Kurpitsapikkelssi

Sain viime syksynä ystäväni omakasvattamaa kurpitsaa ison sankollisen. Pilkoin kurpitsaa pakastimeen myöhempiä kokkailuja varten ja osasta keittelin elämäni ensimmäiset kurpitsapikkelssit. Rakastan kaikkea etikkaista ja varsinkin tässä kokeilussa maut olivat kohdallaan - etikka ei hallinnut liikaa ja mausteita oli sopivasti. Jätin kuvauksellisista syistä kokonaisia mausteita säilykepurkkiin, mutta niin ei kannata tehdä, sillä mausta tulee liian voimakas. Eli purkita säilyke ilman mausteita, niin lopputulos ei yllätä liikaa. Pikkelssit ovat oivia lisiä lautaselle vaikkapa liharuokien kylkeen tai ne tuovat kivaa kivaa makua salaattien yhteyteen. Säilykkeen voi keitellä myös kaupasta saatavasta myskikurpitsasta, jolloin lopputulos on kauniin oranssi.

2 kg kurpitsaa
2½ dl väkiviinaetikkaa
4 dl vettä
3 dl sokeria
12 kokonaista neilikkaa
3 kokonaista tähtianista
2 kanelitankoa

Kuori ja paloittele kurpitsa. Leikkaa kurpitsaviipaleet pieniksi tasakokoisiksi kuutioiksi. Mittaa isoon kattilaan kaikki loput ainekset ja kiehauta mausteliemi. Lisää kurpitsakuutiot mausteliemen joukkoon ja keitä miedohkolla lämmöllä niin kauan, että kurpitsan väri muuttuu läpikuultavaksi. Nouki mausteet pois ja annostele kuuma kurpitsapikkelsi pestyihin, puhtaisiin ja mahdollisesti steriloituihin lasipurkkeihin. Jäähdytä suljetut pikkelsipurkit huoneenlämmössä ja siirrä jääkaappiin. Anna pikkelsin tekeytyä jääkaapissa pari päivää ennen tarjoilua. Valmis kurpitsapikkelsi säilyy kylmässä hyvänä vähintään kuukauden.

Vinkki: Kurpitsapikkelsin väri riippuu käytetyn kurpitsan väristä, esim. myskikurpitsasta tulee huomattavasti oranssimpaa, kuin tästä käyttämästäni vaaleasta jättikurpitsasta. Väriä voit tehostaa vaihtamalla yhden desilitran vettä porkkana- tai tyrnimehuun, joka samalla maustaa. 

Juttu on julkaistu syksyllä 2018 Karjalan Heilin ruokapalstallani

Parsakaalisalaatti

Erilaiset kaalit ovat herkullista ruokaa ja ne sopivat monenlaiseen ruoanlaittoon. Erityisen hyvältä parsakaalit ja kukkakaalit maistuvat raakana, ilman keittämistä, jolloin ne säilyttävät myös rakenteensa napakkana. Tässä ohjeessa kaalien pienet nuput marinoidaan majoneesipohjaisessa kastikkeessa herkulliseksi salaatiksi. Kastike saa luonnetta omenaviinietikasta, joka taittaa majoneesin rasvaisuutta, mutta lopputulos ei ole pistävän etikkainen, vaan erittäin tasapainoinen ja herkullinen. Kastiketta kannattaa tehdä myös muiden ruokien kastikkeeksi ja lisukkeeksi tai siihen voi vaikka dipata kasvistikkuja!

n. 10 annosta

salaatti

2 parsakaalia
1 kukkakaali
1 iso punasipuli
2 pkt (á 200 g) pekonisuikaleita

kastike

n. 300 g majoneesia (Hellmann’s, vajaa lasipurkillinen)
0,75 dl omenaviinietikkaa
3 rkl sokeria
1-2 tl suolaa
mustapippuria

koristeluun

yrttisilppua, esim. ruohosipuli
2 dl cashew-pähkinöitä (suolaamattomia)

Pilko parsakaalien ja kukkakaalin kukinnot pieniksi nupuiksi, älä käytä kovia varsia. Silppua punasipuli hienoksi silpuksi. Laita pekonisuikaleet kylmälle paistinpannulle, laita levy päälle ja paista pekonit rapeiksi. Valuta pekoneista rasva ja jäähdytä pekonit. Yhdistä ainekset isossa kulhossa tai kattilassa.

Mittaa majoneesi pieneen kulhoon, sekoita joukkoon omenaviinietikka. Mausta kastike sokerilla, suolalla ja mustapippurilla. Sekoita kastike salaatin joukkoon. Maista, lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Anna salaatin maustua vähintään pari tuntia jääkaapissa ennen tarjoilua, mieluiten yön yli. Sekoita salaatti sekaisin ja lisää osa cashew-pähkinöistä, ripottele loput pähkinät ja yrttisilppu salaatin pinnalle. Tarjoile esim. grilliruoan lisukkeena tai ruokaisana välipalana hyvän leivän kera. Salaatti säilyy mainiosti pari päivää jääkaapissa.

Kesäisessä salaatissa maistuu parsakaali ja kukkakaali, salaatti maustuu meheväksi majoneesipohjaisesta kastikkeesta

Parsakaalisalaattia tulee todella iso annos tällä ohjeella, joten tarvittaessa puolita ainesmäärät. Voit korvata cashew-pähkinät muilla pähkinöillä tai jättää kokonaan pois. Reseptissä on tarkoituksella käytetty valmiita pekonisuikaleita, koska ne ovat siivuja paksumpia ja säilyttävät näin paremman rakenteen salaatissa. Pekonin voi korvata myös kalkkunasta tai broilerista valmistetulla pekonilla, kuutioidulla savutofulla tai jättää kokonaan pois. Parsakaalisalaatti on oiva tarjottava isommissakin juhlissa, illanistujaisissa tai buffet-pöydässä, kaiken lisäksi se valmistuu nopeasti ja sen voi tehdä hyvissä ajoin valmiiksi odottamaan tarjoilua. Kastiketta kannattaa testata myös muiden salaattien lisukkeena, se on todella maukasta! Mielestäni kastikkeessa on jenkkityylinen vivahde. 

Resepti on julkaistu Karjalan Heilin ruokapalstallani 7.7.2018.

Leipäjuustosalaatti

Alkupalaksi nautittu juustoinen salaatti

Vietimme rakkaan ystäväni kanssa jo aikoja sitten tyttöjeniltaa ja kokkailin meille herkkuja. Alkupalaksi tarjoilin tätä salaattia, jossa makua toivat leipäjuusto ja valkosipuliset ruistikut.  Toki en voinut tietää, ettei ystäväni juurikaan perusta leipäjuustolle, mutta hän söi rohkeasti salaattia ja valaisi tietämätöntä juusto(pirtti)hirmua vasta jälkikäteen. Perusjuttuja tämmöiset salaatit, mutta niin hyviä. Ruokajuomana toimi tietenkin kuohuviini, joka näin punkku-valkkariallergikolle sopii hyvin läpi aterian. 

2 annosta

½ pss napolitana-salaattisekoitusta

kourallinen rucolaa

½ punttia tuoretta basilikaa

1 iso tomaatti

pätkä tuorekurkkua

1 kevätsipuli varsineen (tai lohko punasipulia)

100-200 g leipäjuustoa

balsamicoa

oliiviöljyä

ripaus merisuolaa myllystä

ripaus mustapippuria myllystä

ruistikkuja

Huuhtele salaatit ja yrtit, kuivaa ne salaattilingossa tai keittiöpyyhkeen sisällä. Kuutioi tomaatti ja kurkku, hienonna sipuli pieneksi. Kuutioi juusto suupaloiksi. Yhdistä ainekset kulhossa tai asettele ne suoraan lautasille. Pirskota päälle balsamicoa ja öljyä, ripsauta mausteita ja nakkaa päälle reilusti ruistikkuja. Tarjoile välittömästi.

Ruistikut olivat tällä kertaa messutuliaisia, joita minulla oli ainakin juuston, aurajuuston ja valkosipulin makuisina. Niitä on ollut mukava laittaa keittojen pinnalle tai salaatteihin, tai sitten napostella ihan sellaisenaan. Erilaisia tikkuja saa toki kaupasta, mutta helppo ne on tehdä itsekin. Hyvää leipää kuutoidaan mieleiseksi paloiksi ja ne pyöritetään öljyn ja mausteiden kanssa sekaisin, sitten laitetaan uunipellille ja kuivataan krutongeiksi. Nam! Salaatin jälkeen taisi olla tarjolla moussakaa soijarouheesta ja jälkkäriksi suklaista kääretorttua. 

