Mustikka-murupiirakka

Murupintainen mustikkapiirakka

Tämän murupiirakan ohjeen sain muutama vuosi sitten ystävältäni ja silloin tein tätä raparperitäytteisenä. Olin vappuna maalla ja leivoin ison pellillisen mustikkapiirakkaa perheelleni pakastimesta löytyneistä marjoista. Raparperi tai mustikka, tai mikä tahansa muu, sopii mainiosti täytteeksi. Ainakin punaherukkaa pitää kokeilla... Ohje on erittäin iso, joten tavalliseen piirakkavuokaan tehtynä tästä riittää 1/3. Nytkin tätä piirakkaa tuli niin paljon, että pakastin osan myöhempiä herkkuhetkiä varten. 

iso pellillinen

12 dl vehnäjauhoja
4 ½ dl sokeria
3 tl leivinjauhetta
3 tl ruokasoodaa
3 tl vaniljasokeria
375 g voita sulatettuna
2 kananmunaa
3 dl piimää

täyte
½ l mustikoita (raparperia, omenaa, punaherukkaa...)
2 ½ dl sokeria
750 g maitorahkaa
3 kananmunaa
3 tl vaniljasokeria
½ dl sitruunamehua

Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon sulatettu voi, nypi seos käsin murumaiseksi. Jaa taikina kahteen osaan eri kulhoihin. Lisää toiseen kulhoon kananmunat ja piimä, sekoita tasaiseksi ja kaada leivinpaperilla vuoratulle syvälle uunipellille. Levitä mustikat (tai pilkotut raparperit, viipaloidut omenat tai muut marjat) pohjataikinan päälle. Voit painella marjoja varovasti taikinaan. Täytettä saa olla todella reilusti, että sen huomaa myös paistetusta piirakasta. Sekoita muut täytteen ainekset keskenään ja kaada vuokaan mustikoiden päälle. Murenna jäljellä oleva taikina piirakan päälle murukerrokseksi. Paista 175-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia, tai kunnes piiras on kypsää ja muru on saanut hieman väriä, muttei ruskistunut. Tarjoa halutessasi kaverina vaniljajäätelöä, vaniljakastiketta tai kermavaahtoa.

Ihanaa! Piirakka oli erittäin mehevää ja maukasta. Kuten kuvasta huomaa, piirakka on todella muhkeaa ja riittoisa. Tästä saa näppärästi tarjottavaa vaikka isompiinkin kahvikesteihin, karkeasti arvioiden ainakin 30 palaa. Jääkaapitus tai pakastaminen ei tätä piirakkaa säikäytä ja se säilyy hyvänä jääkaapissa muutaman päivän. Täytteestä riippuen mausteeksi voi laittaa mm. runsaammin sitruunaa, kanelia tai kardemummaa. Kannattaa ehdottomasti kokeilla!

Perunasalaatti

Raikas perunasalaatti

Tykkään perunasalaatista, mutta sitä tulee nautittua äärimmäisen harvoin. Ehkä lähinnä sen takia, että itse olen niin laiska ostamaan perunoita ja valmissalaatit puolestaan ovat makuuni liikaa majoneesilla kyllästettyjä. Mietiskelin tarjoiltavia erilaisiin kesäjuhliin tai grilliruoan kaveriksi ja päädyin ottamaan härkää sarvista - päätin siis tehdä mieleiseni perunasalaatin. Tämä perunasalaatti tärähtää täysillä omiin makuhermoihini, sillä lopputulos on raikas ja maukas. Nautiskelin salaattia kalkkunaleikkeen ja leivän kanssa, kun en kerennytkään kokkailemaan sen kummemmin. Ja siitä tulikin mieleeni, että lihaisamman ja ruokaisamman version ruoasta saat lisäämällä mukaan kuutioitua kalkkunaleikkelettä tai tietenkin pekonia. Sillä pekonihan sopii melkein ihan kaikkeen....

