Kesän paras viikonloppu! Ilosaarirock! Se on meille joensuulaisille varsinkin vuoden kohokohta ja itsekin olen rokannut jo muistaakseni vuodesta 2000 lähtien yhtäjaksoisesti. On siinä aikamoisen määrän keikkoja kerennyt nähdä, tavata tuhansittain ystäviä, tuttuja ja uusia tuttavuuksia, nauttia rokkiruokaa ja -juomaa sekä fiilistellä auringossa tai satunnaiessa vesisateessa, kävellä satoja kilometrejä Laulurinteen maastosssa ja hankkia muutaman rakonkin jalkaan. Tänä vuonna rokkikansaa on siunattu kolmenkympin helteillä ja ainakin omasta mielestäni se on vähän liikaa, mutta eihän säällle mitään voida. Aurinkorasvaa pintaan ja hikoilemaan! Tässä postauksessa on koostettuna viikonloppuna kokemiani ruokajuttuja. Kunhan saan postauksen maailmalle koneeltani, niin suuntaan Amorphiksen keikalle. Huomenna onkin sitten vapaapäivä ja tiistaina paluu normaaliin arkeen - odottamaan ensi vuoden Ilosaarirockia.
Holy Smore Grillin myyntikoju, vanha amerikkalainen koulubussi oli mukavan erilainen
Ruokamyyntipisteitä on hurja määrä, lähes pääportista Rentolavan sisäänkäynnille asti ja sitten vielä lisäksi Metellin ja Tähtiteltan läheisyydessä olevat siihen päälle. Vaikka rokkaajia on kymmeniä tuhansia, ei mielestäni pahempia ruuhkia päässyt syntymään tai sitten ajoitin ruokailut oikeaan aikaan. Myös Kerubin pop-up pöytiintarjoiluineen näytti vetävän aiempia vuosia ripeämmin, itse en tätä vielä ole kerennyt testata. Cashless-maksutapa on ainakin minusta ollut tosi hyvä juttu, rannekkeesta lähtee rahat maksupäätteelle painamalla ja nopeuttaa huomattavasti asiointia. Anniskelupisteistä sai jonotella välillä aika ruhtinaallisestikin, mutta se lienee enempi panttipalautusten takia.
Joka tapauksessa. Eteenpäin mennään koko ajan ja festariväelle tarjonta on laadukasta. Olipa kyse ruoasta tai juomasta. Myyjät panostavat selkeästi laatuun ja tuoreisiin raaka-aineisiin, puhtaisiin makuihin ja kaikki ei ole friteerattua rasvapommia. Etsinet ruoat on hyvin edustettuina karjalaisista muikuista meksikolaisiin makuihin, löytyy kreikkalaista ja vegaanista, gluteenitonta, luomua, monenlaista burgeria, nachoja ja vaikka mitä! Myös vesipisteitä tuntuu olevan aiempia vuosia enemmän ja se onkin näin kovalla helteellä hyvä juttu! Käsienpesuunkin on panostettu ja näin helteessä muhivat pöpövaarat vähenevät.
Sami Revon, Risto Mikkolan, Local Bistron ja kumppaneiden ruokarekka
Oma suosikkini jo kolmatta vuotta on Ruokarekka, josta saa taivaallista maa-artisokkaburgeria. Tätä olen hehkuttanut jo vuosien ajan. Myös lihaburgeri on oikein toimiva, mutta valitsen silti aina maa-artisokkaa sen ylivoimaisen parhauden takia. Onhan se vähän erilaistakin. Maku 12/10. Sirkkojakin oli tarjolla, mutta ne joudun allergian takia passaamaan. En tiedä, kuinka moni on niitä rokissa testannut, mutta hyvä kun on tarjolla! Ja erikoisuuksista lisää, VIP-vieraiden menussa oli lauantaina friteerattua jäkälää. Oli kuulemma ollut jännä kokemus sekin!
Treffi on the road! Ehkä suloisin ruokakoju i-k-i-n-ä!
Hauskin myyntipiste on ehdottomasti Treffillä, pieni kärry tuo mieleen Richard Scarryn omppuauton. Tämä koju taisi myydä kalajuttuja, mutta viereinen Treffin toinen piste myi burgereita. Jonot vetivät todella nopeasti!
Nyhtöpossusänkkäri Metellin kupeesta
Jo viime vuonna tuli testattua metallimusiikin jytkeessä Metelli-teltan vierestä löytyvän Street food -kojun possusänkkäri. Harissamajoneesi toimi ja liha oli suussasulavaa. Myös vegeversio houkutteli!
Ruokarekan maa-artisokkaburgeri ja Risto Mikkola
Ja tässä se legendaarinen maa-artisokkaburgeri, jonka tarjoili Risto. Risto tunnistikin minut ja muistutti, että jo kolmatta vuotta aloitan rokkailut heidän vegebursallaan. Kyllä, totta se on! Kiitos vielä huikeasta poseerauksesta. Ja maa-artisokasta.
Vuonoksen jäätelön Baileys-tuutti maistui ihanan viilentävältä kolmenkympin helteessä. Oli muuten jonoa!
Tosiaan viikonloppuna helle on pyörinyt kolmenkympin lukemissa ja kylmät jutut on enemmän kuin hyvä juttu. Hellitin helteestä johtuvaa tuskaista oloa outokumpulaisen Vuonoksen jäätelön jätskillä, tänä vuonna kerkesin saada tätä Baileysiä. Viime vuonna se myytiin hetkessä loppuun ja niin taisi käydä jo eilen samoin. Eikä ihme, ihanaa oli!