Isoäidin melonisalaatti

Isoäidin juusto maistuu ihanalta melonin kanssa

Joensuusta saa polvijärveläistä LiPan juustoa, joka on tehty vanhan georgialaisen reseptin mukaan. Tuota herkkua ostan Wanhan Kulman Puodista, Surakan pihasta, joten kipikapi sinne ostoksille ja kokkailemaan. Juustosta olen tehnyt paljon kaikkea, mm. tätä kesäistä mansikkasalaattia. Nyt oli kesällä vuorossa melonisalaatti hedelmäisen broilerin kaveriksi. Koska juustoa ei ole saatavilla ymmärtääkseni kuin tällä seudulla, niin voit korvata sen vaikka Valion kotijuustolla, leipäjuustolla, mozzarellalla tai jopa fetalla. Hyvää tulee niinkin!

4 annosta

2-3 isoa tomaattia

½ kurkku

½ cantaloupemeloni (tai hunaja- tai vesimeloni)

kesäsipulia varsineen (tai punasipulia)

300 g LiPan isoidin juustoa

½ punttia tuoretta basilikaa

kastike

loraus oliiviöljyä

loraus balsamicoa

ripaus merisuolaa myllystä

ripaus mustapippuria myllystä

Sekoita salaattikulhon pohjalla kastikkeen ainekset oman maun mukaan, halutessasi voit käyttää myös vaaleaa balsamicoa tai balsamicosiirappia. Kuutioi salaatin ainekset, hienonna basilika sekä kevätsipuli ja sekoita kaikki ainekset keskenään. Anna maustua hetki jääkaapissa ennen tarjoilua. Grillaa salaatin kaveriksi broilerinfileitä.

Niin helppoa ja maistuvaa! Tuo juusto on kyllä niin älyttömän hyvää, että voisin vaikka elää sillä. Sen suolainen pehmeys sopii hyvin hedelmien ja marjojen seuraan, joten salaattikombo oli oikein kiva.  Teen kaikki lihojen ja broilerien marinadit sekoittamalla öljyä, balsamicoa tai balsamicosiirappia, suolaa, pippuria, yrttejä ja mahdollisesti esim. sitruunaa, valkosipulia tai mikseipä vaikka mangochytneytä. Tässä broilerissa oli mausteena valkosipulia ja tuoretta timjamia, marinoin broileria vuorokauden. Hyvää oli sekin!

Juustoinen melkonisalaatti on ihana lisuke mehevälle grillatulle broilerille

Isoäidin juustoa ja mansikkaa

Kesäsalaatti! Mansikkaa ja paikallista juustoa

Viimeisen parin vuoden aikana olen päässyt herkuttelemaan useaan otteeseen Polvijärvellä, ihan lähellä, tuotetulla LiPan isoädin tuorejuustolla. Juusto tehdään vanhalla georgialaisella sukureseptillä eikä se sisällä säilöntä- tai lisäaineita.  Alunperin juustoa pääsi maistamaan vain parissa ravintolassa ja nyt sitä myydään mukaan Wanhan Kulman Puodissa Joensuun Surakan pihassa (samassa puutalokorttelissa, kuin Taitokortteli). Juustot ovat miun heikkouteni ja tämä iski kuin sata salamaa jo ensimaistolla. Koostumus on vähän mozzarellamainen ja maku vivahtaa suolaisuutensa ansiosta fetaan, mutta mihinkään muuhun tätä ihanuutta ei oikein voi verrata. Eräänä päivänä nappasin työmatkalla mukaan torilta mansikoita ja työpäivän päätteeksi kävin WKP:ssä ruokaostoksilla, josta hankin juuston lisäksi mukaan mm. paikallisen Panimo Honkavuoren oluen, mansikkamehua, hiivatonta luomuruisleipää ja jotain muutakin kivaa. Kannattaa tehdä lähiruokamatka Wanhaan Kulmaan ja samassa pihassa olevaan kesäravintola Wanhaan Aittaan, käydä syömässä Surakan baarissa, ostaa leipää Kotileipurin Herkkupajasta ja nauttia kakkukaffet Hilun Paikan kakkukahvilassa.

2 annosta

½ pkt LiPa isoäidin juustoa

250 g mansikoita

sitruunamelissaa (minttu tai basilikakin käy)

Putsaa mansikat ja lohko ne tarjoiluastiaan. Kuutioi juusto isoiksi paloiksi ja ripottele kuutiot mansikoiden päälle. Koristele annos tuoreilla yrteillä. Älä sekoita salaattia, ettei juusto värjäänny mansikkamehusta. Tarvittaessa tarjoile lisukkeena esim. mansikkabalsamicoa tai hyvää oliiviöljyä.

Aivan täydellinen makupari! Tuo juusto on niin hyvää, ettei mitään rajaa. Suolaisuus ja pehmeys sopii hyvin mansikan kaveriksi ja yrtit tuovat väriä sekä potkua. Salaattiin sain idean, kun kävimme syömässä Utran Uittotuvalla ennen Utran uuden teatterin ensi-iltanäytöstä. Siinä salattiin oli laitettu myös kurkkua ja tomaattia, mutta minä halusin tehdä tästä pelkistetymmän version. Facebook-feedin mukaan myös muutama kaverini on tätä testannut, kun jaoin kuvan heti salaatin valmistumisen jälkeen. Toivottavasti on maistunut muillekin :) Kun onnistut saamaan juustoa käsiisi, se sopii salaattien lisäksi myös pannulle, grilliin, pizzaan, burgereihin, suolaisen ja makean kanssa. Itse olen käyttänyt sitä juuri pizzassa (ja syönyt pizzeria Roihussa) kaverinaan esim. rucolaa ja paholaisenhilloa, broilerin kanssa salaatissa, burgerissa jne. Ihan huikea tuote. Eikä tämä ole maksettu mainos, vaan puhdasta iloa lähiruoasta ja pientuottajien herkuista!

Jos et löydä tätä juustoa, niin kokeile tilalla vaikka Valion kotijuustoa.

Briejuusto-salaatti

Kesäisessä salaatissa maistuu briejuusto

Tämä salaatti on melko vakioruokaa meillä kesäisin, mutta se päätyy vasta nyt blogiin. Tykkään kaikenlaisista juustoista ja briejuusto on varma valinta lautaselle, kun haluaa hyvää. Kastikkeen avulla salaatti saa makua ja upgraden seuraavalle tasolle. Mikäli mansikoita on saatavissa, niitä kannattaa myös pilkkoa salaattiin. Mansikat ja brie maistuvat hyvälle yhdessä!

jääsalaattia

tuoretta basilikaa

miniluumutomaatteja

kurkkua

punasipulia

suippopaprikaa

briejuustoa

kastike

3 rkl balsamiviinietikkaa

3 rkl oliiviöljyä

1 tl juoksevaa hunajaa

merisuolaa myllystä

mustapippuria myllystä

Pese ja revi salaatti laakealle vadille. Pilko kurkku isoiksi lohkoiksi ja puolita pikkutomaatit. Viipaloi punasipuli ohuiksi puolirenkaiksi ja kuutioi paprika isoiksi kuutioiksi, asettele ainekset salaattipedille. Viipaloi juusto isoiksi siivuiksi ja nosta salaatin päälle. Mittaa ainekset lasipurkkiin ja laita kansi tiukasti kiinni. Ravista purkkia, että kastike emulsioituu ja sekoittuu kunnolla. Lorottele kastike salaatille ja tarjoile välittömästi. Mikäli käytät mansikoita, lisää ne kaikkein päällimmäiseksi puolitettuina.

Herkullista! Tätä salaattia on kiva tarjota vaikkapa grillatun broilerin tai naudanfileen kaverina. Ja maistuuhan se toki alkupalana, pääruokana tai lisukkeena missä muussakin tilanteessa. Kaveriksi vielä reilu pala hyvää leipää tai patonkia, mitäpä sitä muuta tarvitsee. Tykkään itse erittäin paljon balsamicosta ja käytän sitä kastikkeissa melko reilusti. Mikäli et ole kovin happaman ystävä, voi balsamicon määrää vähentää tai vastaavasti lisätä öljyn määrää. Kannattaa maistella! Hunaja tai ripaus sokeria tai vaikka siirappia tasapainottaa ja pehmentää makua, joten sitä ei kannata jättää missään nimessä pois. Myös tuoreita yrttejä voi silputa kastikkeen joukkoon, mutta itse tykkään laittaa niitä aina salaattipohjaan. Myös esim. vuohenputki tai muut villiyrtit kannattaa hyödyntää salaatissa, jos niitä on saatavilla näppärästi.

