Vironperän kakku

Vironperän kakku eli Kyllikki Virolaisen nimikkokakku

Kahvikakut ovat usein sellaisia, joita tulee leivottua, kun tekee mieli jotain nopeaa herkkua tai pitää viedä jonnekin jotain kahvileipää. Kahvikakut valmistuvat verrattain nopeasti ja helposti ja valinnanvaraa on niin paljon, ettei kaikkia ohjeita ehdi elämänsä aikana edes kokeilemaankaan. Tämä kakku on Suomen entisen pääministeri Johannes Virolaisen puolison, Kyllikki Virolaisen, kakkuresepti. Resepti on jo vanha, mutta itse päädyin kokeilemaan "vasta äskettäin" tätä. Kakku ei ole suotta kahvikakkujen klassikkoja. Minulla oli tänä keväänä kansalaisopistolla kahvikakkukurssikin, resepti saattoi olla kurssivihkosessa, mutta mielestäni emme tätä oppilaiden kanssa kuitenkaan leiponeet. Jos et ole vielä kokeillut, niin kokeile ihmeessä. On herkullista!

1,5 l kahvikakkuvuokaan

3 dl maitoa
3 dl sokeria
4½ dl vehnäjauhoja
2 tl ruokasoodaa
2 tl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
150 g voita sulatettuna
1 dl omenasosetta

Sekoita ainekset keskenään järjestyksessä isolla lusikalla sekoittaen. Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun 1.5 l kahvikakkuvuokaan. Paista 175-asteisessa (kiertoilmalla 150c) uunissa alatasolla n. 1 tunti. Kokeile kypsyyttä tikulla. Kypsästä kakusta ei jää tikkuun jälkiä. Anna kakun jäähtyä 10 minuuttia vuoassa ja kumoa kakku sen jälkeen. Jäähdytä ennen tarjoilua. Koristele halutessasi pinta tomusokerilla. 

Klassikkokakku! Tosin leivoin tätä vihdoin ja viimein joskus viime vuonna, kun harvemmin miulla on jääkaapissa omenoita allergiani takia. Hyvin voi käyttää myös kaupan valmista omenasosetta - sokeriton omenasose on ihan hyvä valinta, mutta voi olla myös hillomaisempaa. Jos sose on kovin sokerista, voi tiputtaa hieman reseptin muuta sokerimäärää. Erityisen helppo tähän on käyttää kaikki jämäomenasoseet, jos sellaisia tuppaa jäämään jääkaappiin tai kellarin perälle.

Vegaaniset marengit

Vegaaniset marengit kannattaa säilyttää peltirasiassa

Marengit tehdään perinteisesti kananmunan valkuaisesta, mutta onnistuupa ne tehdä kananmunattomasti ja vegaanisesti aquafabasta eli kikhernepurkin säilykeliemestä! Oikein hyvin onnistuu niinkin. Kannattaa siis säästää seuraavan kerran liemi, kun valutat kikherneet vaikkapa hummuksen tekoa varten. Hieman ehkä pidempi on vatkausaika ja ainakin uunittaessa marenkeja tulee hieman hernekeittomainen tuoksu, mutta itse lopputulos maistuu ihan tavalliselle marengille - ei maistu herneet, ei tule enää mieleen hernekeitto.

n. 70 pientä marenkia

1½ dl aquafabaa eli kikhernelientä
1½-2 dl (siro)sokeria
n. 2 tl sitruunamehua, limenmehua tai etikkaa
2 tl vaniljasokeria maustamiseen

Vaahdota aquafaba eli kikherneiden säilöntäliemi sähkövatkaimella vaahdoksi, muutaman minuutin ajan. Lisää sokeri pienissä erissä koko ajan vatkaten, lisää lopuksi mehu/etikka sekä vanilja ja vatkaa kovaksi, kiiltäväksi vaahdoksi sähkövatkaimella, noin 10 minuutin ajan. Laita marenkimassa koristetyllalla, esim. tähtitylla, varustettuun pursotinpussiin ja pursota tasakokoisia pieniä marenkeja leivinpaperoidulle pellille. Jätä pieni leviämisvara, jos massa ei ole täysin kovaa. Kuivata marengit miedossa lämmössä (max. 80 astetta) muutaman tunnin ajan ja vaihtele tarvittaessa peltien paikkoja. Jätä marengit loppukuivumaan uuninluukku raollaan ja anna niiden kuivua yön yli. Laita rapeiksi kuivuneet marengit ilmatiiviiseen rasiaan, kuten peltirasiaan. Säilytä huoneenlämmössä.

