Maailman parhaat mokkapalat

Olin joku aika sitten ystäväni luona maistamassa mokkapaloja, joita hän oli leiponut ystävältään saadulla ohjeella hieman tuunattuna. Mehevän kostea pohja, ihanan vieno kahvinmaku ja suussa sulava kuorrute. Täydellinen mokkapalojen resepti on paljastunut! Yleensä mokkapalat ovat hieman kuivakoita ja tylsiä, kuten omatkin aiemmat käyttämäni reseptit. Mielikuva koulun myyjäisiin leivotuista mokkapaloista kyti vahvana mielessä ja kieltämättä tästä syystä vuosiin ei halunnut edes leipoa mokkapaloja, kun tiesi ettei lopputulos ole se, millaista niiden haluaa olevan. Nyt resepti on sellainen, että mokkapaloja oikein himoitsee!

Taikinan lopputulokseen vaikuttaa varmasti se, että osa aineksista kiehautetaan kattilassa ja reseptissä ei vatkata yhtään mitään. Nopea sekoitus riittää. Tämä minun tekemäni versio on se resepti, jolla jatkossa leivon mokkapalat.

uunipellillinen / 43 x 35 cm 

pohja

5 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
1½ tl ruokasoodaa
 *
1 tl suolaa
2½ dl vettä
200 g voita
4 rkl kaakaojauhetta
 *
1 dl vahvaa kahvia
2 kananmunaa

kuorrutus

150 g voita
2 rkl maitoa tai vahvaa kahvia
1½ rkl kaakaojauhetta
n. 4 dl tomusokeria
strösseliä tai nonparelleja

Sekoita kuivat aineet (sokeri, jauhot, vaniljasokeri, ruokasooda) kulhossa keskenään. Mittaa pieneen kattilaan suola, vesi, voi ja kaakaojauhe, kiehauta seos. Yhdistä jauhoseos ja kiehautettu voiseos. Keitä vahva kahvi ja lisää kulhoon, sekoita tasaiseksi. Kun taikina on jäähtynyt, sekoita joukkoon kananmunat. Vuoraa syvä uunipelti leivinpaperilla ja kaada taikina pellille, tasoita pinta. Paista 200-asteisessa uunissa n. 20 minuuttia. Jäähdytä kakkulevy ennen kuorrutusta.

Valmista kuorrutus mittaamalla pieneen kattilaan voi, maito tai vahva kahvi sekä kaakaojauhe, kiehauta seos. Sekoita joukkoon vispilällä tai taikinanuolijalla tomusokeria, kunnes saat tarpeeksi paksun kuorrutteen. Levitä kuorrute jäähtyneelle kakkulevylle nuolijan avulla ja ripottele pinnalle strösseliä. Anna kuorrutteen jähmettyä ennen tarjoilua.

Vinkki: Keitä erittäin vahva kahvi ja käytä sitä niin taikinaan kuin kuorrutteeseen. Mikäli haluat vaaleamman kuorrutteen, käytä vähemmän kaakaojauhetta. Halutessasi voit korvata pohjasta kahvin piimällä. Vehnäjauhot voi korvata gluteenittomalla vaalealla jauhoseoksella.

Lisäys 8.11.2023: Kommenteissa on käyty keskustelua pellin koosta. Tavallisen uunipellin koko on n. 43 x 35 cm ja niin minullakin. Tämän voi halutessaan paistaa myös hieman pienemmällä pellillä, jolloin piirakan korkeus on luonnollisesti suurempi. Nämä esimerkkikuvat lienevät itsellänikin sellaisesta pellistä/vuoasta, johon on muovinen kansi olemassa ja koko on suunnilleen 80% uunipellin koosta. 

Jos taas käytössäsi on normaalia leveämpi uuni eli isommat uunipellit, niin kannattaa ohje tehdä 1,5x suuruisena. Meillä on maalla käytössä isompi uuni ja siinä isommat pellit, joten isontelen reseptejä tarpeen mukaan tai paistan vanhan uunin pienemmillä pelleillä asiat.

Päivä Makuvankkurin kyydissä ja kauppa-auton talviaikataulu

Vietin syyskuisen kesälomatorstain Makuvankkuri-lähiruokamyymäläauton kyydissä. Lähdimme aamupäivällä Joensuusta ja päivän vakioreitti vei tiemme Selkien kautta Koveroon, Tuupovaaraan, Kiihtelysvaaraan, Heinävaaraan ja Joensuun kävelykadulle. Olen seurannut Makuvankkurin kauppiaan, ystäväni Teemu Virrantalon, vankkuriprojektia alusta asti Makuvankkurin Facebookin kautta. Makuvankkurin tarina alkoi muodostua, kun Teemu osti vuodesta 1986 myymäläautona liikennöineen bussin keväällä 2017 ja ison remontin jälkeen Makuvankkuri aloitti liikennöintinsä maaliskuussa 2018. Nykyään Makuvankkurina palvellut auto oli vakituisena myymäläautona, ns. maitokauppana, vuoteen 2014 saakka ja sen jälkeen Hangossa kesäisenä myyntiautona. Nyt matka jatkuu vakaasti pitkin pohjoiskarjalaisia teitä pitkin, kun Teemu kuljettaa laajaa lähiruokavalikoimaa lähestulkoon kotioville asti. Ja kyselyitä on kuulemma tullut myös Savon puolelta, josko Makuvankkurin saisi sinnekin liikennöimään. Toistaiseksi Makuvankkuri pysyttelee kuitenkin Pohjois-Karjalan teillä, sillä siinäkin on jo yhden miehen yritykselle kilometrejä nieltäväksi.