Couscous-salaatti

Couscous-suurimot saavat makua sitruksista, öljystä ja kasviksista

Couscous on nopea ja herkullinen lisuke ruoille (pastan, riisin tai perunan tilalle), jota käytetään ihan liian vähän. Siitä on myös helppo tehdä maukkaita salaatteja ja salaateiksi minäkin couscousin yleensä teen. Suurimot kypsyvät muutamassa minuutissa kuumassa liemessä ja makua voi jatkaa kaikella, mitä käteen sattuu. Usein couscous-salaatti onkin juuri hävikinvälttösalaattia, koska siihen uppoaa näppärästi kaikki parhaat päivänsä nähneet vihanneslaatikon asukit, yrtit ja erilaiset juustot, lihat ja leikkeleet. Ja tätä salaattia on kiva syödä vaikka grillatun broilerin lisukkeena tai kääräistä tortillalätyn sisään. Couscous-salaatti valmistuu nopeasti isommallekin ruokailijajoukolle eikä se tule niin kalliiksikaan, joten sitä kannattaa tehdä vaikka vuodenvaihteen juhliin tai muihin illanistujaisiin.

2 dl couscous-suurimoita

2 dl vettä

tilkka kasvisfondia

1 sitruunan mehu

½ dl oliiviöljyä

½ kurkku

½ rs kirsikkatomaatteja

½ suippopaprika

½ punasipuli

merisuolaa myllystä

mustapippuria myllystä

tuoretta basilikaa

tuoretta persiljaa

Kuumenna vesi kiehuvaksi ja mausta se kasvisfondilla. Lisää joukkoon couscous, sekoita ja anna turvota kannella peitettynä muutama minuutti. Sekoita haarukalla irtonaiseksi, mausta seos öljyllä ja sitruunamehulla. Hienonna kaikki kasvikset pieniksi kuutioiksi ja sekoita maustetun couscousin joukkoon. Hienonna yrtit, sekoita salaattiin ja tarkista maku, mausta tarvittaessa lisää. Anna tekeytyä hetki ennen tarjoilua. Couscous-salaattiin voi sekoittaa mitä tahansa vihanneksia, juustoja tai yrttejä ja se toimii mainiona hävikinvälttö-salaattina. Couscous kannattaa maustaa mehukkaaksi ja siihen uppoaakin aikamoinen määrä niin sitrusmehua kuin öljyäkin. 

Maukasta! Tykkään couscousin raikkaudesta ja siitä, että makumaailmaa voi varioida ihan mielensä mukaan. Erityisesti yrtit kannattaa muistaa couscousia valmistettaessa ja makua voi vahvistaa vielä chilillä tai valkosipulilla. Tai erilaisilla maustetuilla öljyillä, joita omista kaapeista löytyy useita pulloja. Myös mauste-etikat, joita saa esim. Punnitse&Säästä-kaupasta, kannattaa hyödyntää tässä. Joko sinä olet kokeillut couscousia?

Ezme eli turkkilainen tomaatti-paprikasalaatti

Turkkilainen tomaatti-paprikasalaatti eli ezme on ihana pikkulisuke

Vietimme loppuvuodesta työpaikkamme ruokaklubin kanssa turkkilaista iltaa eli kokkasimme noin toistakymmentä ruokalajia porukalla ja herkuttelimme aikaansaannoksilla. Yhtenä alkupalana eli mezenä oli tätä upean punaista salaattia dipattavaksi pitaleipien kanssa. Ystäväni on turkkilaisten ruokien guru ja hänen kanssaan olenkin päässyt herkuttelemaan autenttisilla mauilla ja sitä kautta kokeilemaan niiden kokkailua myös itsekin. Tämä hieman aikaa vaativa hienonnustyö palkitaan kyllä ihanan raikkaalla lopputuloksella ja kylkeen kannattaa valmistaa myös tzatzikia ja melitzanoa.

4 punaista paprikaa
8 isoa kypsää tomaattia

1 punasipuli
1 puntti persiljaa

merisuolaa myllystä
mustapippuria myllystä

1 sitruunan mehu
reilu loraus hyvää oliiviöljyä
(punaista tai vihreää chiliä)

Puolita paprikat, poista valkea sisus sekä siemenet ja kuutioi paprika hyvin hienoksi silpuksi. Halkaise tomaatit, poista vetiset siemenet ja kuutioi malto hienoksi silpuksi. Kuutioi myös punasipuli pieneksi hakkelukseksi. Sekoita ainekset kulhossa, mausta reilulla suolalla sekä kevyesti pippurilla ja jätä tekeytymään hetkeksi. Valuta pois astiaan kertynyt liemi ja mausta seos hienonnetulla persiljalla sekä oliiviöljyllä ja sitruunan mehulla. Tarkista maku, lisää tarvittaessa lisää suolaa ja mikäli pidät vahvemmista mauista, voit hienontaa joukkoon myös pätkän tuoretta chiliä tai valkosipulia oman maun mukaan. Pilkkomiseen kannattaa käyttää aikaa ja hermoja, sillä tämän salaatin juju on kauniisti silputut kasvikset. Tarjoile ezmeä erilaisten ruokien lisukkeena, osana meze-pöytää tai nacholastujen kanssa. Ezme sopii myös salsan tilalle tortilloihin, pitaleipiin tai hampurilaisen väliin. Ylimääräisen ezmen voi upottaa myös pizzaan, pastakastikkeisiin tai lihapullataikinaan makua tuomaan.

Herkullista! Kannattaa rohkeasti hölvätä salaattiin suolaa ja oliiviöljyä, niin maut korostuvat. Ja aina kokatessa kannattaa ehdottomasti maistella, että maut ovat balanssissa. Esimerkiksi happoa saa sitruunan muodossa lisätä melko paljon ja maustaa muutenkin. Tämmöinen kunnon pilkkomisoperaatio on kuin meditoimista, veitsi vain viuhuu ja aivot lepäävät, lopulta aistit kiittävät lopputulosta. Onko siulle pilkkonen nautintoa vai pakollista pahaa?

Munakoisodippi eli melitzano

Munakoisosta saa ihanaa dippiä

Munakoisoon tulee joka syksy hirmuinen himo ja ystäväni luona olen saanut maistaa ihan kaikkein parasta munakoisodippiä osana meze-tarjoiluja. Niinpä pyysin heiltä reseptin ja kokeilin sitä itse kotona, lopputulos oli herkullinen mutta ei ihan niin autenttinen, koska miulla ei ollut käytettävissäni korianteria eikä kaupassa ollut lehtipersiljaakaan. Monelle korianteri maistuu ihan saippualta, mutta kun sitä laittaa ihan vähän, maku ei ole dominoiva ja se komppaa hyvin kokonaisuutta. Sitten teimme tätä myös työporukkamme turkkilaisessa illanvietossa osaksi tarjoiluja ja se onkin ihanaa esim. hummuksen, tzatzikin ja ezmen eli paprika-tomaattisalaatin kanssa.

2 isoa munakoisoa

2-3 valkosipulinkynttä

½ punttia (lehti)persiljaa

(muutama rkl hienonnettua tuoretta korianteria)

1-1½ sitruunan mehut

hyvää oliiviöljyä

merisuolaa myllystä

mustapippuria myllystä

Halkaise munakoisot ja tee niihin ristiviillot. Ripottele leikkuupinnoille hieman suolaa, jolloin mahdollinen kitkeryys poistuu ja nesteet ”itkevät” munakoisoista pois. Kuivaa munakoisot ja asettele ne uunivuokaan, paista 200-asteisessa uunissa noin 45-60 minuuttia tai kunnes munakoisot ovat kypsiä. Kaavi kypsä munakoiso kuoristaan lusikalla leikkuulaudalle ja hakkaa terävällä veitsellä ryynimäiseksi seokseksi.  Laita munakoisomassa kulhoon. Hienonna valkosipuli hyvin pieneksi silpuksi ja sekoita munakoison joukkoon, purista mukaan sitruunamehua ja mausta seos suolalla sekä pippurilla. Hienonna persilja ja halutessasi myös korianteri pieneksi silpuksi, sekoita mukaan ja maista. Lisää dippiin oliiviöljyä, kunnes seos on notkeaa. Maista, mausta tarvittaessa lisää ja anna tekeytyä vähintään muutama tunti ennen tarjoilua. Parasta munakoisodippi on seuraavana päivänä. Tarjoile dipin kanssa pitaleipää, nachoja tai hyvää leipää.