4 annosta

200 g Philadelphia ruohosipulituorejuustoa

2 rkl hienonnettua punasipulia

2 rkl hienonnettua kaprista

1 kuutioitu suolakurkku

4 hienonnettua aurinkokuivattua tomaattia

ripaus mustapippuria

500 g keitettyjä uusia perunoita

Rapsuttele uusista perunoista hennot kuoret irti pottuhanskalla tai juuresharjalla. Laita perunat kiehumaan reilulla suolalla maustettuun veteen. Anna kiehua juuri ja juuri kypsiksi. Jäähdytä perunat ja leikkaa perunat noin kuuteen osaan. Notkista tuorejuusto lusikalla kulhossa. Lisää joukkoon kuutioitu suolakurkku, hienonnettu kapris ja punasipuli. Pilko joukkoon myös aurinkokuivatut tomaatit ja mausta seos mustapippurilla. Suolaa ei tarvitse lisätä, ainakaan miun mielestäni. Sekoita perunapalat tahnan joukkoon ja sekoita, varo muhentamasta perunoita. Maista ja lisää mausteita tarpeen mukaan. Anna salaatin maustua jääkaapissa vähintään puoli tuntia ennen tarjoilua. Koristele perunasalaatti isoilla varrellisilla kapriksilla ja yrteillä.

Toimii! Suolakurkku ja kapris tuovat salaattiin pientä etikkaisuutta, Philadelphia täyteläistä kermaista makua ja loput ainekset boostaavat makua omalta osaltaan, joten lopputulos on hyvin raikas. Omenaa en ole allergioideni takia voinut perunasalaattiin koskaan laittaa, sama koskee varsiselleriä. Mutta eipä sitä paljoa raaka-aineita tarvitakaan, kun vähemmälläkin saa maukkaan lopputuloksen aikaiseksi. Lisäksi tämä on siitä näppärä salaatti, että sillä saa helposti ja edullisestikin ruokittua isomman määrän ihmisiä, kun vaan isontaa reseptiä tarpeeksi suureksi. Tai jos haluaa vähemmän kastiketta perunoilleen, niin laittaa perunoita vähän runsaammin. Minä "kastikeihmisenä" tykkään kuitenkin siitä, että höysteitä on reilummin. Reseptin lähetin Philadelphian reseptikilpailuun, joten saas nähdä mitä tuomarina toimiva Teresa Välimäki on tästä mieltä!

Letut ja marinoidut mansikat

Kivennäisvedellä kuohkeutetut letut ja yrtein marinoituja mansikoita

Kesäkeittiöön kuuluvat ehdottomasti letut! Omat lettuni, olivatpa ne sitten muurikkapannulla tai paistinpannulla paistettuja, sisältävät aina kivennäisvettä. Mielestäni kivennäisveden avulla letuista saa mukavan kuohkeat ja rapeareunaiset herkullisten lisukkeiden kanssa nautittavaksi. Olen tänä keväänä ja kesänä yrittänyt kasvattaa elämäni ensimmäisiä yrttejä keittiön ikkunalaudalla ja niinpä pienistä viljelmistäni osa päätyi myös tähän reseptiin mansikoiden kaverina. Lopputulos oli hyvin maistuva ja teinpä lettujen nauttimisen jälkeen vielä pienen coctailinkin! Kesäinen juoma sisälsi murskattua limeä, muutaman lehden sitruunamelissaa, lorauksen mansikkamehua, tilkkasen sitruslikööriä ja se pidennettiin kivennäisvedellä, lasi täytettiin jääpaloilla ennen kivennäisveden lisäämistä. 

4 annosta

Letut
2 dl maitoa
2 dl Novelle Kivennäisvettä
2 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
2 rkl sokeria
1/3 tl suolaa
1 rkl rypsiöljyä
paistamiseen 50 g voita

Marinoidut mansikat
250 g tuoreita, pieniä mansikoita
2 rkl tomusokeria
½ dl tuoretta minttua
½ dl tuoretta sitruunamelissaa
koristeluun sitruunamelissaa

Vatkaa kananmunien rakenne rikki, vispaa joukkoon vehnäjauhot ja maito. Lisää mukaan sokeri ja suola. Anna taikinan turvota noin puoli tuntia. Lisää taikinaan tilkka rypsiöljyä ja kivennäisvesi, sekoita vain nopeasti ettei kuohkeus katoa. Kuumenna pieni lettupannu ja paista letut (12 kappaletta) kauniin ruskeiksi ja rapeareunaisiksi voissa. Taittele letut neljään osaan paistamisen jälkeen ja pidä ne lämpimänä vaikkapa uunissa tai folion alla.