Treffin pekoniburgeri. Mielettömän pehevää ja upean pinkki pihvi sisältä!
Lauantaina Sannin keikkaa ennen kävin nappaamassa Treffin burgerikojulta pekoniburgerin. Burgerin sai käyeensä melkein samantien maksun jälkeen, joten misat toimi ja burgeri oli hyvää. Paksu pihvi oli sisältä kauniin pinkki ja mehevä, eikä burgerissa ollut mitään liikaa tai liian vähän. Sämpylästä kanssa iso plussa, ei perushöttöä. Hinta 15e oli vähän ehkä yläkanttiin silti, vaikka mielellään sen maksoi purilaista purtuaan.
Kyrö Distillery Company oli täällä taas. Klassikko Napue tonic.
Stam1nan keikan jälkeen jäimme seurueemme kanssa hengailemaan Tähtiteltan alueelle ihanaan varjoon. Kyrö Distillery Companu onkin jo tuttu rokkivieras ja pitihän se klassinen Napue tonic nauttia. Kyrön tyrnimarjainen drinksu on kanssa testattava! Ja nyt rannettani koristaa hieno mustavalkoinen #puolestakyrötetty ranneke. Ei kuulemma silti pääse jonojen ohi :D Ja tosiaan, valikoimaa on laajemminkin, joten kannattaa tutustua.
Festarimätön aatelia: friteerattua broileria ja ranskiksia
Lopulta lauantaina ennen Apulantaa iski väsy helteen takia ja päätäkin rupesi jomottamaan, niin piti saada vielä vähän ruokaa ennen kotiinlähtöä. Lautaselle päätyi festarimätön äiti: ranskalaisia, friteerattua kanaa, sipulihakkelusta, kurkkusalaattia ja majoneesia. Tuli ihan flashback vuosien taakse, kun rokkiruoka oli lähes alituiseen tätä. Helppoa evästä, ei mitään erikoista ja saa nopeasti alas ilman suurempaa sotkua. Rokissa muuten kaikki ruokapakkaukset ovat biohajoavaa, sillä panostetaanhan rokissa muutenkin kierrättämiseen, ympäristöarvoihin ja uusiutuviin luonnonvaroihin.
Kiitos Ilosaarirock 2018, olit minulle hyvä! Ja vielä jatkuu!
Erilaiset kaalit ovat herkullista ruokaa ja ne sopivat monenlaiseen ruoanlaittoon. Erityisen hyvältä parsakaalit ja kukkakaalit maistuvat raakana, ilman keittämistä, jolloin ne säilyttävät myös rakenteensa napakkana. Tässä ohjeessa kaalien pienet nuput marinoidaan majoneesipohjaisessa kastikkeessa herkulliseksi salaatiksi. Kastike saa luonnetta omenaviinietikasta, joka taittaa majoneesin rasvaisuutta, mutta lopputulos ei ole pistävän etikkainen, vaan erittäin tasapainoinen ja herkullinen. Kastiketta kannattaa tehdä myös muiden ruokien kastikkeeksi ja lisukkeeksi tai siihen voi vaikka dipata kasvistikkuja!
n. 300 g majoneesia (Hellmann’s, vajaa lasipurkillinen) 0,75 dl omenaviinietikkaa 3 rkl sokeria 1-2 tl suolaa mustapippuria
koristeluun
yrttisilppua, esim. ruohosipuli 2 dl cashew-pähkinöitä (suolaamattomia)
Pilko parsakaalien ja kukkakaalin kukinnot pieniksi nupuiksi, älä käytä kovia varsia. Silppua punasipuli hienoksi silpuksi. Laita pekonisuikaleet kylmälle paistinpannulle, laita levy päälle ja paista pekonit rapeiksi. Valuta pekoneista rasva ja jäähdytä pekonit. Yhdistä ainekset isossa kulhossa tai kattilassa.
Mittaa majoneesi pieneen kulhoon, sekoita joukkoon omenaviinietikka. Mausta kastike sokerilla, suolalla ja mustapippurilla. Sekoita kastike salaatin joukkoon. Maista, lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Anna salaatin maustua vähintään pari tuntia jääkaapissa ennen tarjoilua, mieluiten yön yli. Sekoita salaatti sekaisin ja lisää osa cashew-pähkinöistä, ripottele loput pähkinät ja yrttisilppu salaatin pinnalle. Tarjoile esim. grilliruoan lisukkeena tai ruokaisana välipalana hyvän leivän kera. Salaatti säilyy mainiosti pari päivää jääkaapissa.
Parsakaalisalaattia tulee todella iso annos tällä ohjeella, joten tarvittaessa puolita ainesmäärät. Voit korvata cashew-pähkinät muilla pähkinöillä tai jättää kokonaan pois. Reseptissä on tarkoituksella käytetty valmiita pekonisuikaleita, koska ne ovat siivuja paksumpia ja säilyttävät näin paremman rakenteen salaatissa. Pekonin voi korvata myös kalkkunasta tai broilerista valmistetulla pekonilla, kuutioidulla savutofulla tai jättää kokonaan pois. Parsakaalisalaatti on oiva tarjottava isommissakin juhlissa, illanistujaisissa tai buffet-pöydässä, kaiken lisäksi se valmistuu nopeasti ja sen voi tehdä hyvissä ajoin valmiiksi odottamaan tarjoilua. Kastiketta kannattaa testata myös muiden salaattien lisukkeena, se on todella maukasta! Mielestäni kastikkeessa on jenkkityylinen vivahde.
Resepti on julkaistu Karjalan Heilin ruokapalstallani 7.7.2018.