Mie niin rakastan kaikkia dippejä, kastikkeita ja pikkusalaatteja! Tämä on ehdottomasti yksi parhaimmista ja sopii niin moneen juttuun tai lisukkeeksi. Kun mietin keväälle merkkipäivätarjoiluja, niin olisikin ihana tehdä hirmuinen kasa erilaisia dippikulhoja tarjolle. Saas nähdä, mitä keksin.

Paahdettu punajuuri-vuohenjuustosalaatti

Paahdettuja punajuuria ja vuohenjuustoa salaattipedillä

Rakastan punajuuria ihan yli kaiken ja joka syksy iskee hirmuinen punajuurihimo. Ja tietysti silloin pitää saada myös vuohenjuustoa. Nyt keksin tehdä näistä salaattia, joka olikin oikein hyvää. Salaatit ja yrtit on omalta parvekkeelta eli kunnon lähiruokaa. Näitä paahdettuja punajuuria voi käyttää mainiosti myös muiden ruokien lisukkeena.

2-4 annosta

1 kg punajuuria

1 kokonaisen valkosipulin kynnet

rypsiöljyä

balsamiviinietikkaa

suolaa

mustapippuria

iso tuore rosmariininoksa

tummaa siirappia

200 g vuohenjuustoa

suolaviiniheinää

basilikaa

punaista basilikaa

tilkka oliiviöljyä

ripaus suolaa

ripaus mustapippuria

saksanpähkinöitä

vaaleaa balsamicosiirappia

Kuori sekä huuhtele punajuuret ja lohko ne suupaloiksi vuokaan, lisää mukaan kuoritut kokonaiset valkosipulinkynnet. Sekoita punajuurilohkoihin öljyä, balsamicoa ja makeutta korostavaa siirappia. Mausta hienonnetulla rosmariinilla, suolalla ja pippurilla. Paahda 200-asteisessa uunissa noin tunti tai kunnes punajuuret ovat kypsiä. Tarkista maku loppuvaiheessa ja lisää tarvittaessa mausteita. Halutessasi voit kiillottaa punajuuret voinokareella. Pidä kuumina tarjoiluun asti.

Pese ja linkoa salaatit sekä yrtit huolellisesti, mausta ne öljytilkalla, suolalla ja pippurilla. Annostele lautasille. Paahda viipaloituihin vuohenjuustoihin kaunis pinta kuumalla kuivalla pannulla, tällä kertaa kokeilin paahtaa ne leivinpaperin päällä. Käännä juustokiekot kerran paahtamisen aikana. Kun leivinpaperi alkaa tummua ja lähes palaa, on vuohenjuustot valmiita. Nostele lautasille paahdettuja punajuuria, vuohenjuustoa ja koristele annokset vielä kokonaisilla saksanpähkinöillä. Tarvittaessa kastikkeeksi voi lorotella vaaleaa balsamicosiirappia, jota itsekin laitoin. Myös marinointiin käytetty balsamico toimii. Tarjoile välittömästi.

I-h-a-n-a-a! Punajuuren mausteinen makeus, vuohenjuuston kermainen suolaisuus ja pähkinöiden rouske yhdistettynä aromikkaisiin vihreisiin on lyömätön. Salaattiin voi lisätä toki muitakin vihanneksia, kuten vaikkapa kirsikkatomaatteja, mutta se ei ole mitenkään välttämätöntä. Ruokaisuutta voi tuoda pekonilla, mutta sekään ei tällä kertaa ollut mitenkään pakollista. Jos vuohenjuusto ei maistu, niin tilalle sopii hyvin aurajuusto, jota ei tarvitse edes paistaa. Tai feta, kotijuusto tai vastaava. Jos punajuuria jää yli, ne voi nakata seuraavana päivänä vaikka risottoon. Punajuuret hupenevat kyllä reilusti kuorimisen ja paahtamisen aikana. Itse söin ylijäämäpunajuuria ihan sellaisenaan. Itseasiassa teen aina paahdetut punajuuret tuolla tavalla, korkeintaan yrttejä vaihdellen, eikä se ole pettänyt koskaan. Erittäin hyvä lisuke perunan tilalle tai uunijuuresten kaveriksi, varsinkin jos lautasella on paahtopaistia, naudanpihviä tai vastaavaa.

Varhaiskaalisalaatti

Mehevä varhaiskaalisalaatti

Arkistojen aarre pääsee esiin, eli neljä vuotta sitten pääsin vieraaksi paikallistelevision Kokkaa ja soppaa -ohjelmaan ja teimme kokki Tarmo Waseniuksen kanssa liekitettyä sorsanrintaa ja karitsanfilettä sekä paistettuja perunoita. Ruoan lisukkeeksi teimme tätä hauskaa kaalisalaattia, tai ainakin tämän tyylistä. Tämä on mutu-tuntumalla keväällä 2012 sävelletty salaatti, joka oli oikein mehevää ja maukasta. Jos mielikuvasi kaalisalaatista on se koulun rutikuiva ja mauton versio, niin suosittelen kokeilemaan tätä. Itse olen viehtynyt hapokkaisiin ja vähän etikkaisiin ruokiin, joten minulle tämä sopii kuin nakutettu. 

4 annosta

1 pieni varhaiskaali

(omena)viinietikkaa

sokeria

suolaa

½-1 rs kirsikkatomaatteja

Leikkaa kaali ohuiksi siivuiksi ja murskaa rakennetta esim. puolukkasurvimella kattilassa, kunnes kaalista alkaa irrota nestettä. Lisää kaaliin loraus etikkaa ja ripaukset suolaa sekä sokeria. Sekoita hyvin ja maista, mausta tarvittaessa lisää. Kaalissa saa olla makua, suola ja sokeri tasapainottavat etikkaisuutta ja lopputuloksen tulee olla tasapainoinen, etikan ei tule puskea liikaa läpi. Anna salaatin maustua kylmässä ennen tarjoilua. Puolita kirsikkatomaatit juuri ennen tarjoilua ja lisää ne salaatin pinnalle. Mikäli salaattikulhossa on paljon kaalista irronnutta nestettä, sen voi varovasti kaataa pois ennen tomaattien lisäämistä. Salaatti on oiva lisuke esim. grilliruoalle.

Hyvä lisuke! Kannattaa olla tuon kaalin mehustamisen kanssa varovainen, ettei kaalimurskaa tarvitse kaapia pois pitkin keittiötä. Suosin puista survinta ja kattilaa, jonka päälle voi tarvittaessa heittää leivinliinan. Telkkarissa taisin tehdä tämän kaulimen avulla leikkuulaudalla, jolloin lopputulos ei ollut ehkä ihan niin siisti. Nyt kun kaupassa on pieniä kaalinkeriä ja suippokaaleja, niin kannattaa ehdottomasti kokeilla. Yksinkertaiset asiat ovat usein juuri niitä parhaita! 

Tämä kuva on siis vuodelta 2012 ja FB:n kautta tallennettu, alkuperäinen kuva on hukkunut jonnekin tietokoneiden vaihtamisen takia. Kuva on otettu mummolassani ja tuo salaattikulho on yksi lemppareistani, taitaa olla Arabian ikivanhaa tuotantoa. Mummolassa kokatessani tuo kulho on aina pakko saada käyttöön. Mutta siihen ei voi tehdä yhtä juttua: kermaviilikastikkeella kruunattu vanhanajan kanamunasalaatti on pakko tehdä aina siihen kahvalliseen, pyöreämpään kulhoon, johon mummokin sen aina teki. Jotkut asiat ovat keittiössä pyhiä ja minulle se kulminoituu tässä.