Vegaaninen marenkimassa on aivan valkoista vaahdotuksen jälkeen

Vegaaniset marengit voivat tuoksua hieman kuivuessaan herneille, mutta lopputuloksessa se ei maistu. Halutessasi voit maustaa massan makuaromeilla tai esim. raakalakritsijauheella. Värjääminen onnistuu pastaväreillä tai marjajauheilla. Voit tehdä muutoin samalla reseptillä pavlovan, lisää vatkaamisen loppuvaiheessa joukkoon 1 rkl maissitärkkelystä. Pavlova kasataan isoksi keoksi, jossa on kuoppa täytettä varten ja paistetaan max. 100-asteisessa uunissa pari tuntia, tai kunnes marenki on kuivunut. Pavlovassa marenki jää hieman sitkaaksi sisältä. Kurkkaa kananmunaa sisältävän pavlovan reseptini täältä.

Vegaaniset marengit pursotettuna pelleille

Marengit ovat oma suosikkini silloin, kun jää valkuaisia yli. Nyt olen tehnyt niitä muutaman kerran myös kikherneliemestä. Molemmat oikein toimiva juttu. Marengeilla on helppo koristella jälkkäreitä, kakkuja, jäätelöannoksia jne. Tai voihan niitä napsia herkkupaloina suuhun muutenkin. Mummollani oli aina astiakaapin ylähyllyllä rasiallinen marenkeja, joita sai käydä napsimassa.

Parsapasta

Ihana keväinen pasta saa makua sipuleista ja parsasta

Kevät on parsojen aikaa ja niinpä usein keväisin ostoskoristani löytyykin nippu tai pari vihreää parsaa. Parsaa tulee syötyä monella tapaa, eikä siihen edes kyllästy, koska satokausi on valitettavan lyhyt. Nykyään tosin parsaa taitaa saada kaupasta lähes ympäri vuoden, mutta kaukaa tuotujen parsojen maku ei ole mitään näihin keväällä saataviin. Myös laatu voi olla välillä todella heikko. Valitse siis aina parsanippu, jonka tyvet ovat napakoita ja nahistumattomia, pulleita ja elinvoimaisen näköisiä. Yhtään nuupahtaneet kannattaa jättää ostamatta. Kaikkein parhaan parsa-annoksen olen kuitenkin nauttinut Saksan Münchenissä eräällä messumatkalla jo aikoja ennen koronaa, kun olimme Raatihuoneen kellarissa illallisella. Valkoinen parsa oli marinoitu mansikalla, annoksessa oli ilmakuivattua kinkkua ja kastiketta oli niin, että kastikeihminenkin oli tyytyväinen. Oi että kuinka hyvää se oli! Vieläkin tulee hyvä fiilis, kun muistelee. Omassa keittiössä ei tulekaan pahemmin valkoista parsaa kokkailtua, ehkä pitäisi. Mutta vihreä parsa on oikein hyvää ja sitä kannattaa kokata nyt, kun sitä saa! Resepti on arkistojen aarre viime vuoden keväältä.

2 annosta

½-1 ptt vihreää parsaa
2 salottisipulia
3 valkosipulinkynttä
merisuolaa myllystä
mustapippuria myllystä
vajaa ½ appelsiinin kuori
2 dl kuohukermaa
voita paistamiseen
100 g grana padano -juustoa
tuoretta basilikaa
mieleistä (gluteenitonta) pastaa kahdelle hengelle

Taivuta parsatankoja ja napsauta kuivat varret pois, leikkaa varret pieniksi paloiksi ja säästä latvat kokonaisina paloina. Kuori ja hienonna salottisipulit ja valkosipulinkynnet. Raasta grana padano hienoksi raasteeksi ja vuole muutama lastu koristeeksi. Raasta puolikkaan appelsiinin kuori hienoksi raasteeksi. Hienonna basilika pieneksi silpuksi. Laita pastavesi kiehumaan, suolaa se reilusti ja keitä pasta samaan aikaan kun teet kastiketta.

Kuumenna paistinpannulla tai kasarissa voita ja kuullota pari minuuttia parsapaloja voissa. Lisää pannulle salotti- ja valkosipulisilput, jatka paistamista hetki. Mausta seos appelsiininkuorella, suolalla ja pippurilla, kaada pannulle kerma ja anna saostua. Lisää pannulle keitetty ja valutettu pasta. Viimeistele ruoka grana padano -juustolla ja hienonnetulla basilikalla, lisää tarvittaessa tilkka pastan keitinvettä. Annostele valmis pasta lautasille, koristele annokset juustolastuilla ja basilikalla. Tarjoile välittömästi.