Tee marinoidut mansikat sen jälkeen, kun olet saanut lettutaikinan turpoamaan. Pilko pienet mansikat neljään osaan ja sekoita joukkoon tomusokeri. Hienonna minttu sekä sitruunamelissa ja lisää yrttisilppu mansikoiden joukkoon. Anna maustua tarjoiluun asti jääkaapissa.

Asettele neljälle lautaselle jokaiselle kolme taiteltua lettua ja nosta päälle keko marinoituja mansikoita. Koristele annokset sitruunamelissalla ja tarjoile välittömästi. 

Letut ja marinoidut mansikat

Lettujen kaverina maistui tällä kertaa maustamaton Novellen kivennäisvesi. Tykkään tummiksi ja rapeareunaisiksi paistetuista letuista, juuri kuten molemmat mummonikin ovat lettuja paistaneet - ne eivät siis ole vahingossa tummuneita. Pitäähän sitä makumuistoja vaalia! Blogiringin kampanja on toteutettu yhteistyössä Hartwall Novellen kanssa ja meidän kuuden reseptejä laatineen bloggaajan tuotokset päätyvät myös teidän lukijoiden äänestettäväksi Novellen reseptikisassa. Kannattaa käydä kurkkaamassa kaikki herkulliset reseptit ja äänestää :)

***

Yhteistyössä Hartwall Novelle

Pestosämpylät

Pehmeät ja maukkaat pestosämpylät

Tämän reseptin kehitin jo vuonna 2009, kun jääkaapissani nökötti puolityhjä pestopurkki. Sämpylät on leivottu juurimenetelmällä, joten lopputuloksena on unelmapehmeät ja kuohkeat sämpylät. Juurimenetelmä vaikuttaa mukavasti taikinoiden koostumukseen, makuun ja säilyvyytee, joten tätä kikkaa ei kannata unohtaa! Minäkin olen tehnyt liian kauan perustaikinoita, mutta jatkossa taas koitan petrata ja muistaa tehdä esitaikinana. Pestosämpylöitä on tullut leivoskeltua säännöllisen epäsäännöllisesti pestotilanteesta riippuen ja olen edelleen sitä mieltä, että tämä on ehdottomasti täydellisin sämpyläresepti, johon olen törmännyt. Suosittelen lämpimästi juuritaikinaa ja pestonjämien kippaamista sämpylätaikinaan! Nam!

12 sämpylää

juuri

2½ dl maitoa

1 rkl (leipä)siirappia

½ pss kuivahiivaa

2½ dl vehnäjauhoja

taikina

½ tl suolaa

n. 3 dl vehnäjauhoja

n. 1 dl pestoa

Lämmitä maito reilusti kädenlämpöiseksi ja liuota joukkoon siirappi. Vispaa mukaan kuivahiiva ja vehnäjauhot, anna olla lämpimässä paikassa kunnes juuri kuplii. Vesihaude on oiva keino tähän! Lisää kuplivaan juureen suola ja suurin osa jauhoista, vaivaa taikinaksi. Lisää pestoa makusi mukaan ja lisää jauhoja, kunnes saat pehmeän kiinteän taikinan. Taikina saa jäädä pehmeäksi ja käytetyn peston määrä vaikuttaa hieman jauhon menekkiin - suurempi pestomäärä vaatii enemmän jauhoja. Alusta taikinaa hetki. Leivo taikina sämpylöiksi ja kohota pellillä leivinliinan alla vähintään varttitunti. Peltikohotuksen voi tehdä tiskialtaan päällä, kun altaaseen on valuttanut kuumaa vettä. Sämpylöihin voi viiltää koristekuviot (minä leikkasin saksilla) tai voidella vedellä ja ripotella pinnalle seesaminsiemeniä. Paista 225 asteessa, kunnes sämpylät ovat saaneet hiukan väriä, noin 10-15 minuuttia. Anna jäähtyä hieman ja tarjoile.

Ovat kyllä pehmoisia ja maukkaita! Juuri sellaisia, kuin kotona leivottujen sämpylöiden pitää mielestäni ollakin. Jauhoista voi osan korvata vaikka sämpyläjauhoilla tai leseillä ja siirapin tilalle voi laittaa sokeria tai hunajaa. Lähetin osan sämpylöistä perheelleni, kun kävivät luonani hakemassa tuliaisia Saksan reissulta. Oli kuulemma maistunut - tosin en mie sitä epäillytkään, onhan tuota reseptiä moni muukin kokeillut ja kehunut... Huomisaamuna taidanpa laittaa juurimenetelmällä sämpylät valmistumaan taas, taitavat valmistua tavalliseen taikinaan verrattuna nopeamminkin. On ne lämpimäiset vaan niin äärettömän ihania! Niin ja koska nyt ei ole pestoa, niin laitan taikinaan lorauksen öljyä ja vaikkapa juustoraastetta, taikinakäsi kyllä kertoo riittävän jauhomääränt taikinaa tehdessä.