Inkivääri-chilimarinoitu grillattu broileri

Itse marinoitu broilerinfile saa kauniin värin grillissä

Koska vältän kaupan marinadeja, on ihana keksiä omia erilaisia sekoituksia ja maustaa ruoat mieleisekseen, omiin aisteihin luottaen. Juhannuksena olin perheeni kanssa maalla ja pakkasin mukaani muutaman pussukan erilaisia mausteita ja maustekasveja, jonka jälkeen sekoittelin marinadeja niin broilerille kuin naudallekin. Mielestäni broilerille sopii hyvin vaalea ja hieman hedelmäinen marinadi, joten mausteeksi päätyivät niin inkivääri, sitruuna kuin kirpakka chilikin. Lihojen marinointi kannattaa yleensä aloittaa jo vuorokautta ennen ruoanlaittoa, mutta muutaman tunnin pikamarinoinnillakin pääsee pitkälle. Maustamisessa luotan peruskaavaan: happo, makeus, öljy ja mausteet. Tällä samalla kaavalla valmistan myös erilaiset salaatinkastikkeet sekä uunijuuresten makumaailmat. 

4 annosta

600 g broilerin rintafileitä

2 limen mehu

1 limen kuoret

2 rkl juoksevaa hunajaa

½ dl rypsiöljyä

2-4 cm tuoretta chiliä

2 cm tuoretta inkivääriä

2 tl merisuolaa myllystä

2 tl mustapippuria myllystä

Raasta limen kuori metalliseen kulhoon ja purista sen jälkeen limestä mehu joukkoon. Sekoita mukaan hunaja ja rypsiöljy pientä vispilää käyttäen. Leikkaa tuore chili viipaleiksi (poista halutessasi tuliset siemenet), kuori ja viipaloi inkivääri ja mausta seos mustapippurilla sekä suolalla. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita, maku saa olla kirpeän vahva. Pyyhi rintafileet kuiviksi ja sekoita marinadin joukkoon. Kääntele hetki ja laita kylmään maustumaan yön yli. Ennen grillaamista pyyhi marinadi pois ja paista fileitä muutama minuutti per puoli, vältä turhaa kääntelyä. Tee fileen paksuimpaan kohtaan pieni viilto ja varmista, että lihasta tihkuva neste on kirkasta ja liha on kypsää. Laita fileet hetkeksi folion alle ja tarjoile mieluisten lisukkeiden kanssa. Kuvan broilerin kanssa tarjoilin cheddar-juustolla ryyditettyä vihersalaattia, kastikkeena vaalea balsamicosiirappi. Vaalea kastike on nopeasti sekoitettu, kun yhdistät kermaviiliin tuoretta ruohosipulia, suolaa, pippuria ja mahdollisesti pienen turauksen sinappia. Samaa kastiketta käytin myös grillatulle maissille, mutta sille voi laittaa tarjolle myös tuorejuustoa tai valkosipulivoita.

Makoisaa oli! Marinadi toimi oivasti ja kerkesi maustaa tarpeeksi muutamassa tunnissa broileria. Tarjoillessa rouhin pinnalle vielä hieman lisää suolaa ja pippuria tuomaan lisäpotkua. Tähän voisi lisätä myös valkosipulia, mutta jätin sen pois, sillä juhannuspyhinä grilliin päätyi myös nautaa, jonka marinadissa sitten ei valkosipulissa säästelty... Tuossa salaatissa on cheddaria, jota on aiemmin saanut vain tukusta kilon pakkauksissa. Nyt tuota ihanuutta on myynnissä myös muutamassa kaupungin ruokakaupan salaattibaarissa ja sitä voi täsmäostaa pieniä määriä kokkailua varten. Vaikka kyllähän se hieman katseita keräsi, kun latasin muovikippoon kauhatolkulla pelkkää juustoa... Ruoanlaitossa tarkoitus pyhittää keinot! Ainiin, nyt miulla on oma pieni grilli parvekkeella, löysin FB-kirpparin kautta sähkögrillin. Ei sillä kyllä hiili- tai kaasugrillin tasoa saavuta sitten millään, kun se ei lämpene tarpeeksi ja tuuliset olosuhteet vievät harakoille sitä vähääkin lämpöä, mutta kyllä sillä nyt yhden makkaran ja maissin on saanut kärvennettyä. Pitäisi varmaan viritellä jostain siihen tuulisuoja, jolloin lopputulos voisi olla hieman onnistuneempi. Mutta pääasia on se, että talosta löytyy ihan oma grilli!

Kuvakaappaus Karjalan Heilin verkkolehdestä

Tämä ruokaohje on julkaistu heinäkuun lopussa Heilin ruokasivulla 25.7..

Perunasalaatti

Kotitekoinen perunasalaatti on ihanaa!

Perunasalaatti on suurta herkkuani, mutta liian usein ostoskoriini on päätynyt joku einessalaatti. Niiden maku on hyvin pistävä ja toisaalta majoneesipohjaisuuskin on vähän no-no. Joten sain ystäväporukkani vappujuhlista hyvän syyn tehdä ison kulhollisen kunnon kotitekoista perunasalaattia kaikkien muiden ihanien tarjottavien ja grillattavien kylkeen. Mitään tarkempaa ohjetta minulla ei tähän ollut, heittelin vaan kulhoon mieleisiä asioita ja jätin allergiani takia omenan pois, sitähän usein käytetään kotitekoisissa perunasalaateissa. Tämä salaatti näytti maistuvan hyvin koko seurueelle, joten pienemmässä kaavassa teen tätä varmasti jatkossakin. Tämä kulhollinen riittää siis isommallekin ruokaseurueelle, joten tarvittaessa ohjetta kannattaa puolittaa.

n. 10 annosta

n. 1,5 kg uusia perunoita

1 nippu kesäsipulia varsineen

½ puntti ruohosipulia

 3 isoa maustekurkkua

1 pieni prk pikkuisia säilykekapriksia

2 prk kermaviiliä

1 sitruunan mehu

suolaa

mustapippuria

Raaputa perunoista hennot kuoret irti ja keitä ne kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Pilko hieman jäähtyneet perunat noin neljään osaan ja laita ne salaattikulhoon. Hienonna kesäsipulit varsineen hienoksi silpuksi ja hienonna myös maustekurkut kuutioiksi, lisää ne perunoiden joukkoon. Valuta säilykekapristen liemi pois ja kippaa kaprikset mukaan. Sekoita puristettu sitruunamehu, kermaviilit, suolaa ja pippuria joukkoon ja tarkista maku, anna maustua jääkaapissa tovi ennen tarjoilua, voit tehdä salaatin jääkaappiin maustumaan jo edellisenä päivänä ennen tarjoilua. Sekoita salaatti ennen tarjoilua ja hienonna pinnalle ruohosipulia. 

Klassisen hyvää! Tässä oli kyllä maut kohdillaan ja toimi hyvin salaattien ja grillilihojen kumppanina. Kaprikset ja maustekurkut tuovat pientä hapokkuutta salaattiin, samoin sitruuna. Ne ovat oleellinen osa makuelämystä ja sitruuna raikastaa ja keväntää kokonaisuutta vielä vähän. Valmistin salaatin jo edellisenä iltana, niin maut kerkesivät tasaantua kunnolla ja oli helppo napata kulho mukaan. Jos haluaa löysempää salaattia, niin voi vähentää perunan määrää tai lisätä kermaviiliä. Annoksesta riitti hyvin n. 15 hengen aterialle, kun tarjolla oli paljon muutakin syötävää broilerista pihveihin, makkaraan ja muihin salaatteihin. Jälkkäriksi olikin sitten ihana kakkukimara ja oman tekemäni jälkkärin resepti tulee myöhemmin blogiin. Olipa ihana viettä vappua herkutellen hyvässä seurassa, ilman kiirettä minnekkään. Kiitos ystävät! :)

Tomaattisalaatti

Nopea tomaattisalaatti muistuttaa salsaa

Muistan jo lapsuudestani, kuinka mummoni teki tomaatista ja sipulista salaattia, joka maustettiin ketsupilla. Ohjeen hän muistaakeni oli bongannut joskus jostain telkkariohjelmasta. Tätä kyseistä lisuketta tuli tehtyä usein kotonakin asuessani, mutta sitten se unohtui vuosikausiksi. Nyt kun jääkaapissa oli rasiallinen päiväysuhkaisia kirsikkatomaatteja, tämä herkku muistui mieleeni. Niinpä muokkasin muistamaani ohjetta hieman ja tämä on lopputulos. Hieman tomaattisalsan kaltainen herkku, joka raikastaa niin grilliruoan kuin tavallisenkin kotiruoan. 

