalaisia pannukakkuja, juustoja ja leikkeleitä. Kannattaa kokeilla näitä nopeita ja herkullisia leivottavia! Ja ne sopivat niin aamupalaksi, välipalaksi, iltapalaksi, illanistujaisiin tai lounaalle. Ja miksei vaikkapa grillimakkaran lisukkeeksi tai hieman erilaiseksi osaseksi illallista.

4 annosta

5 cm pätkä kesäkurpitsaa

6 miniluumutomaattia

½ kesäsipuli

½ dl emmental-raastetta

3 kananmunaa

2 rkl kermaa (maitoa tai vettä)

ripaus merisuolaa myllystä

ripaus mustapippuria myllystä

2 rkl tuoretta timjamia (tai muuta yrttiä)

Hienonna kasvikset hyvin hienoksi silpuksi ja yhdistä kaikki pienessä kulhossa. Jaa seos neljään silikoniseen muffinsivuokaan tai voideltuihin metallisen muffinsipellin koloihin. Kasvissilppua saa olla lähes vuokien reunaan saakka. Halutessasi voit vaihdella kasviksia mieleiseksesi tai lisätä joukkoon chiliä, lihaa tai tonnikalaa. Vispaa toisessa kulhossa kananmunien rakenne rikki ja lisää joukkoon loraus nestettä. Mausta seos suolalla, pippurilla ja tuoreilla yrteillä. Kaada munaseos tasaisesti muffinsivuokiin ja jätä muutaman millin kohoamisvara. Paista munakasmuffinseja 200-asteisessa uunissa n. 10-15 minuuttia tai kunnes ne ovat kohonneet kauniisti ja saaneet väriä. Anna munakkaiden jäähtyä hetki ja irrota ne vuoasta, asettele tarjolle vadille, koristele muffinsit yrteillä. Paista lisukkeeksi uunissa croissantteja ja pekonia, asettele vadille tarjolle juustoja, leikkeleitä, vihanneksia, kasviksia ja hedelmiä annospaloina. 

Herkullisia! Käytin näihin meidän omien kesäkanojen munia, joten munakkaiden väri oli ihanan keltainen, sillä näiden iloisena ja vapaina mummolan pihoilla pomppivien kanojen keltuaisten väri on aivan oranssi. Siihen ei tehotuotetuilla kananmunilla päästä sitten ikinä. Munaskasmuffinseja on helppo tehdä, sillä täytteeksi tulevat kasvikset, leikkeleet, juustot ja yrtit silppuaa hetkessä ja munakasmassakin valmistuu kädenkäänteessä. Lisäksi tätä on helppo isontaa suuremmallekin porukalle: mikäli täytettä tulee pilkottua enemmän kuin neljä vuokaa vetää, voi munakasmassaan lisätä tarpeen mukaan lisää kananmunia ja tarvittaessa tilkan nestettä. Munakasmassaan ei ole välttämättä edes pakko laittaa mitään nestettä, mutta itse pidän pienen (kerma)lorauksen tuomasta pehmeydestä.

Kuvakaappaus Karjalan Heilin 11.7. näköislehdestä

Resepti on julkaistu viikonlopun Karjalan Heilin rokkiteemaisessa lehdessä.

Deluxe-hillo (raparperi-banaanihillo)

Raparperi taipuu banaanin kanssa yllättäväksi ja herkulliseksi hilloksi

Koska sain raparperia melkoisen messevän määrän keväämmällä, olen tehnyt siitä viime aikoina vaikka mitä. Ehkä hauskin juttu sattui vastaan toukokuun lopulla, kun Joensuussa järjestettiin ranskalais-italialaiset ruokamarkkinat. Yhdestä kojusta löysin raparperi-banaanihilloa ja pakkohan sitä oli ostaa mukaan. Muutaman päivän kuluttua tapasin lehtijutun merkeissä rouvan, joka on innokas puutarha- ja viljelysharrastaja ja hänen kanssaan tuli puhetta raparperista. Siinä sivussa hän jakoi minulle luottoreseptinsä, jossa oli juurikin tätä samaa yhdistelmää: raparperia ja banaania. Hän kertoi, kuinka tästä hillosta tehty kakku on vienyt monien kielet mennessään ja makumaailma on yllättävä, sillä harva arvaa, mitä hillosta löytyy! Niinpä kattila tulille ja kokeilemaan! Se markkinoilta ostettu purkki on muuten edelleen avaamatta, sillä olen käyttänyt tätä itse keiteltyä versiota. Että kiitoksia vaan loistavasta ohjeesta! Tässä on puolitettu ohje, jolla saa muutaman pikkupurkin hilloa. Vein hilloa purkillisen myös työkaverilleni, jota on kiittäminen raparpereista, joten kiitokset lähtevät tämän jutun myötä molemmille tahoille, jotka mahdollistivat tämänkin kokeilun :)

1 l raparperia

2 banaania

1 dl vettä

3 dl sokeria

3-5 cm pala tuoretta inkivääriä

½ tl jauhettua muskottipähkinää

1 tl vaniljasokeria

Pese raparperit ja pilko ne kiehuvaan veteen. Lisää pätkä kuorittua inkivääriä ja keitä miedolla lämmöllä, kunnes raparperit ovat hieman pehmenneet. Kuori ja viipaloi banaanit, lisää banaanisiivut kattilaan yhdessä sokerin kanssa. Keitä, kunnes raparperit ovat muhjaantuneet ja kypsyneet. Poista inkivääri kattilasta. Lisää muskottipähkinä sekä vaniljasokeri ja soseuta seos tasaiseksi sauvasekoittimella. Kauho kuuma hillo kuumennettuihin säilykepurkkeihin ja pidä viileässä tarjoiluun saakka. 

Voi että miten ihanaa! Kieltämättä tämä oli hyvin yllättävä ja hyvä lopputulos, muskottipähkinä tuo makuun pyöreyttä ja banaani pehmentää raparperin makua. Hieman mausteinen lopputulos on kuitenkin mieto ja se sopii moneen juttuun käytettäväksi, mutta myös vaikkapa letuille tai jäätelön kaveriksi. Itse käytin hilloa mm. pieneen mansikkatorttuun juhannuksena ja perheelle sitä maistattessa eivät kyllä arvanneet, mitä täytteestä löytyy. Tykkäsivät kovasti, enkä kyllä yhtään ihmettele reseptin luovuttaneen kertomusta omista kokemuksistaan! Tämä on taas yksi resepti, joka jää varmasti käyttöön keittiössäni. Joten vielä kerran, kiitos!