Maailman parhaat sämpylät :)

Lampaanpaisti ja mokkakastike

Perinteinen pääsiäisen lammasateria

Suunnilleen kymmenkunta vuotta meillä on ollut tapana syödä pääsiäisateria jo pitkäperjantaina aikataulusyistä. Onneksi tänä vuonna teimme taas niin, sillä pääsiäislauantaina minuun iski yllättäen 40 asteen kuume ja flunssa, joka vei petiin melkein viikoksi. Perinteisesti pääsiäispöytäämme kuuluu joko täytettyjä kananmunia tai kananmunasalaattia, lammaspaistia ja paistoliemestä tehtyä kastiketta, valkosipulikermaperunoita ja hunaja-rakuunaporkkanoita. Kieltämättä ajatus nyhtölampaasta pitaleivän sisässä tzatzikin kanssa houkutti suunnattoman paljon, mutta kanssasyöjien takia perinteisellä linjalla mennään juhlapyhien ateriat. Ylijäämälammas kannattaa pilkkoa kastikkeeseen ja lämmitellä siten seuraavana päivänä.

3,5 kg lampaanpaisti (luuton)

marinadi
1 dl ruokaöljyä
1 dl kahvia
3 rkl minttuhyytelöä
2 rkl hunajaa
1 rkl suolaa
½ rkl mustapippuria
1 rkl tuoretta rosmariinia
½ kokonaisesta valkosipulista

mokkakastike
½l paistolientä
1 dl kahvia
2-4 dl kuohukermaa
3 rkl minttuhyytelöä
mustapippuria
tarvittaessa suolaa
ripaus sokeria
(tummaa kastikesuurusta)

valkosipulikermaperunat
1½ kg perunoita
2 kokonaista valkosipulia
loraus ruokaöljyä
suolaa
mustapippuria
n. 4 dl kuohukermaa
3 dl juustoraastetta

hunaja-rakuunaporkkanat
½ kg porkkanoita
1 rkl rakuunaa
2 rkl hunajaa
2 rkl voita
suolaa
mustapippuria

Sulata pakastettu lampaanpaisti hitaasti jääkaapissa. Huuhtele tai kuivaa paisti. Laita marinadin ainekset pieneen kulhoon ja sekoita tasaiseksi, kaada marinadi tukevaan pakastepussiin ja nosta paisti mukaan. Marinoi pari vuorokautta, kääntele paistia välillä. Ota paisti muutama tunti ennen paistamista huoneenlämpöön ja pyyhi ylimääräinen marinadi pois lihasta. Laita lammas paistopussiin ja paista 175-asteisessa uunissa, kunnes paisti on halutun kypsyistä. Meillä lammaspaisti tehdään ylikypsäksi, joten paistomittari näyttää varmaan jotain 80 astetta, arveli lampaanpaistosta vastaava isäni. Poista lammas paistopussista ja kuivata pinta uunissa. Kääri paisti folioon ja folionyytti pyyhkeeseen. Anna tekeytyä vähintään puoli tuntia. Leikkaa paisti ohuiksi siivuiksi juuri ennen tarjoilua.

Tee paistopussiin pieni reikä kulmaan ja valuta tiheän siivilän läpi paistoliemi kattilaan. Jäähdytä liemi ja kuori rasvakakkara pois pinnalta. Keitä lientä tarvittaessa hetki kasaan, lisää sitten kahvia ja kermaa. Keitä kastiketta, kunnes se on halutun paksuista. Käytä tarvittaessa tummaa kastikesuurusta. Maista ja mausta tarvittaessa lisää.