Mie paistoin parsat suoraan appelsiinivoissa, kun sitä sattui olemaan pääsiäisen jäljiltä jääkaapissa. Jos et halua tehdä erikseen appelsiinivoita, niin yllä oleva pastaresepti ajaa saman asian, kun appelsiinilla maustetaan valmistuva kastike. Tämä pasta todellakin valmistuu muutamassa minuutissa, sillä parsa kypsyy riittävästi muutamassa minuutissa pannulla. Käytin jotain kroatialaista pötkylän mallista pastaa, mutta vaikkapa penne voisi sopia oikein hyvin ruokaan. Erittäin hyvä ja astetta parempi arkiruoka!

Resepti on julkaistu 8.5.2024 ilmestyneen Karjalan Heilin ruokapalstallani

Suudelman sijaiset eli mokkamakupalat

 

Retroherkku, suudelman sijaiset eli mokkamakupalat

Tämä resepti on vanha löytö, ehkä alunperin mummoni reseptien joukosta. Tällä leivottiin joskus vuosia sitten ensimmäisen kerran leivontakurssilla, kun resepti kuulosti hauskalta ja kokeilemisen arvoiselta - ehkä joskus vuonna 2020-2021 kaudella oli tämä kyseinen kurssi. Sen jälkeen ohje on odottanut vuosia blogin luonnoksissakin, että saisin aikaisiksi julkaista sen. Mutta nyt, vihdoin on tämän aika päästä esiin! Suudelman sijaiset on ihana herkkuleivonnainen, hieman juhlavakin tarjottava. Pohja on oikein maistuva, mutta erikoisen ihanan tästä tekee kahville maistuva täytevaahto. Mikäli siis pidät kahvista, niin tämä resepti on sinulle!

vajaa uunipellillinen / reunavuoka

pohja
4 kananmunaa
1 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja (glut. jauhoseos tai perunajauho)
½ dl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta

kahvivaahto
6 liivatelehteä
1 dl vahvaa kahvia
2 kananmunaa
¾ dl sokeria
4 dl kuohukermaa
2 tl vaniljasokeria

kostutus
1-2 dl kylmää kahvia

pinnalle
suklaahippuja

Valmista pohja. Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi, lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet munavaahtoon varovasti nuolijalla nostellen. Levitä taikina leivinpaperoidulle uunipellille (reunavuokaan) ja paista 225-asteisessa uunissa n. 8-10 minuuttia. Jäähdytä pellillä.

Valmista kahvivaahto. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen n. 10 minuutiksi. Liuota vedestä kuivaksi puristetut pehmenneet liivatteet kuuman kahvin joukkoon (1 dl vettä + n. 1 rkl pikakahvijauhetta tai 1 kkp kahvia + 3 mitallista kahvijauhetta, josta otetaan 1 dl). Vaahdota munat sokeri, vaahdota toisessa kulhossa kuohukerma ja mausta se vaniljalla. Yhdistä liivatekahviseos munavaahtoon, nostele joukkoon kermavaahto.

Kokoa leivos. Kostuta torttulevy kahvilla ja levitä päälle tasaiseksi kerrokseksi kahvivaahto. Ripottele päälle raastettu tai rouhittu suklaa. Anna hyytyä hetki jääkaapissa ja leikkaa neliöiksi ennen tarjoilua.

Vinkki: Kannattaa paistaa leivospohja hieman uunipeltiä pienemmässä vuoassa, jolloin taikinapohjasta tulee sopivan paksuinen ja myös kahvivaahtokerros on paksumpi. Kaikkein helpointa on käyttää paistamiseen sekä täytteen lisäämiseen reunavuokaa, jolloin saa säädettyä sekä koon sopivaksi että se tukee leivosta sen hyytyessä. Mikäli leivot tämän uunipellillä ja haluat siitä koko pellin kokoisen, niin uunipellille taikina kannattaa tehdä 1,5x mukaisena ja täytekin kannattaa tehdä silloin 1,5x kokoisena. Pohjan voi leipoa gluteenittomista jauhoista, esim. Semper Fin mix tai ihan vain perunajauhoista.

Resepti: Anttilan ohjelehtinen ehkä 1990-luvun alusta

Tämä on ihana! Pidän kahvista, pidän kahvinmakuisista leivonnaisista ja tämä on siihen tarkoitukseen oikein sopiva. Jos ei erikseen halua keittää vahvaa kahvia, leivontakursseilla me vahvistetaan aamukahvilta ylijäänyttä kahvia pikakahvijauheella - usein tulee keitettyä joku kupillinen ylimääräistä ja toisaalta jos tietää, että tehdään kahvijuttuja, niin erityisesti silloin. Pikakahvijauhe on melkein kahvileivonnaisissa järkevin vaihtoehto - kuumaan veteen sekoitettuna saa nopeasti valmista ja vahvuutta on helppo säätää tarpeen mukaan. Lisäksi pikakahvijauhetta voi käyttää sellaisenaan maustamaan vaikkapa kakkutaikinaa.

