17.12.2014

Imelletty perunalaatikko

Imelletty perunalaatikko
Ensimmäistä kertaa tein itse imellettyä perunalaatikkoa vuonna 2007, jolta tämä kuvakin on peräisin. Mikäli löydän paremman kuvan, vaihdan sen tilalle. Tänä vuonna suunnitelmissani ei aikataulusyistä ole tehdä itse imellettyä perunalaatikkoa, sillä se on aika suuritöistä verrattuna siihen, että sitä syö allekirjoittanut jouluna kaksi ruokalusikallista ja äiti vähän enemmän. Muuten se ei oikein ole saavuttanut suosiota meidän joulupöydässä, tosin eipä se taida perinteistä karjalaista ruokaa ollakaan. Taitaa imelletyn perunalaatikon juuret olla Hämeessä, jossa muutenkin tupataan syömään makeampaa ruokaa, kuin täällä kaukana idässä. Joka tapauksessa, imellytys on hauskaa puuhaa ja lopputulos on ihanaa  herkkua, joka hakkaa kaupan valmislaatikot mennen tullen! Kannattaa ehdottomasti kokeilla :)

1 kg kuorellisia, kiinteitä tärkkelyspitoisia perunoita
vettä
½ dl vehnäjauhoja

Ensimmäisenä päivänä keitä perunat kuorineen suolattomassa vedessä. Kuori perunat kuumina (käytä keittiöhanskoja, ettei näpit pala) ja survo ne perunasurvimella muussiksi. Kun muusi on kädenlämpöistä, ripottele pinnalle vehnäjauhot ja sekoita ne varovasti perunamassaan. Jätä vuoka imeltymään huoneenlämpöön yön yli, peitä vuoka liinalla. Voit kevyesti sekoittaa perunamassaa imeltymisen aikana, mutta se ei ole pakollista. Pikaimellytystä voi kokeilla uunissa 50 asteessa muutaman tunnin ajan. 

5 dl täysmaitoa
50-100 g voita sulatettuna
suolaa
muskottipähkinää
(loraus siirappia)

Lisää imeltyneeseen perunaseokseen voisulaa ja maitoa niin paljon, että saat aikaiseksi löysähkön vellin. Mausta seos reilulla suolalla ja ripauksella muskottipähkinää, halutessasi vahvasti imelän lopputuloksen, voit lorauttaa joukkoon vähän tummaa siirappia. Kaada perunalaatikko vuokiin, jätä reilusti kuohumisvaraa (n. 1/3 vuoasta vajaaksi) ja paista vuokia 150-asteisessa uunissa 2-3 tuntia, eli kunnes laatikot ovat kypsyneet kunnolla ja saaneet kauniin värin. 

Ihanaa! Perunalaatikko on kyllä hyvää, pitäähän sitä joulupöydässä kuitenkin olla muiden laatikoiden ja kinkun seurana. Väri valmiissa laatikossa on yllättävän tumma, joskin tuo kuva vääristää entisestään oranssimmaksi. Ruokaa ei kannata valmistaa alusta loppuun samassa astiassa, tai muuten joulupöydässä on rumaksi palaneet reunat vuoassa. Sen minä ainakin olen näiden vuosien aikana oppinut :) Perunalaatikon voi myös pakastaa ja nopean elvytyksen sille tekee vuolemalla muutamia voinokareita päälle ja tarvittaessa lorauttamalla pienen tilkan kermaa ennen uunikuumennusta.

5 kommenttia:

  1. Minun lapsuudenkodissani Pohjanmaalla ei jouluna koskaan imellettyä perunalaatikkoa ollut, perunoita tarjottiin vain keitettyinä. Mutta nain hämälaisen miehen ja niin se meidänkin Etelä-Pohjalaiseen joulupöytään löysi tiensä.

    VastaaPoista
  2. Hih, aika hauska :) Tykkäätkö perunalaatikosta?

    VastaaPoista
  3. Olet(te)kos kokeilleet lisätä imellettyyn perunalaatikkoon rippusen kanelia? Tekee hyvän säväyksen. Meilläkään P-Karjalan itärajalla ei imellettyä lootaa syöty, opin syömään sitä Italiassa ...

    VastaaPoista
  4. Ano, sitä en ole kokeillut! Jos rehellisiä ollaan, niin se ei ole tullut edes mieleeni. Pitänee joskus kokeilla, kiitos vinkistä :)

    VastaaPoista
  5. IMELLYTTÄMISESTÄ ! ! !

    Oikea imellyttämislämpötila-alue on 62-80 astetta.

    Alle 60 asteessa imellyttämistä kannattaa välttää. Alle 60 asteessa alkaa hapanreaktiot. Lisäksi alle 60 asteessa imeltymisreaktiot hidastuvat murto-osaan verrattuna ilmeltymisreaktion optimilämpötilan ja nopeuteen. Beetta-amylaasi imeltymisreaktion optimilämpötila on noin 65 (63-67) astetta ja alfa-amylaasi imeltymisreaktion optimilämpötila on 75 (73-77) astetta. Jo muutaman asteen heitto optimilämpötilasta hidastaa imeltymisreaktiota oleellisesti. Optimilämpötilassa sose imeltyy riittävästi 2-6 tunnissa. Imeltymisreaktiot tarvii myös vettä, kannattaakin lisätä soseuttamisen ja jauhojen lisäyksen yhteydessä vettä niin että sose hiukan notkistuu.

    VastaaPoista