Leikkaa kuoritut perunat ohuiksi siivuiksi. Raasta kuoritut valkosipulinkynnet hienoksi raasteeksi, sekoita raaste ruokaöljyyn ja mausta suolalla sekä pippurilla. Kasaa voideltuun isoon uunivuokaan kerroksittain perunoita ja valkosipuliöljyä. Mausta jokainen perunakerros reilulla suolalla ja mustapippurilla. Kaada kermaa vuokaan, kunnes lähes kaikki perunat peittyvät. Paista n tunti 175-asteisessa uunissa. Juuri kun pinta alkaa ruskistua, ripottele pinnalle reilusti juustoraastetta ja jatka paistamista, kunnes pinta saa kauniin värin ja perunat ovat kypsyneet loppuun. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Kuori porkkanat ja leikkaa porkkanat pieniksi tikuiksi. Keitä porkkanatikkuja suolalla maustetussa vedessä, kunnes porkkanat ovat puolikypsiä. Valuta vesi pois ja lisää kattilaan muut ainekset. Keittele porkkanoita, kunnes pinta on hieman karamellisoitunut ja ylimääräinen neste on haihtunut pois. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita.

Annostele lautasille valkosipulikermaperunoita ja nosta päälle muutama siivu paistia. Valuta lihan päälle mokkakastiketta. Asettele viereen rakuunaporkkanoita ja nokare minttuhyytelöä. Tarjoile välittömästi.

Kylläpä maistui! Tällä tavalla tehdään siis aina ja hyväähän se on. Valkosipulia uppoaa ruokiin melkoisen messevä määrä, mutta kun niitä kypsentelee hitaasti niin lopputulos on aromaattisen herkullinen, eikä suuta polttava. Isän vastuulla on lihanpaisto, molemmat tehdään kastiketta ja miun vastuulla on loput lisukkeet. Tällä kertaa jälkkärinä oli tekemäni mangotäytteinen täytekakku, sillä kiirastorstaina pidin työpaikkani ruokaklubille pienen kakunkoristelukurssin. Rahkapiirakkaa ei ollut ollenkaan ja pashat oli pikkupurkeista kaupasta, äiti oli ostanut muutaman tuokkosen mämmiäkin. Mämmin skippasin tänä vuonna yhtä vanilja-kerrosmämmiä lukuunottamatta kokonaan.

PS: Tämän kirjoituksen tullessa julkiseksi, olen jo Saksan Münchenissä, sillä jäin vapulta ensimmäiselle kesälomapätkälle... Toivottavasti kerkeän vähän shoppailemaan ja tutustumaan herkkuihin ;)

Parsapiirakka

Parsapiirakka tarjoiltiin ilmakuivatun kinkun ja mozzarellasalaatin kanssa

Kevät on parsan parasta aikaa! Kauppojen hyllyt notkuvat nyt ihania vihreitä ja valkeita parsanippuja, joten sesonkia kunnioittaen myös minun ostoskoriini päätyi parsaa. Parsa maistuu minulle kaikissa muodoissaan, olipa sitten kyseessä keitto, parsaa hollandaise, pekoniin kääritty grillattu parsa tai vaikkapa piirakka. Vaikka syön vuosittain useamman parsanipun, ei niiden ohjeita taida blogistani löytyä. Hassua! Siispä tässä on mainio parsaresepti, joka on tehty perinteiseen suolaiseen piirakkapohjaani (luottoresepti siis!) ja täytteessä on pari pientä twistiä. Taivaallisen hyvää!

pohja

150 g voita

3 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

½ tl suolaa

½ dl kylmää vettä

täyte

500 g vihreä parsanippu

1 rkl hunajaista dijon-sinappia

100 g mozzarellaraastetta

2 dl kuohukermaa

2 kananmunaa

3 kananmunan keltuaista

1 tl kuivattua rakuunaa

suolaa

mustapippuria

1 dl parmesaaniraastetta

Nypi hieman pehmenneen voin joukkoon jauhot, leivinjauhe ja suola. Lisää joukkoon kylmä vesi ja pyöräytä nopeasti taikinaksi. Taputtele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille, pistele pohja haarukalla. Esipaista pohjaa n. 10-12 minuuttia 225 asteessa. 