Broileritaskut

Broileritaskut ovat sämpylätaikinaleivonnaisia, jotka täytetään mehevällä broileritäytteellä

Tämä broileritaskujen resepti on ollut luotto-ohjeeni jo vuosikausien ajan, olemme tällä leiponeet useilla leivontakursseillakin ja vähän täytettä aina tuunanneet tarpeen mukaan. Jujuna reseptissä on se, että taikina leivotaan pitkäksi levyksi, joka halkaistaan pitkittäin kahdeksi levyksi ja levyjen keskelle tehdään täytteestä suiro, jonka jälkeen reunat käännetään päälle. Taikinakäärö leikataan pieniksi paloiksi ja täyte näkyy aavistuksen verran leikkauspinnoilta. Oikein hauska tarjottava vaikkapa juhlissa tai illanistujaisissa! Ja tästä tulee kerralla paljon tarjottavaa.

n. 30-40 annospalaa

taikina
5 dl vettä tai maitoa
1½ dl ruisrouhetta
2 dl mannaryynejä
75 g tuorehiivaa
11 dl vehnäjauhoja
1½ tl suolaa
¾ dl siirappia
50 g huoneenlämpöistä voita (tai ½ dl rypsiöljyä)

täyte
n. 130 g tuorejuustoa (valkosipuli / yrtit / paprika-chili)
n. 130 g paprikaa pieninä kuutioina
n. 130 g purjosipulia pieneksi pilkottuna
1 prk ananasmurskaa valutettuna
n. 250 g kypsää broileria, esim. vuolu fajitas
1 tl currya
½ tl chilijauhetta
½ tl mustapippuria
1 tl suolaa

voiteluun
1 kananmuna

Kaada puolet taikinan vesimäärästä (tai maidosta) kulhoon, lisää mannaryynit ja ruisrouheet ja anna turvota n. 15 minuuttia. Liota hiiva loppuun veteen. Yhdistä kaikki loput aineet manna-ruisrouheseoksen joukkoon. Alusta taikinaksi ja anna taikinan levätä n. 15 minuuttia.

Sekoita täytteen aineet, maistele ja mausta tarvittaessa lisää. Täytteen ainekset kannattaa pilkkoa mahdollisimman pieneksi silpuksi, silloin lopputulos on onnistunein. Kaulitse taikina 4mm paksuiseksi ja 24cm levyiseksi suorakaiteeksi. Leikkaa pituussuunnassa taikinalevy kahtia. Voitele taikinan alareunat kananmunalla. Levitä täyte nauhaksi keskelle taikinalevyä. Taita ensin ylä- ja sitten alareunat täytteen päälle. Nipistä kiinni ja käännä rulla niin, että liitoskohta jää alle. Leikkaa sopivan kokoisiksi paloiksi, nosta palat pellille - huomioi, että palat kohoavat, joten älä leikkaa liian leveitä paloja taikinasta. Kohota taskut, voitele kananmunalla, ripottele juustoraastetta päälle ja paista 180-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia tai kunnes taskut ovat kypsyneet ja saaneet kauniin värin. Tarjoile jäähtyneenä. 

Kaikkein hankalinta minulle on niinkin tarkat määreet, kuin 130 g täytettä per laatu. Ihan hyvin voi laittaa 150g, jolloin vaikkapa tuorejuustosta se tekee 3/4 osaa 200 g purkista. Tai pieni paprika, pätkä purjosipulia. Ihan älyttömän isoa määrää täytettä ei kuitenkaan kannata tehdä, koska muuten se ei pysy taskujen sisällä. Tuorejuustona oma suosikki on valkosipuli, mutta muutkin sopivat. Samoin täytteeseen voi käyttää pelkkiä kasviksia, vaihtaa broilerin kalkkunaan, lihaan tai loheen, miksei katkarapuun tai tonnikalaankin. Lisäksi täytteeseen sopisi hyvin myös erilaiset juustot. Jos käyttää vaikka aurajuustoa, niin silloin kannattaa valita maustamaton tuorejuusto.