250 g kirsikkatomaatteja

1 pieni sipuli

n. ½ dl basilikasilppua

1 rkl rypsiöljyä

2 rkl tomaattiketsuppia

ripaus suolaa

ripaus mustapippuria

Hienonna tomaatti pieniksi kuutioiksi ja silppua sipuli hienoksi silpuksi. Hienonna basilika, helpoiten se käy käärimällä lehdet yhteen ja leikkaamalla sen jälkeen tiukka rulla pikkuruiseksi silpuksi. Yhdistä ainekset kulhossa ja mausta seos suolalla, pippurilla ja ketsupilla, lorauta joukkoon hieman rypsiöljyä. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita. Anna maustua hetki jääkaapissa ennen tarjoilua. Tarjoile erilaisten ruokien lisukkeena tai vaikkapa tortillan täytteenä. 

Muutamassa minuutissa valmista ja maistuu takuuvarmasti! Ketsupin juju on mehevöittää aineksia ja sen sisältämä sokeri tuo pientä makeutta pyöristämään kokonaisuutta. Kuulostaa ehkä hieman hurjalta, mutta toimii ihan oikeasti. Kannattaa kokeilla! Näin ihanan kesäsipulin aikaan kannattaa korvata sipuli varsineen hienonnetuilla kesäsipuleilla, niin salaatti saa lisää väriä. Nyt kun mietin, niin tämähän olisi mitä oivallisin täyte crostineillekin, eli uunissa paahdetuille öljytyille patonkisiivuille sipaistaan pieni keko salaattia ja tarjoillaan alkupalana. Myös mozzarellan, kotijuuston tai fetajuuston kaveriksi tämä sopisi hyvin.

Feta-tomaattipiirakka

Feta-tomaattipiiras

Suolaiset piirakat ovat helppoja sekä nopeita valmistaa, samalla niihin saa upotettua kaapeista kaikki ruoanjämät. Tähän piirakkaan laitoin kaikki jääkaapista löytyneet tomaatit ja juustot. Lopputulos oli enemmän kuin herkullinen! Millainen on sinun suosikkipiirakkasi?

pohjataikina

150 g voita

2 dl vehnäjauhoja

1 dl ruisjauhoja

½ tl suolaa

½ dl kylmää vettä

täyte

1 prk kermaviiliä

2 kananmunaa

1 valkosipulinkynsi raastettuna

150 g fetajuustoa

kourallinen tuoretta basilikaa ja timjamia hienonnettuna

suolaa 

mustapippuria

pinnalle

4 tomaattia

50 g fetajuustoa

mustapippuria

rucolaa koristeluun

Nypi huoneenlämpöiseen voihin vehnäjauhot ja ripaus suolaa. Lisää joukkoon kylmä vesi ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Taputtele taikina tasaisesti piirakkavuokaan ja pistele taikina haarukalla. Esipaista taikinapohjaa 12 minuuttia 225-asteisessa uunissa. Valmista sillä välin täyte. Vispaa täytteen aineet kulhossa sekaisin, maista täytettä ja mausta tarvittaessa lisää - ota huomioon, että fetajuusto on suolaista. Kaada täyte vuokaan esipaistetun pohjan päälle. Viipaloi tomaatit, voit käyttää myös kirsikkatomaatteja jne. Asettele tomaatit täytteen päälle kauniisti ja murusta päälle loput fetajuustosta. Rouhi pinnalle mustapippuria ja paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa n. 30 minuuttia, tai kunnes täyte on hyytynyt ja pinta saanut hieman väriä. Tarjoile piiras hieman jäähtyneenä, asettele päälle keko rucolaa koristeeksi.

Tämä oli herkkua! Suolaiset piirakat ovat miun suosikkileipomukseni, sillä niihin tosiaan saa käytettyä kaiken mahdollisen kaapeista. Tässäkin on pohjassa ruisjauhopussin jämät, täytteeseen upposi loput munat ja kermaviilit, kirsikkatomaattipurkkien loput ja liikaa pehmenneet tomaatit. Ruokaisuutta piirakkaan saa lisäämällä täytteeseen vaikkapa metwurstia, kalkkunaleikettä tai palvikinkkua. Koska tämänkin kokkaamisesta on jo jonkun aikaa, niin saattaapa olla että laitoin muutaman siivun metwurstia tähän. Silloin suolaa ei tarvitse lisätä enää yhtään.

Feta-tomaattipiirakan kaverina maistui raikas salaatti

Nautiskelin valmistamaan i piirakkaa raikkaan salaatin kanssa. Salaatissa oli rucolaa, hunajamelonia, leipäjuustoa, cashew-pähkinöitä, sipulia, oliiviöljyä ja limenmehua sekä ripaus pippuria. Tämäkin koostui kaikista jämistä ja maku oli ihana! Pähkinöitä on mukava laittaa tuomaan rousketta, hedelmät taas tuovat pientä makeutta. Yksinkertaiset asiat ovat parhaita!

Pizzeria Roihu, Joensuu

Roihun herkullinen pizza: parmankinkkua, rucolaa, päärynää ja parmesaania. Kuva otettu kännykällä.

Joensuun keskustan lounaspaikat ovat tulleet enemmän kuin tutuiksi viimeisen parin vuoden aikana ja syyskuun lopussa valinnanvara kasvoi entisestään, kun Pizzeria Roihu avasi ovensa Yläsatamakatu 9:ssä, työpaikkani viereisessä korttelissa. Pizza ei ollut pariin vuoteen kuulunut kuin pari kertaa valinnakseni, mutta Roihun avaamisen jälkeen olen syönyt pizzaa lounaaksi lähestulkoon viikottain. Ja hyvällä omallatunnolla! Roihun avasivat ystäväni Mika, Reeta ja Ville, joilla on vankka ja pitkä kokemus ravintola-alalta. Reeta toimii pizzerian ravintolapäällikkönä herrojen vastatessa yhtiön muiden toimipisteiden pyörittämisestä.

Näiden muutaman kuukauden aikana Roihu on kyllä lunastanut paikkansa Joensuun ravintolaskenessä, sillä ympärivuotisesti kaupungista ei tähän mennessä ole saanut pizzaa, joka on täytetty laadukkailla raaka-aineilla. Raaka-aineet ovatkin tämän pizzerian juttu: tomaattikastike on omatekoista ja sitä saa kolmessa eri vahvuusluokassa: mieto, tulinen ja extratulinen, täytevalikoimasta löytyy ihanaa niin ikään itsetehtyä paholaisenhilloa sekä talon omaa pestoa. Lisäksi listalta löytyy mm. hyvää parmankinkkua ja salamia, chorizoa, kylmäsavulohta, päärynää, riistarouhetta, vuohenjuustoa ja parmesaania. Lisäksi Roihussa on kausituotteita: marraskuussa herkuteltiin leipäjuustolla, joulukuussa pizzaan saa tuoretta mozzarellaa. Reetalta joensuulaisten makutottumuksia kysellessäni sain vahvistuksen aavistuksilleni: ravintolan suosituimmat pizzatäytteet ovat parmankinkku ja rucola, joita muuten löytyy noin 90% aina omastakin pizzastani. Myös gluteenittoman ja vegaanisen pizzanpurijan ei tarvitse Roihussa pettyä, sillä gluteenittoman pizzan tai vegaanisen juuston saa ihan samaan hintaan! Listalta saa valita mieleisensä täytteet: pizza kahdella täytteellä maksaa 7,5 euroa ja lisätäytteen saa 2e lisähintaan. Pizzojen hinta-laatusuhde on loistava, sillä hyvistä ja laadukkaista aineksista sekä hyvästä asiakaspalvelusta maksaa ilomielin. Ja ei hätää, vaikka seurueessa jollekin ei maistu pizza tai haluaa nauttia hieman kevyemmin, sillä pizzatäytteitä saa myös herkullisen salaatin (salaatti kahdella täytteellä 7,90e ja lisätäyte +2e) lisukkeeksi. Ystäväni ovat kehuneet salaatteja, itse en niitä ole vielä kerennyt testaamaan.

