11.2.2015

Simppeli pizza

Yksinkertaisen maistuva pizza tarvitsee vain muutaman täytteen
Pizza on mielestäni herkullisimmillaan silloin, kun siinä on ohut pohja ja muutama laadukas, mutta maistuva täyte. Piirakat ovat sitten asia erikseen ja niille on oma paikkansa. Teen ulkomuistista ja käsituntumalla yleensä pienen pizzapohjan, joka riittää juuri ja juuri pellilliseen. Tällä kertaa täytteeksi päätyi basilikaa, kun puskaa piti harventaa ja polvijärveläisen LiPan juustolan Isoäidin juustoa, jota ostin mukaani Pizzeria Roihusta. Ja väriksi vähän punasipulia. Kyllä oli hyvää!

1 pienehkö pizza

2 dl vettä
2 tl kuivahiivaa
ripaus suolaa
n. 4-5 dl vehnäjauhoja
hyvä loraus oliiviöljyä

tomaattikastiketta
extra mature cheddaria raastettuna
½ punasipuli ohuina siivuina
Isoäidin juustoa (tai mozzarellaa, fetaa, kotijuustoa)
paiston jälkeen basilikaa
halutessasi mustapippuria

Lämmitä vesi reilusti kädenlämpöiseksi, lisää hiiva ja suola. Vispaa käsin hetki ja lisää mukaan osa vehnäjauhoista, sekoita tasaiseksi ja alusta joukkoon vehnäjauhoja. Vaivaa taikinaa, kunnes se alkaa irrota kulhon reunoista, lorauta mukaan öljyä ja vaivaa tasaisen kimmoisaksi. Anna taikinan kohota vedottomassa paikassa vähintään puoli tuntia. Taputtele taikina pellille mahdollisimman ohueksi levyksi. Lisää päälle tomaattikastiketta (huijasin ja käytin tomaattipyreen ja ketsupin sekoitusta), ripottele päälle vähän cheddaria ja revi päälle juusto sekä ripottele punasipulit. Paista 250-asteisessa uunissa n. 10 minuuttia tai kunnes pohja on paistunut, mutta juusto ei ole vielä ruskistunut. Revi päälle tuoreita basilikanlehtiä ja rouhi mustapippuria, tarjoile pizza välittömästi. 

Taivaallisen hyvää! Pizza on kyllä näppärää, kun siihen voi upottaa kaiken mahdollisen, mitä kaapeista vain sattuu löytymään. Tällä kertaa tein kasvistäytteellä, vaikka olisi jääkaapissa ollut paketti parmankinkkuakin. Oma suosikkipizzani sisältää yleensä rucolaa tai basilikaa, hyviä juustoja (mozzarella, vuohenjuusto, LiPa) ja vaikkapa parmankinkkua. Pidän myös artisokansydämistä, oliiveista ja pekonista. Kun on päässyt maistamaan hyvää italialaistyyppistä, suomalaisittain jopa niukkaa pizzaa, on sellaista tehtävä myös kotona. En edes muista, milloin olisin viimeksi syönyt tai tehnyt vanhaa suosikkiani kinkku-ananas-aurajuustoa. Niin ne ajat ja tavat muuttuvat... :) Mitä sinun suosikkipizzasi sisältää? Onko eroa siinä, millaista pizzaa syöt ravintolassa tai mitä teet kotona?

6 kommenttia:

  1. Todella hyvän näköistä! Pitääpä seuraavalla Joensuun reissulla muistaa tuo juusto!

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Kieltämättä pizza oli melkoisen makoisaa ja kuvakin onnistui yli odotusteni. Kannattaa ihmeessä käydä ostamassa tuota juustoa, on ihan superhyvää :)

    VastaaPoista
  3. Pesto ja mozzarella, lisäksi mielen mukaan joko parsa tai tölkkiartisokka. Ja tomaattikastike itse keiteltyä, pitkään ja hartaasti.

    VastaaPoista
  4. Oooh, nuo on omiakin suosikkeja, ei voi mennä mönkään noilla :)

    VastaaPoista
  5. Aika aneeminen pizza.

    VastaaPoista