Vihikset uunissa

Vihis eli vihannespiirakka eli lihapiirakan kasvisversio on ihana herkku
ja valmistuu vaivattomasti uunissa

Vihikset eli vihapiirakat eli vihannespiirakat ovat kasvisversio kaikille tutuista lihapiirakoista. Nämä eivät ole suoraan kuitenkaan vegaanisia, mutta vinkkiosiosta löytyy tietoa, kuinka veganisoida resepti. Uunissa paistetut liha- tai vihapiirakat ovat uppopaistettuja sisaruksiaan helpompi valmistaa ja ehkä aavistuksen terveellisempiäkin. Näitä herkkuja jos tekee, niin kerralla kannattaa tehdä enemmän ja vaikka pakastaa loput - tai pitää vihisbileet ystävien kanssa. Tämäkin resepti on arkistojen aarre jostain viime vuosikymmeneltä ja olemme näitä leiponeet myös joillain leivontakursseillanikin vuosien saatossa.

n. 15 kappaletta

taikina
3 dl maitoa
60 g tuorehiivaa
1 kananmuna
1 tl suolaa
1 tl sokeria
150 g voita
n. 8 dl vehnäjauhoja

täyte
n. 250 g kasviksia (eli pala kaalia, 1-2 porkkanaa, 1 sipuli)
n. 1½ dl kypsää pitkäjyväistä riisiä (raakana n. ¾ dl)
n. 1 rkl siirappia
meiramia
suolaa
mustapippuria

ummistamiseen kananmunaa
voiteluun voisulaa

Valmista taikina. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Lisää hiiva ja sekoita. Lisää suola, sokeri ja kananmuna, sekoita tasaiseksi. Lisää vähitellen joukkoon jauhoja, alustamisen lopussa lisää joukkoon huoneenlämpöisen tai sulatettu voi. Lisää jauhoja, kunnes taikina on tasaisen kimmoisaa ja sitkeää, mutta vältä liikojen jauhojen lisäämistä, ettei taikinasta tulee kovaa. Anna taikinan kohota n. 20 minuuttia. Jaa kohonnut taikina n. 15 osaan ja pyörittele ne palloiksi. Mitä isompi pallo, sitä isompi vihis. Kohota pallot uudelleen.

Valmista täyte. Raasta kaali, kuori ja raasta porkkanat, kuori ja hienonna sipuli. Paista öljytilkassa pehmeäksi. Keitä riisi tai käytä ylijäämäriisiä. Sekoita kasvisseos ja riisi, mausta ja maista, mausta tarvittaessa lisää. Täytteessä saa olla reilusti makua.

Valmista vihikset. Taputtele tai kaulitse pallot läkkäröiksi. Levitä puolikkaalle läkkärälle täytettä ja voitele reuna kananmunalla. Nosta toinen reuna päälle, painele kiinni kunnolla esim. haarukan avulla. Kohota uudelleen. Kypsennä uunissa 200-220 asteessa keskitasolla n. 15-20 minuuttia, kunnes ne ovat saaneet kauniin värin. Voitele kypsät vihikset sulatetulla voilla ja anna niiden vetäytyä hetki ennen tarjoilua. 

Halutessaan tarjoillessa voi käyttää lisukkeena esim. kurkkusalaattia, ketsuppia, sinappia ja majoneesia. Myös paahdettu sipulirouhe on hyvää. Minusta vihikset maistuvat hyviltä ihan sellaisinaan.

Vinkki: Ruokaisuutta vihiksiin saa käyttämällä täytteessä lisänä kasviproteiinia, kuten härkistä tai soijarouhetta. Reseptin voi veganisoida käyttämällä taikinaan vettä tai kasvijuomaa, kananmunan voi jättää kokonaan pois ja voin tilalle valitaan maidoton margariini, kuten Eleplant. Ummistaminen onnistuu hyvin vedelläkin.

Voit valmistaa samalla reseptillä myös uunilihapiirakoita, kun vaihdat täytteen kasvikset jauhelihaan. Silloin voi jättää pois meiramin. Herkkulihikset voi täyttää tarjoillessa vielä nakeilla muiden edellä mainittujen lisukkeiden kera. Kerran teinkin näin maalla, olikohan joku juhannus? Kuvakin lie jossain.

Niin hyvää! Voisulalla voitelu paistamisen jälkeen tekee sen syntisen hieman rapean voisen kuoren, jolloin tämä muistuttaa lähes uppopaistetun vihiksen identtistä sisarusta. Täytteessä tykkään sekoittaa kaaliin mm. porkkanaa ja sipulia, mutta voihan siihen laittaa mitä ikinä haluaa. Liikaa ei kannata täytettä laittaa yhdelle piirakalle, ettei se rupea irvistämään uunissa. Olen tehnyt näitä uunipiirakoita lihaversionakin ja hyvää on nekin. Kannattaa kokeilla, jos et ole vielä testannut!

Feta-kasvispiirakka (pellillinen)

Herkullinen feta-kasvispiirakka maistuu takuuvarmasti kaikille

Rakastan suolaisia piirakoita ja niitä on tullut veivattua vuosien saatossa jos monenmoisia. Niitä on usein leivontakurssieni resepteissä mukana ja onpas ollut kerran yksi kurssi ihan pelkkiin piirakoihin (suolaisiin ja makeisiin) keskittyen. Tämä resepti on myös arkistojen aarre vuosien takaa. Ihanan maukas piirakkapohja saa ylleen runsaasti kasviksia ja fetaa. Päälle vielä kerros munamaitoa ja eikun uuniin. Tämmöinen peltipiirakka on kätevä valmistaa myös juhliin tai illanistujaisiin - saa nopeasti valmista ja ruokkii helposti isommankin porukan. Piirakka kestää niin jääkaapituksen kuin pakastimen.

uunipellillinen, n. 40 pientä palaa tai 20 suurta

pohja
2 dl perunahiutaleita
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
¾ tl suolaa
200 g voita
2 dl vettä

täyte
400 g parsakaalin nuppuja
2-3 sipulia
2 paprikaa
200 g fetajuustoa
2-3 tl kuivattua basilikaa

munamaito
6 dl maitoa
6 kananmunaa
1 tl suolaa
mustapippuria
4 dl juustoraastetta (200 g, esim. emmental)

Valmista pohja. Sekoita kuivat aineet keskenään. Nypi tai sekoita joukkoon pehmeä voi. Lisää kylmä vesi ja sekoita tasaiseksi. Anna taikinan turvota jääkaapissa 15 minuuttia. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Paloittele tuore parsakaali keitä nuput melkein kypsäksi (3-5 min) ja valuta tai höyrytä ne napakan kypsiksi. Jos käytät pakasteparsakaalia, anna nuppujen sulaa. Hienonna sipulit, suikaloi paprikat, kuutioi fetajuusto tai käytä valutettuja valmiskuutioita.

Vuoraa syvä uunipelti leivinpaperilla. Kaada taikina leivinpaperille ja kaulitse tai taputtele taikina tasaisesti pellille jauhojen avulla, levitä taikinaa myös pannun reunoille asti. Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa alatasolla n. 10 minuuttia tai kunnes taikinan pinta muuttuu mattamaiseksi.

Sekoita maidon joukkoon kananmunat ja suola, mausta pippurilla. Levitä esipaistetun taikinan päälle tasaisesti parsakaalit, sipulit, paprikat, fetat ja ripottele pinnalle basilikaa. Kaada päälle munamaito ja ripottele päälle juustoraaste. Jatka paistamista 200-asteisen uunin keskitasolla 30-35 minuuttia eli kunnes piirakka on saanut väriä ja munamaito on hyytynyt. Jäähdytä hieman ennen tarjoilua. Leikkaa annospaloiksi. 

Vinkki: Voit käyttää munamaitoon myös kermaa, ruokakermaa, kermaviiliä tai näiden sekoituksia. Voit lisätä täytteeseen myös kypsää kanaa, kuten vuolukanaa tai kinkkusuikaleita. Myös lohi sopinee. Mikäli leikkaat piirakan pieniksi paloiksi, saa siitä sopivia näppipaloja buffetpöytään. Mikäli piirakka tarjoillaan ruokaisana tarjottavana esim. salaatin kera, voi yhdestä pellillisestä leikata maun mukaan joko 12-24 isoa annospalaa. Yleensä omat peltipalat leikkaan siihen n. 20-25 palan kokoon, olipa käyttötarve mikä tahansa.

Tämä on kyllä yksi ehdottomia lemppareita! Perunahiutaleiden sijaan voi hyvin käyttää perunamuusijauhetta, jota saattaa olla helpommin tai edullisemminkin saatavilla. Muusijauhe onkin siitä jännä tuote, että käytän sitä aika paljon leivonnassa, mutta en tee siitä koskaan ruoan lisukemuussia. Näppärä tuote, kannattaa kokeilla! Käytän yleensä leivonnassa mustaleima-emmentalia tai vähintään punaleimaista, jotta lopputuloskin on maistuva. Piirakan voi hyvin tehdä etukäteen ja säilyttää jääkaapissa tai pakastimessa, kevyt lämmitys ennen tarjoilua kannattaa. Parasta se on kuitenkin juuri uunituoreena, kuten kaikki muutkin leivonnaiset. Suosittelen kokeilemaan, herkullista!

