Kun seurailee aktiivisesti erilaisia ruokasivustoja, pomppaa välillä eteen mielenkiintoisia ohjeita. Kesällä bongasin hauskalta kuulostavien suklaaleivosten reseptin ja syyskuisella kesälomallani tämä päätyi vihdoin testiin. Herkullista oli! Tämän kakun kuorrutteen juju on glukoosisiirappi, jota myydään pikkupulloissa sokerihyllyillä pienemmissäkin kaupoissa. Glukoosisiirappia tarvitaan myös erilaisten namujen valmistuksessa ja sitä laitetaan myös parantamaan kotitekoisen jäätelön rakennetta. Ja tässä leivonnaisessa se tekee ihanan tahmaisen kuorrutteen! Itse taikina olisi saanut jäädä raaemmaksi, mutta kun olin paistamisen aikaan puhelimessa ja kakku unohtui uuniin...
12 palaa
taikina
100 g tummaa suklaata
160 g voita sulatettuna
150 g ranskankermaa
2 kananmunaa
2 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 rkl kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
4 tl leivinjauhetta
2 dl kiehuvaa vettä
kuorrutus
150 g maitosuklaata
¾ dl kuohukermaa
1 rkl glukoosisiirappia
strösseleitä, koristerakeita tms
Sulata suklaa ja anna sen jäähtyä. Sekoita kaikki loput aineet vettä lukuun ottamatta isossa kulhossa keskenään isolla lusikalla sekoittaen. Lisää kiehuva vesi ja sekoita taikina varovasti tasaiseksi. Kaada taikina n. 20x30 cm vuokaan leivinpaperin päälle ja paista 175-asteisessa uunissa n. 35 minuuttia tai kunnes kakku on juuri ja juuri kypsää. Jäähdytä kakkupohja ja kumoa se puhtaan leivinpaperin päälle. Leikkaa kakkupohja paloiksi. Nosta kakku takaisin paistovuokaan leivinpaperin kanssa. Varmista, että kakkupalat ovat tiiviisti kiinni toisissaan. Valmista kuorrute: mittaa kerma kattilaan ja kuumenna se koko ajan sekoittaen kiehuvaksi. Paloittele suklaa joukkoon ja sekoita, kunnes suklaa on sulanut kerman joukkoon. Lisää lopuksi glukoosisiirappi ja sekoita kuorrute tasaiseksi. Kaada kakun pinnalle kuorrute ja koristele esim. strösseleillä. Anna kuorrutteen jäähtyä, irrota palat varovasti toisistaan ja nosta tarjolle.
Reseptiikka: Ranteita myöjen taikinasa, teko-ohje: Cebicin keittiössä. Resepti on julkaistu osana Karjalan Heilin ruokapalstaani lokakuussa 2016.
Hyvää oli, oikein mukavan suklaista ja tahmaista, eikä tarvitse kovin suurta palaa tyydyttämään makeanhimoa. Tosiaan, kakkupohja kannattaa paistaa juuri ja juuri kypsäksi, niin lopputulos on silloin kaikkein herkullisin. Tuo leivonnaisen kippaaminen ympäri oli hyvä idea ja tulen varmasti tekemään niin muutamien leivonnaisten kohdalla jatkossakin.
Edit: Resepti on lisätty blogiin 1/2020 eli takaisinmuuton jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti