25.1.2013

Herrasväen pikkuleivät

Vino pino mureita pikkuleipiä
Ystäväni juhli pari viikkoa sitten synttäreitään ja samalla ovet olivat avoinna myös sankarittaren uuteen taloon. Lupasin tehdä juhliin herrasväen pikkuleipiä, jotka ovat ystäväni lemppareita. En ollut koskaan aiemmin kyseisiä herkkuja tehnyt, joten onneksi sain käyttööni ohjeen, jonka ystäväni oli hyväksi havainnut. Mukavasti hujahti yksi ilta pikkuleipiä leipoen ja pitääkin ostaa oma muotti, jolla tehdä näitä toistekin! :)

noin 50 valmista pikkuleipää

200 g voita
1 1/4 dl sokeria
1 kananmuna
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
täytteeksi vadelmahilloa
koristeluun hienoa sokeria 

Vaahdota pehmennyt voi ja sokeri. Lisää muna ja sekoita kuivat aineet joukkoon varovasti sekoittaen. Kaulitse taikina muutaman millin paksuiseksi levyksi ja ota pienehköllä pyöreällä muotilla pikkuleipiä pellille (noin sata). Paista pikkuleipiä 185 asteessa noin 8-10 minuuttia, eli kunnes pikkuleivät ovat kypsyneet mutta eivät vielä saaneet väriä. Jäähdytä ja pursota puoliin pikkuleivistä nokare vadelmahilloa sisään ja paina toinen kuori kanneksi. Pyörittele täytetyt pikkuleivät hienossa sokerissa ja anna makuuntua päivä tai pari ennen tarjoilua. Säilytä pikkuleipiä peltirasiassa.

Ihania! Niin mureita ja herkullisia! Maku parani vielä entisestään, kun pikkuleivät saivat levätä yön yli ennen tarjoilua, kun hillo mehevöitti sisustaa. Hyvin kesti sokerikin pinnassa, kun pyörittelin täyttämisen jälkeen kipossa. Kannattaa olla varovainen täyttämisen ja sokeroinnin kanssa, ettei riko hauraita pikkuleipiä liian kovakouraisilla otteilla. Suosittelenkin sen takia pursottamaan täytteen, ettei tarvitse lusikan kanssa sohrata kuoria hajalle. Mie tein yllä olevan ohjeen tuplana, joten herkkuja tuli kaksi mukavan kokoista peltirasiallista - nyt olen sitten kerennyt ostaa itsellenikin peltirasian pikkuleipäkokeiluja varten, mutta oikeankokoinen muotti puuttuu vielä. Ja kuulemma tekeleeni maistuivat niin sankarille kuin juhlaväelle, joten onnistumisen ilo oli todella suuri :)

Vadelmasydän ja sokerikuori

11 kommenttia:

  1. Aah niin herkullisen näköisiä. Täytyy tunnustaa, etten minäkään ole noita koskaan tehnyt. Joskus kai pitäisi tämäkin aukko sivistyksessä paikata. =)

    VastaaPoista
  2. Herkkuja! Voin ihan jo maistaa nämä :)

    VastaaPoista
  3. Miun blogissa ois siulle haaste :)

    VastaaPoista
  4. Herrasväen pikkuleivät ovat olleet meidän perinne joka joulu. Aikoinaan äitini teki niitä oman äistinsä kanssa, myöhemmin minä ja siskoni mummun kanssa. Mummukin on jo kuollut ja minä tehnyt lapsineni jo vuosia <3

    Hieman hihittelin yhdelle jutulle, kaikella rakkaudella:

    ohje: "... ja anna makuuntua päivä tai pari ennen tarjoilua. Säilytä pikkuleipiä peltirasiassa."

    Oma kokemuksesi: "Ihania! Niin mureita ja herkullisia! Maku parani vielä entisestään, kun pikkuleivät saivat levätä yön yli ennen tarjoilua,"

    Niinpä ;)
    Juu, se on tosiaankin tärkeä vaihe, ne ei ole tarkoitettu syötäväksi samana päivänä.:D

    VastaaPoista
  5. Oi, näyttävät suussa sulavilta! Herranväenleivät ovat yksiä lemppareistani :) minulla on kysymys koskien vanhassa blogissasi olevaa runebergin torttujen reseptiä (tämä: http://cebic.vuodatus.net/lue/2007/02/runebergin-tortut). Kuinka monta torttua tuosta ohjeesta tulee? Ajattelin puolittaa ohjeen, tuleekohan siitä 6 muffinivuoallista?

    VastaaPoista
  6. noitahan saa kaupasta - ei tu turhaa tiskiä ja jää aikaa lueskelemiseen.

    VastaaPoista
  7. Tässä tulee se kommentti, minkä oon unohtanut sulle tänne kirjotella! :D Tää on ehdottomasti maailman paras resepti herrasväen pikkuleipiin! <3 Oon käyttänyt vain ja ainoastaan tätä ohjetta jo vuosikaudet. Kiitos siis loistavasta reseptistä, tällä onnistuu aina! :)

    VastaaPoista
  8. Ihan huippu ohje. Helppo ja maistuva! Ja pikkuleivät todellakin olivat seuraavana päivänä viiiielä parempia!

    VastaaPoista
  9. Ihan huippu ohje. Helppo ja maistuva! Ja pikkuleivät todellakin olivat seuraavana päivänä viiiielä parempia!

    VastaaPoista
  10. Kiitos tästä lapsuuteni ohjeesta! Teimme näitä aina jouluksi ja isompiin juhliin silloin joskus 50-luvulla ja reseptiäkään ei minulla ole ollut. Tästä sen saan ja kohta jo leipomukset alullaan.

    VastaaPoista