Vuohenjuustopiirakka (gluteeniton)

Ihana gluteeniton ja maukas piirakkapohja saa ylleen ylellisen vuohenjuustotäytteen. Paistamisen jälkeen piirakka koristellaan vielä viinirypäleillä ja hunajalla. Herkullista!

Tämä ihana luontaisesti gluteeniton suolaisenmakea piirakka on myöskin muisto jo vuosien takaa, olemme tällä leiponeet ainakin pari kertaa leivontakursseillani. Joskus tähän vaihdettiin "tavallinen" piirakkapohja tilalle ja hyvää oli niinkin. Kannattaa kokeilla, tuo täyte on todella hyvää. Ja koristeluun käytetty viinirypäle-hunaja on kiva lisä, joka raikastaa ja tuo hapokkuutta kermaiseen piirakkaan. 

8-10 annosta, 24 cm irtopohjavuokaan

pohja
125 g pekaanipähkinöitä
125 g cashewpähkinöitä
100 g pehmeitä taateleita
½ tl suolaa
n. 1 rkl vettä

täyte
200g vuohenjuustoa (kittipintainen)
200 g maustamatonta tuorejuustoa
200 g pippurituorejuustoa
3 kananmunaa
1 tl sokeria tai hunajaa

lisäksi
n. 250 g tummia viinirypäleitä
n. 250 g vaaleita viinirypäleitä
rucolaa

hunajaa

mustapippuria  

Valmista pohja. Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin. Voitele reunat. Mittaa pähkinät, taatelit ja suola monitoimikoneen kulhoon, hienonna. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi. Painele taikina vuoan pohjalle. Siirrä vuoka jääkaappiin.

Valmista täyte. Paloittele vuohenjuusto monitoimikoneen kulhoon, lisää tuorejuustot, kananmunat ja sokeri tai hunaja. Soseuta sileäksi tahnaksi. Ota pähkinäpohja jääkaapista ja levitä täyte pohjan päälle. Paista 175-asteisessa uunissa alatasolla n. 30 minuuttia tai kunnes kakku on hyytynyt myös keskeltä. Kakku saa tummua kauniisti pinnalta. Jäähdytä.

Leikkaa rypäleet pieniksi paloiksi. Hienonna osa rucolan lehdistä ja jätä osa koristeeksi. Sekoita rypäleet ja rucola salaatiksi. Koristele jäähtynyt kakku rypälesalaatilla ja rucolan lehdillä. Valuta halutessasi pinnalle hunajaa (kuten kuvassa).

Tämä on täytteen osalta yksi lemppareitani! Harmi kun en muista, että mikä se pohja oli, joka tähän tuli kerran vaihdettua tilalle. Se ei ollut ihan perinteinen piirakkataikina sekään, mutta sisälsi kuitenkin gluteenia. Hyvää on siis tämä alkuperäinenkin, ja mikä parasta, se on gluteeniton. Mutta jos ei ole tarpeen tehdä gluteenitonta tai tuo tuntuu vaivalloiselta, vaihda johonkin muuhun mieleiseen. Täyte on todella hyvää sellaisenaan, siihen ei tarvitse muutoksia.

Fetaufot

 

Perunainen ufotaikina saa täytteekseen maukasta aurinkokuivatusta tomaatista, fetasta ja timjamista tehtyä täytettä. Nam!

Minulla oli mahdollisuus testata Rootyn uutta perunamuusijauhetta ja kokeilla siitä jotakin - muusia, ruokaa tai leivontaa. Valitsin luonnollisesti leivonnan ja mielessäni olikin heti pari reseptiä, joita kokeilla. Ensimmäinen ajatus oli tuunatut vatruskat ja toinen oli tämmöiset ufot, kyllä jotka nekin muistuttavat vähän vatruskoita. Rootyn perunamuusijauhe on maultaan hyvin perunainen ja aito, joten kuoresta tuli todella maukas. Leivontakursseillani tulee jonkun verran käytettyä perunamuusijauheita leivonnaisissa, kuten vaikkapa piirakkataikinoissa. Tätäkin reseptiä oppilaani pääsevät kokeilemaan huhtikuun lopussa olevalla helppojen kotileivonnaisten kurssilla.

24 kappaletta

taikina
1pss perunamuusijauhetta (*Rooty)
4 dl vettä
1 dl kylmää maitoa
1 tl suolaa
150 g voita
n. 8 dl vehnäjauhoja

täyte
200 g fetajuustoa
70 g aurinkokuivattuja tomaattikuutioita
1 rkl tuoretta timjamia
1 tl mustapippuria

voiteluun
1 kananmuna

Valmista taikina. Kiehauta vesi kattilassa, lisää kylmä maito ja suola. Sekoita perunamuusijauhe joukkoon. Anna turvota minuutin ajan. Sekoita joukkoon pehmeä, huoneenlämpöinen voi sekä jauhot. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi, älä vaivaa, ettei taikina sitkisty. Anna jäähtyä, mikäli taikina on kuumaa. Valmista sillä välin täyte.