Huuhtele sekä kuivaa parsat ja taivuta niitä varsista, jolloin kova puumainen osa varresta katkeaa pois. Mittaa vuoan leveys ja leikkaa parsan nuppupäät sopivan pituisiksi. Pilko loput varsiosat ohuiksi kiekoiksi. Sekoita kananmunat ja keltuaiset kuohukerman joukkoon, mausta suolalla ja pippurilla sekä rakuunalla. Liemessä saa olla reilusti mausteita, muuten piiras voi jäädä valjuksi maultaan. Voitele esipaistettu piirakkapohja sinapilla ja ripottele päälle parsanvarsipalaset. Levitä päälle reilusti juustoraastetta ja kaada liemi vuokaan. Asettele parsanvarret piirasvuokaan ja ripottele päälle parmesaanijuusto. Paista 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia tai kunnes piiras on hyytynyt ja pinta on saanut hieman väriä. Anna jäähtyä ja tarjoile raikkaan salaatin kaverina. 

Kylläpä oli maukasta! Vaikka täytteessä oli vahvaa sinappia ja rakuunaa, eivät ne peittäneet parsan hentoa omaa makua. Lopputulos oli enemmän kuin hyvä ja toisaalta toi hieman mieleen perinteisen parsa hollandaisen tai rakuunalla maustetun bearnaisen, kannattaa ehdottomasti kokeilla. Samalla piirakkaan sai upotettua erinäisten juustojen ja sinapin jämiä, joka oli enemmän kuin tervetullutta tässä vaiheessa. Aamuyöllä suuntaan nimittäin Helsingin kautta Saksaan muutamaksi päiväksi ja reissuun lähtiessä ei ole kivaa jättää jääkaappia notkumaan ruokatarvikkeista.

Asettele joka toinen parsa eri suuntaan

Kuvassa on paistamaton piirakka, eli parsanvarsia ei tarvitse tässä vaiheessa upottaa täytteeseen vaan ne uppoavat sinne tarvittavan paljon itsestään. Parmesaanin ei tarvitse peittää nuppuja tai olla tasaisesti ripoteltua. Tulipa mieleeni, että piirakkapohjan voisi paistaa sellaisenaan täytteen kanssa, mutta höyrytet ja voissa kiepautetut parsat voisi lisätä parmesaanilastujen kanssa päälle vasta paistamisen jälkeen.

Paistettu parsapiiras

Paistettu piiras on nätti ja juhlava, joten parsapiiras sopii hyvin kevään valmistujais- tai lakkiaisjuhliinkin. Tarjoa piiraan lisukkeena raikasta salaattia ja mikäli lihaa kaivataan pöytään, on ilmakuivattu kinkku parsalle oiva makupari. Halutessaan parsat voi kiepauttaa prosciuttoon jo ennen paistamista! Minä laitoin kaveriksi Lidlistä ostettua Prosciutto crudoa ja kirsikkatomaateista, mozzarellapalloista ja basilikasta tehtyä salaattia. Salaatin maustoin suolalla ja mustapippurilla, pinnalle ripsautin vähän hyvää oliiviöljyä.

Jauhelihakiusaus

Helppoa ja nopeaa ruokaa, jauheliha-perunavuokaa

Käytän hyvin harvoin nykyisin mitään puolivalmisteita tai varsinkaan eineksiä, mutta kerran kaupassa koriini eksyi pussillinen peruna-sipulisekoitusta, tarkoituksena tehdä varmaankin jotain kiusauksen tapaista ruokaa. Tiesin erään ystäväni olleen kaupungissa ja tulossa käymään luonani, niin teinpä meille nopean ruoan pakastimen kätköistä löytyneistä jutuista. Jos on enemmän aikaa ja intoa, niin perunat ja sipulit voi pilkkoa pieneksi itsekin.

2 annosta

400 g peruna-sipulisekoitusta

200 g jauhelihaa

suolaa

mustapippuria

1 dl kuohukermaa

50 g ruohosipulituorejuustoa

100 g ranskankermaa

Ruskista jauheliha omassa rasvassaan ja mausta makusi mukaan. Kaada peruna-sipulisekoitus vuokaan ja sekoita jauhelihaseoksen kanssa sekaisin. Sekoita kerman joukkoon tuorejuuston jämät ja ranskankerma, mausta seos kevyesti mustapippurilla. Kaada liemi vuokaan ja paista 175-asteisessa uunissa, kunnes perunat ovat kypsyneet ja pinta on saanut kauniin värin. Tarjoile ruoan lisänä raikasta salaattia.

Hyvää perusruokaa, jota voisi tosiaan toistekin kokeilla tehdä. Liemeen käytin kaikkia jääkaappien jämiä, joita oli jäänyt leipomuksista yli. Tuli hyvää ja mehevää, kun juusto ja ranskankerma toivat vielä lisämakua kerman lisäksi. 

Mehevää ja hyvää

Salaatin päällä on kasa broileri-pastasalaatista ylijäänyttä kastiketta, eli pestolla maustettua ranskankermaa. Sama soossi sopisi hyvin myös leivän päälle levitteeksi! Muistaakseni jossain lounasruokaloissa tarjotaan samantapaista pestolevitettä.  Kannattaa ehdottomasti kokeilla.

Broileri-pastasalaatti

Ruokaisa broilerisalaatti

Yleensä aina järjestämisssäni illanistujaisissa on tarjolla jotain ruokaisaa salaattia. Tämä herkullinen pastasalaatti tarjoiltiin maaliskuussa synttärijuhlissani. Maustettu pasta tuo salaattiin ryhtiä ja erilaisia pastoja käytettäessä ne voivat toimia myös salaatin väripilkkuna. Salaattikastikkeena toimi herkullinen pestosta ja ranskankermasta sekoitettu yhdistelmä, nam! 

1 kulhollinen

1/3 pss tomaatti-chilipastaa

1 kanaliemikuutio

2 broilerinfilettä

vuonankaalia

rucolaa

250 g kirsikkatomaatteja

1 pieni kesäkurpitsa
oliiviöljyä
sitruunanmehua
basilikaa
persiljaa
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria

kastike
1 prk ranskankermaa
n. 3 rkl pestoa

Ota broilerinfileet puolisen tuntia ennen paistamista huoneenlämpöön. Kuumenna paistinpannu kuumaksi ja paista broilerinfileisiin kaunis väri. Mausta fileet suolalla ja pippurilla, jäähdytä. Leikkaa jäähtyneinä paloiksi ja jätä odottamaan salaatin kasaamista. Keitä iso kattilallinen vettä ja keitä pasta kanaliemikuutiolla maustetussa vedessä, huuhtele ja jäähdytä pasta. Mielestäni pastasalaattiin tuleva pasta saa olla hieman enemmän keitettyä, kuin al dente. Halkaise kesäkurpitsa ja leikkaa puolikkaat ohuiksi siivuiksi. Halkaise kirsikkatomaatit. Huuhdo ja revi salaatit. Sekoita kulhossa tilkkaan öljyä sitruunan mehua ja mausteita sekä hienonnettuja yrttejä, sekoita pasta huolellisesti joukkoon. Lisää kulhoon salaatin muut ainekset ja sekoita. Sekoita ranskankermaan muutama lusikallinen pestoa. Anna molempien maustua hetki kylmässä ennen tarjoilua.

Olipas hyvää! Miksihän ruokaisia salaatteja tulee tehtyä nykyisin niin harvoin? Jos oppisi taas tämän jalon taidon, niin voisi joskus viedä eväät töihin lounaaksi. Tykkään että salaatissa on makua ja sen takia tein pienen dressingin salaattiin sekoitettavaksi, vaikka salaatin kaveriksi tarjoilin erikseen myös pestolla maustettua ranskankermaa. Tuo punainen chilillä ja tomaatilla maustettu pasta oli tähän oiva valinta, sillä pastassa itsessään on makua ja vieno tulisuus sopii broilerin seuraan enemmän kuin hyvin. Mikä on sinun lempparisalaattisi?

Juustokierteet

Mehevät juustokierteet sopivat vaikkapa illanistujaisiin

Vietin maaliskuussa 28-vuotissynttäreitäni ja kutsuin kylään ystäviäni, joille ajattelin leipoa hyväksi havaitulla reseptillä pientä naposteltavaa boolin kaveriksi. Alunperin olen bongannut ohjeen vuosia sitten Leipoi, leipoi... -blogista, kiitos vaan mainiosta reseptistä! Nämä on helpppo tehdä ja tuunatakin voi täytettä oman makunsa mukaisesti. Mie olen tottunut laittamaan näihin sisään vähän mitä sattuu, nyt laitoin osaan sweet chili saucea ja juustoa, kun varsinainen täyte loppui. Hyvää tuli niinkin!

n. 36 kiekkoa / 2 pellillistä

taikina

6 dl vehnäjauhoja

3 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

3 dl vahvaa juustoraastetta

1½ prk kermaviiliä 

3/4 dl rypsiöljyä

täyte
2 dl vahvaa juustoraastetta
2 kananmunaa
½ ruukku ruohosipulia/persiljaa
ripaus mustapippuria