Koska olen jo kerennyt testailemaan useita eri vaihtoehtoja, niin listaanpa alle muutaman oman suosikkini:

- parmankinkku, päärynä, vuohenjuusto, rucola

- salami, paholaisenhillo, vuohenjuusto, rucola

- riistarouhe, punasipuli, smetana, rucola

Roihu on sisustettu upeasti! Kuva: Pizzeria Roihu

Roihu poikkeaa myös sisustuksellisesti muista kaupungin pizzerioista, sillä se näyttää oikealta ravintolalta ja on tunnelmaltaan sellainen, että siellä istuu mieluusti herkuttelemassa vaikka hieman pidempäänkin, ystävän kanssa samalla rupatellen. Sisustus noudattelee mustaa ja punaista linjaa, seinillä on raitatapettia ja ajatusmatkalle johdattelevia vanhoja ikkunanpokia. Ravintola on myös lapsiystävällinen, naperot otetaan huomioon palvelussa ja jälkkärijäätelönkin taitavat pienet ruokailijat saada. Roihussa on kokemukseni mukaan usein paljon ruokailijoita, joten olemmekin kavereideni kanssa naureskelleet, että laajennushan ravintolaan on tarpeen - tällä hetkellä paikan päällä mahtuu syömään 22 henkilöä. Onneksi Roihun pizzat saa myös noudettua mukaansa.

Roihun värimaailma on mustaa ja punaista, oikein kodikas! Kuva: Pizzeria Roihu

Keittiössä kuitenkin on jotain, mikä sai aikaan jo ennen ravintolan avaamista huomioita mediassakin: pizzataikina prässätään hirmuisen painavassa laitteessa lättänäksi ja samalla pohja esipaistuu hieman 160-asteisessa prässissä. Näin ollen pizzan saa eteensä hyvin nopeassa aikataulussa, sillä pizzojen paistoaika uunissa vähenee hitusen. Samalla tuo esipaistaminen helpottaa pizzan siirtämistä uuniin, kun pohja rapeutuu. Ja pizzat ovat ihanan rapsakoita! Koska pääasiassa oma ruokahuoltoni ajoittuu työpäivien aikana nopeaksi lounastamiseksi, on keittiön ripeä toiminta ehdottomasti plussaa - tosin kaiken varalta vielä soitan ja tilaan ruoat etukäteen, niin pääsee samantien saavuttuaan syömään. 

Näistä kaikista muodostuu sen verran hyvä paketti, että Roihu on valloittanut niin miun, ystävieni, työkavereideni kuin lukuisten muidenkin joensuulaisten sydämet. Pizza maistuu oikeasti maukkaille ja laadukkaille täytteille, pizzasta ei tipu rinnuksille rasvaa kuten puristekinkkupaikoissa ja palvelu on ystävällistä sekä nopeaa. 

Logon on suunnitellut Hexed Ink -tatuointistudiosta tunnettu taiteilija Heikki Kärnä. Kuva: Pizzeria Roihu

Pizzeria Roihu on avoinna maanantaista sunnuntaihin kello 11-22, poikkeuksellisesti suljettu 24.-25.12.2014, mutta ovet avautuvat taas Tapaninpäivänä kello 15. Ravintolasta löytyy C-oikeudet, joten pizzansa saa nautiskeltua vaikkapa oluen kera. Suosittelen erittäin lämpimästi kokeilemaan Roihun herkullisia pizzoja sekä salaatteja!

Pizzeria Roihu

Yläsatamakatu 9

80100 Joensuu

puh. 044 765 6790

Facebook-sivu: Pizzeria Roihu

Tomaatti-mozzarellasalaatti

Nopea italialainen salaatti

Tomaatti, mozzarella ja basilika ovat maistuva yhtälö! Aika usein tulee tehtyä alkupalaksi tai salaatiksi tätä nopeasti valmistuvaa herkkua, joka sopii hyvin eri tavoin rakennettuna myös vaikkapa antipastoksi. Isommalle porukalle tämä on helpoin valmistaa isolle vadille, mutta hauskan siitä saa myös torniksi lautasen reunalle rakennettuna, cocktail-tikkuun tökittynä miniversiona tai nopeasti uunissa paistettuna. 

4 anosta

250 g buffalomozzarellaa

4 kypsää tomaattia

basilikaa

suolaa

mustapippuria

hyvää oliiviöljyä

balsamicoa tai balsamicosiirappia

Leikkaa tomaatit siivuiksi, viipaloi tai revi mozzarella ja irrota basilikasta lehtiä. Mausta mozzarella rouhimalla päälle mustapippuria ja suolaa. Asettele ainekset vadille lomittain, revi päälle vielä basilikaa ja anna maustua hetken aikaa jääkaapissa. Juuri ennen tarjoilua huiskauta päälle oliiviöljyä sekä balsamicoa.

Ihanaa! Tykkään tosi paljon, usein lisään tähän myös reilun määrän rucolaa tuomaan kirpakkuutta ja ruokaisuutta. Toukokuussa tuli maistettua Münchenissä yhtä parasta tomaatti-mozzarellasalaattia, jossa oli erittäin laadukasta, kermaista mozzarellaa. Samalla reissulla tuli muuten syötyä myös toista herkullista italialaista alkupalaa, eli carpacciota. Ah! Suomesta saatavista mozzarelloista löytyy paljon erilaisia, osa on kumimaisia paloja ja osa on sitten enemmän aitoja. Ehkä parasta tällä hetkellä on Pirkka Parhaat -sarjasta löytyvä buffalomozzarella, eikä sen hintakaan päätä huimaa. Mozzarellan kohdalla voi taas unohtaa kaikki kevytversiot ihan suosiolla. Hieman riippuen ruokalajista, mozzarella kannattaa repiä käsin paloiksi eikä leikata. Kiitos italialaisille tästä herkusta! :D

Tzatziki

Raikas tzatziki

Tzatziki on ollut aina yksi lemppariruoistani, suorastaan rakkautta ensipuraisulla! En edes muista, missä tai milloin olen sitä ensimmäisen kerran päässyt maistamaan, mutta siitä on hirmuisen pitkä aika. Yli kymmenen vuotta sitten Kreikassa lukioryhmän kanssa reissatessamme joka kerta ravintolassa oli pakko saada tzatzikia pitaleivän kaverina ja nykyisin käyn usein lounaalla paikallisessa kreikkalaisessa ravintolassa Kreetassa, jossa tzatzikia ilmestyy usein lautaselleni. Kotonakin tulee tehtyä sitä usein ihan joko leivän levitteeksi tai ruokien lisukkeeksi. Tänä kesänä tzatzikista on tullut entistä herkullisempaa, sillä mausteeksi tulevan mintun on saattanut poimia omalta parvekkeelta ruokaan. 

2 hengelle

200 g turkkilaista jogurttia

½ yksikyntinen valkosipuli

1 pieni kurkku

15 tuoretta mintunlehteä

2 rkl oliiviöljyä

suolaa 

mustapippuria

Sekoita jogurtin joukkoon hienoksi raastettu valkosipuli, oliiviöljyloraus ja mustapippuria, hienonna myös minttu joukkoon. Raasta seuraavaksi karkealla terällä kurkku ja laita raaste siivilään. Painele kädellä kurkusta kaikki ylimääräinen neste ja kippaa jogurtin joukkoon. Mausta tzatziki suolalla, tarkista maku ja lisää tarvittaessa muita mausteita. Anna maustua jääkaapissa ennen tarjoilua, tarkista maku vielä lopuksi.

Ihanaa! Niin herkullisen valkosipulista, pehmeää ja raikasta samalla kertaa! Tuore minttu on ehdottomasti tzatzikin Juttu, ilman sitä maku jää vajaaksi. On miulla kyllä kaapissa vielä Kreikasta saatua tzatziki-mausteseosta, jossa on mm. yrttejäkin, mutta sitä en ole tullut käyttäneeksi enää aikoihin. Yksinkertaiset asiat ovat parhaita ja sopivat tälle kotikokille parhaiten :) Tällä kertaa nautiskelin tätä kotitekoisten herkullisten karitsakebabien ja ratatouillen kaverina. Vinkki: tzatzikia kannattaa tehdä suoraan tupla-annos, ei se jää syömättä...