Valmista täyte. Murustele fetajuusto haarukalla kulhossa. Nostele aurinkokuivattuja tomaattikuutioita öljyliemestä haarukalla fetan joukkoon, valuta enin öljy pois. Mausta seos reilulla tuoreella timjamilla. Sekoita tasaiseksi täytteeksi haarukalla.

Valmista ufot. Kaulitse taikina jauhotetulla pöydällä ohueksi isoksi levyksi. Ota taikinasta lasilla painaen 48 kappaletta taikinakiekkoja, kaulitse taikinaa tarvittaessa uudelleen, vältä vaivaamista, ettei taikina sitkisty. Lusikoi täyte tasaisesti 24 kiekolle pieniksi keoiksi. Nosta loput taikinakiekot kuoriksi, painele reunat sormilla kiinni. Painele haarukalla reunat kunnolla yhteen. Voitele pinta kananmunalla. Paista kiertoilmalla 175-asteisessa uunissa (tasalämpö 200c) n. 20 minuuttia tai kunnes pinta on ruskistunut ja pohja saanut väriä. Tarjoile hieman jäähtyneenä.

Fetaufotaikina kaulittuna ja leikattuna, täyte jaettuna puolelle ufoista

Nam! Oli kyllä hyviä! Taikina on vähän vatruskatyyppinen ja täyte sopi hyvin pääsiäiseen, jolloin näitä perheelleni leivoin. Pidän erittäin paljon fetan ja aurinkokuivatun tomaatin yhdistelmästä, tuore timjami tuo siihen mukavaa syvyyttä. Halutessaan voisi laittaa myös vaikkapa basilikaa silputtuna. Aloituskuvassa on kananmunalla voitelemattomia ufoja, mutta suosittelen tosiaan voitelemaan pinnan, niin siitä tulee mukavan kiiltävä ja kaunis. Toinen vaihtoehto minulla oli voidella ne voisulalla paiston jälkeen, kuten vatruskoissa, mutta rasvaa en välttämättä halunnut tähän enää lisätä.

*Perunamuusijauhe on saatu näytteenä Rootylta

Timjamiskonssit

Timjami maustaa pikaleipäset

Skonssi tai teeleipä, rakkaalla pikkusuolaisella on monta nimeä. Nämä pienet leipäset valmistuvat alta aikayksikön ja ovat todella herkullisia vaikkapa iltapalana tai keiton lisukkeena. Tykkään laittaa teeleipätaikinoihin juustoa, näissä on yhtä suosikkiani eli mozzarella-emmantalia, mutta vaikkapa mustaleima-emmentalista saisi vielä maukkaamman. Timjami tai rosmariini sopii hyvin leipätaikinoihin, mutta myös perinteisemmät leipämausteet, kuten anis tai fenkoli.

8 palaa

2½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2½ dl kaurahiutaleita
½ tl suolaa
1 tl timjamia
1 dl mozzarella-emmentalraastetta
½ dl öljyä
2 dl maitoa

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Sekoita kulhossa keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe, kaurahiutaleet, suola, timjami ja juustoraaste. Lisää nopeasti öljy ja maito. Sekoita taikinaa vain sen verran, että se on tasaista. Jaa taikina kahdeksi keoksi pellille leivinpaperin päälle. Ripottele taikinan pinnalle vähän vehnäjauhoja ja taputtele jauhojen avulla taikina pyöreiksi ohuiksi n. 20cm levyiksi. Jaa taikinapyörällä levyt neljään osaan. Paista uunissa keskitasolla tai hieman alempana n. 10 minuuttia tai kunnes skonssit ovat saaneet kauniin kullanruskean värin. Tarjoa skonssit eli teeleivät lämpiminä tuorejuuston tai maukkaan levitteen kanssa.

Nyt löytyi taas arkiston aarre, joka kuvan leiman perusteella on jäänyt aikanaan bloggaamatta. Resepti on ollut mukana ainakin syksyn 2019 suolaisen leivonnan kurssillani. Nämä on kyllä niin hyviä ja valmistuvatkin nopeasti, kun kaapissa ei ole yhtään leipää tai on tarvis saada lämpimäisiä vaikkapa keiton tai salaatin kaveriksi.