Sekoita kulhossa kaikki taikinan kuivat aineet ja juustoraaste sekaisin. Lisää joukkoon kermaviili ja öljy, vaivaa nopeasti käsin tasaiseksi taikinaksi. Sekoita täytteen ainekset keskenään. Kaulitse taikinasta ohut levy ja levitä päälle täyteseos. Kääri rullaksi ja leikkaa noin yhden sentin paksuisia viipaleita. Laita kiekot pellille ja paista 225-asteisessa uunissa hieman reilu 10 minuuttia. Vältä paistamasta liikaa, ettei kiekot menetä mehevyyttään. 

Kylläpä ovat hyviä! Kiekot valmistuivat todella nopeasti ja maistuvat takuulla kaikille vauvasta vaariin. Juustona taisi tällä kertaa olla emmental, mutta olen käyttänyt kaikkea mahdollista mozzarellasta parmesaaniin. Jo arkistoblogini puolelle olin aikanaan kirjoittanut, että täytteeksi voisi koneilla feta-pinaattia, vuohenjuusto-aurinkokuivattutomaattia, vähän kinkkua ja paprikaa juuston kaveriksi jne. Pohjataikina on oikein mainio ja varmasti kätkisi sisälleen helposti mitä tahansa. Ehkäpä tästä voisi leikata kolmioita ja kääriä rullalle, kuten croissantit? Pitääkin joku päivä testata...

Amerikkalainen juustokakku - New York Cheese Cake

Paistettu amerikkalainen juustokakku on ihanaa

Olen saanut tämän amerikkalaisen juustokakun ohjeen jo nelisen vuotta sitten ja tänä keväänä olen leiponut jo kahdesti juustokakkua tällä ohjeella. Tämä on se perinteinen ja klassinen paistettu juustokakku, jossa maistuu häivähdys sitruunaa. Maku on samettisen pehmeä ja tuhti, joten kakkua riittää melko pieni palanen. Varoitus: tämä vie kielen mennessään!

28 cm vuokaan

pohja

175 g digestive-keksejä

50 g voita sulatettuna

täyte

600 g Philadelphia-tuorejuustoa (maustamaton)

2 dl sokeria

3 kananmunaa

2½ dl kuohukermaa

1 dl maissitärkkelystä (maizena)

1 tl vaniliinisokeria

½ sitruunan mehu ja kuori raastettuna

Murskaa keksit (kattilassa perunasurvimella) ja sekoita keksimuruun sulatettu voi. Painele seos ison irtopohjaisen vuoan pohjalle ja reunoille. Laita pohja odottamaan jääkaappiin täytteen valmistuksen ajaksi. Sekoita kaikki täytteen aineet sähkövatkaimella tasaiseksi massaksi. Kaada täyte vuokaan ja paista 170-asteisessa uunissa n. tunnin ajan. Jäähdytä kakku ja anna sen vetäytyä jääkaapissa mieluiten yön yli. Tarjoile lisänä marjoista tehtyä kastiketta, joka on maustettu sokerilla. Voit myös notkistaa esim. mansikkahilloa kylmällä vedellä ja tehdä siitä kastikkeen.

Tästä ei juustokakku parane! Vieraat totesivat tämän olleen parasta juustokakkua ikinä. Ja sitä se kieltämättä onkin, juuri täydellinen leivonnainen. Kakku kestää pakastamisenkin, mutta se säilyy hyvänä useamman päivän jääkaapissakin. Ohjeella tulee iso kakku, joten vuoan on hyvä olla 28cm tai isompi halkaisijaltaan. Minä paistan kakun mieluusti lasipohjaisessa silikonivuoassa, jolloin reunus on helppo irroittaa kakusta ja lopputulos ei kärsi. Tosin ainakaan minä en saa silikonivuokaan reunalle taputeltua keksimurskaa, mutta pohjakin riittää, paistuessaan täytemassa tiivistyy. Vadelmista tai mansikoista tehty kastike on oiva pari kakulle, myös lakkahilloa on tullut kokeiltua kakun kaveriksi. Yksinään tarjoiltuna kakusta jää puuttumaan jotain, joten kannattaa täydentää makuelämys ehdottomasti kastikkeella!

Kakusta saa kauniin jo muutaman marjan avulla