Grillattua broileria ja cheddar-mansikkasalaattia

Mansikka-cheddarjuustosalaattia ja grillattua broileria

Tällä kertaa Blogirinki haastoi Cebicin keittiön yhdistämään oluen ruokaan, joka sopii hyvin kesäisiin nautintoihin vaikkapa grillin ääressä. Olut onkin perinteinen valintani ruokajuomaksi esimerkiksi ravintolassa ja onneksi nykyään saa muutakin kuin sitä tavallista kolmosta niin ravintolasta kuin maitokaupastakin. Tykkään ale-tyyppisistä oluista ja päädyin itseoikeutetusti kokkailemaan Brooklyn American Ale mielessäni, sillä sitä on tullut aiemminkin nautiskeltua hyvän ruoan seurana. Oluen maku on hedelmäisen maltainen, mukavasti humaloitu ja keveä, mutta luonnetta ja makua löytyy silti mielestäni oikein mukavasti. Jopa ruokaseuralaiseni tykkäsivät tästä oluesta, sillä se ei ollut maultaan se perinteinen lager, johon suomalaiset ovat tottuneet, vaan jotain parempaa. Mikäli et ole suuri olutfani, niin kokeilepas tätä! Ja sitten ihan muuten vaan suosittelen grillailemaan itse marinoitua broileria ja tekemään kaveriksi herkullista salaattia. Kyllä maistui! :)

5 annosta

marinadi
700 g broilerin fileitä
1 limen mehu ja raastettu kuori
2 solo-valkosipulia
3 cm pätkä tuoretta inkivääriä
½ dl rypsiöljyä
suolaa
mustapippuria

cheddar-mansikkasalaatti
1 rku villirucolaa
1 rku lehtisalaattisekoitusta
½ rku jääsalaattia
3-4 tomaattia
½ kurkku
3 kesäsipulia varsineen
200 g extra mature cheddaria
250 g tuoreita mansikoita
2 dl krutonkeja

ruohosipulidressinki
½ dl balsamiviinietikkaa
½ dl rypsiöljyä
2 tl hunajaa
suolaa
mustapippuria
½ dl ruohosipulisilppua

Aloita broilerin marinadista. Sekoita kulhossa raastettu valkosipuli, raastettu inkivääri ja raastettu limenkuori, purista joukkoon limestä mehut. Lisää mukaan loraus öljyä ja mausteita. Sekoita tasaiseksi tahnaksi ja kääntele broilerinfileet mukaan. Anna maustua muutama tunti jääkaapissa, ota huoneenlämpöön n. 45min ennen grillaamista. Pyyhi ylimääräistä marinadia pois lihalta ja grillaa kohtuullisella lämmöllä kypsäksi. Anna tasaantua hetki folion alla ennen tarjoilua.

Tee dressinki valmiiksi. Mittaa kaikki ainekset tiiviiseen kannelliseen lasipurkkiin ja ravista hyvin sekaisin. Anna makujen tasaantua huoneenlämmössä tarjoiluun asti. Ravista sekaisin vielä ennen salaatille pirskottelua.

Revi salaatit kulhoon, kuutioi tomaatit ja kurkut, siivuta kesäsipulit varsineen ja leikkaa mansikat neljään osaan. Kuutioi juusto pienehköiksi kuutioiksi ja paahda muutama viipale leipää krutongeiksi. Annostele lautasille salaatteja, ripottele päälle loput ainekset ja valuta ruohosipulikastiketta päälle. Lisää grillatut fileet annosten päälle ja tarjoile välittömästi.

Grillistä saa vähän väriä broilerin pintaan

Salaatti oli ihanan kevyttä ja cheddar sopii mansikan kanssa erittäin hyvin edelleen! Mikäli et ole tätä taivaallista kombinaatiota vielä testannut, niin nyt kannattaa! Muutenkin tykkään yhdistää mansikkaa vuohenjuustoon, fetaan tai muihinkin juustoihin, sillä milloinpa makean ja suolaisen liitto ei toimisi... Broilerissa oli kerrankin tarpeeksi makua, myös lime maistui vahvasti lopputuloksessa. Ja painiihan itse marinoitu liha muutenkin eri sarjassa niihin kaupan valmismarinadiin upotettuihin verrattuna. Marinointi vaalentaa broileria entisestään sitrushappojen ansiosta, joten onneksi grillistä tarttui vähän väriä lihaan, mielestäni grillatussa ruoassa saa näkyäkin valmistustapa pienenä mustumisena - kunhan vain varoo kypsentämästä liian pitkään eli kuivaksi korpuksi. Brooklyn American Alen hedelmäisyys sopi täydellisesti mansikan hedelmäisyyteen ja juuston vahvuuteen, itseasiassa jälkikäteen lueskeltuani oluen ominaisuuksista huomasinkin määritelmistä, että juustot sopivat oluelle hyvin ja maun hedelmäisyys komppaa tietenkin myös mansikkaa. Ei hullummin oivallettu! Enemmän vinkkejä oluen ja ruoan yhdistämiseen löytyy Sinebrychoffin Olut ja ruoka -sivuilta ja Sinebrychoffin edustamat juomat täältä, josta voi samalla etsiä omaan makuunsa sopivia juomia kuvausten perusteella.

Herkkua!

Tällä tavalla meillä herkuteltiin juhannusaattona mummolassa perheen kanssa ja jälkkäriksi maistui omatekoisesta raparperihillosta ja valkosuklaamoussesta tehty torttu. Torttuun tuli muuten käytettyä omien kesäkanojemme munia, joten torttukin maistui entistä paremmalta. Nuo mummolan sinivalkoiset lautaset ovat mielestäni todella ihanat, muistaakseni englantilaiset. Ja olikohan vielä mummin ja ukin häälahjaksi saamat astiat, eli melkoisen vanhat. Kyllä ennenvanhaan on osattu :)

***

Yhteistyössä Sinebrychoff

Perunasalaatti

Raikas perunasalaatti

Tykkään perunasalaatista, mutta sitä tulee nautittua äärimmäisen harvoin. Ehkä lähinnä sen takia, että itse olen niin laiska ostamaan perunoita ja valmissalaatit puolestaan ovat makuuni liikaa majoneesilla kyllästettyjä. Mietiskelin tarjoiltavia erilaisiin kesäjuhliin tai grilliruoan kaveriksi ja päädyin ottamaan härkää sarvista - päätin siis tehdä mieleiseni perunasalaatin. Tämä perunasalaatti tärähtää täysillä omiin makuhermoihini, sillä lopputulos on raikas ja maukas. Nautiskelin salaattia kalkkunaleikkeen ja leivän kanssa, kun en kerennytkään kokkailemaan sen kummemmin. Ja siitä tulikin mieleeni, että lihaisamman ja ruokaisamman version ruoasta saat lisäämällä mukaan kuutioitua kalkkunaleikkelettä tai tietenkin pekonia. Sillä pekonihan sopii melkein ihan kaikkeen....

4 annosta

200 g Philadelphia ruohosipulituorejuustoa

2 rkl hienonnettua punasipulia

2 rkl hienonnettua kaprista

1 kuutioitu suolakurkku

4 hienonnettua aurinkokuivattua tomaattia

ripaus mustapippuria

500 g keitettyjä uusia perunoita

Rapsuttele uusista perunoista hennot kuoret irti pottuhanskalla tai juuresharjalla. Laita perunat kiehumaan reilulla suolalla maustettuun veteen. Anna kiehua juuri ja juuri kypsiksi. Jäähdytä perunat ja leikkaa perunat noin kuuteen osaan. Notkista tuorejuusto lusikalla kulhossa. Lisää joukkoon kuutioitu suolakurkku, hienonnettu kapris ja punasipuli. Pilko joukkoon myös aurinkokuivatut tomaatit ja mausta seos mustapippurilla. Suolaa ei tarvitse lisätä, ainakaan miun mielestäni. Sekoita perunapalat tahnan joukkoon ja sekoita, varo muhentamasta perunoita. Maista ja lisää mausteita tarpeen mukaan. Anna salaatin maustua jääkaapissa vähintään puoli tuntia ennen tarjoilua. Koristele perunasalaatti isoilla varrellisilla kapriksilla ja yrteillä.

Toimii! Suolakurkku ja kapris tuovat salaattiin pientä etikkaisuutta, Philadelphia täyteläistä kermaista makua ja loput ainekset boostaavat makua omalta osaltaan, joten lopputulos on hyvin raikas. Omenaa en ole allergioideni takia voinut perunasalaattiin koskaan laittaa, sama koskee varsiselleriä. Mutta eipä sitä paljoa raaka-aineita tarvitakaan, kun vähemmälläkin saa maukkaan lopputuloksen aikaiseksi. Lisäksi tämä on siitä näppärä salaatti, että sillä saa helposti ja edullisestikin ruokittua isomman määrän ihmisiä, kun vaan isontaa reseptiä tarpeeksi suureksi. Tai jos haluaa vähemmän kastiketta perunoilleen, niin laittaa perunoita vähän runsaammin. Minä "kastikeihmisenä" tykkään kuitenkin siitä, että höysteitä on reilummin. Reseptin lähetin Philadelphian reseptikilpailuun, joten saas nähdä mitä tuomarina toimiva Teresa Välimäki on tästä mieltä!