Vasemmalla Makuvankkurin kauppias Teemu Virrantalo ja oikealla vakioasiakas, joka lupasi auttaa Teemua talviaikataulukylttien asentamisessa Selkien kylälle. Keskustelua käytiin myös puurohiutaleista ja joensuulaisen paahtimon kahvilaaduista.

Laatu ja ekologisuus, lähi- ja luomuruoka, tuoreus ja tuoteturvallisuus, oma arvomaailma ja halu olla itsensä herra, tehdä sitä mitä sydämestään haluaa. Näin Teemu kommentoi, kun kyselin taustoja kauppiaaksi ryhtymiseen. Aiemmin hän toimi hektisellä IT-alalla ja asui vuosia ulkomaillakin töiden takia, mutta veri veti takaisin omaan kotimaakuntaan ja lopulta syntyi ajatus palvelevasta lähiruokamyymälästä pyörien päällä. Aikaa on kulunut niin myymäläauton korjaamiseen, laajan maakunnan tuottajavalikoiman läpikäyntiin ja myytävien tuotteiden hankkimiseen sekä tietysti reittien suunnitteluun, markkinointiin ja kyläteillä huristeluun. On hienoa nähdä, kuinka Teemun oma arvomaailma ja liikeidea ovat jalostuneet toimivaksi kokonaisuudeksi.

Kauppiaan tunnistaa olkihatusta ja iloisesta hymystä!

Makuvankkuri ja iloisen ystävällinen Teemu-kauppias olkihattuineen on jo käsite maakunnassa. Kun ajelimme pitkin mutkaisia ja mäkisiä kyläteitä, nousi vastaantulijoiden huulille hymy ja kädet heiluttelivat meille tervehdyksiä. Eikä mikään ihme, sillä sympaattisen näköinen oranssi iso auto varmasti huomataan tielläliikkujien joukosta ja ovathan myymäläautot harvinaisuus: Pohjois-Karjalassa liikennöi Teemun Makuvankkurin lisäksi kolme muuta myymäläautoa. Vielä omassa lapsuudessanikin kauppa-autoja liikennöi maakunnan alueella suurempi määrä. Kun kesäreitillä on lähes 30 pysäkkiä ja maanantaina 15.10.2018 starttaavalla talvikaudellakin yli 20 pysäkkiä, tulevat kauppiaalle kylät ja niiden asukkaat tutuiksi. Monella pysäkillä meitä oltiinkin jo vastassa ja Makuvankkurin saapumista odotettiin selkeästi. Teemu kertoi, että yhteisöllisillä kylillä, joissa on aktiivista asukas- ja kylätoimintaa, näkyy selkeästi asiakkaissa: pysäkeillä odotetaan kyläyhteisön voimin ja iloinen puheensorina siirtyy maitolaitureilta sisälle Makuvankkuriin. Makuvankkurin saapuminen kylille laajentaa asiakkaidenkin kertoman mukaan palvelutarjontaa, on mahdollisuus ostaa erikoistuotteita laajemmalla skaalalla kuin tavallisesta maitokaupasta ja se on piristysruiske kylällä, kun oranssi auto kaartaa tuotteineen paikalle.

Koveron kylän pysäkillä oli sateesta huolimatta paljon asiakkaita jo meitä odottelemassa, samalla kyläläiset vaihtoivat kuulumisia keskenään. Lähiruoka-auton vierailu on siis päivän piristysruiske!

Kesän aikana Makuvankkurin ja Teemun saattoi bongata monista kunta- ja kylätapahtumista, pesismatseista, Joen Yöstä, perinnepäivistä ja suurtapahtumista vakioreitin lisäksi. Talvikaudella ajetaan vakioreittiä ja ehkä viikonlopputapahtumia on vähemmän kuin kesällä, mutta kuulemma ensi kesänä Makuvankkurin voi taas tavata erilaisista tapahtumista. Tärkeintä on kuulemma ollut olla tapahtumissa mukana ja laajentaa palvelutarjontaa, vaikka myynti olisi jäänytkin hieman vaatimattomammaksi. Samalla pohjoiskarjalaiset tuotteet tulevat tutuiksi ihmisille ja maistiaispalojen kautta voi tutustua helposti tuotteisiin. Kaikkea ei kuulemma voi mitata kannattavuuden ja rahan perusteella. Arvomaailma ja lähiruoan arvostaminen toistui pitkin päivää kauppiaan puheessa, joten on helppo uskoa sanomaan liikeidean taustalla. Arvostan ajatusta, tehdä sitä mistä tykkää ja nauttia tekemisestään. Oravanpyörästä on ollut rohkeaa hypätä pois!

Osta omalta seudulta, tue omaa seutua -slogan kuvastaa hyvin myös Makuvankkurin liikeideaa. Hyllyt notkuvat monensorttista maakunnan lähi- ja luomuruokaa.

Yli 50 oman maakuntamme Pohjois-Karjalan ja muutaman savolaisen tuottajan lähiruoka- ja luomutuotteita on hyvin laajasti myynnissä. Kauppiaan omat mieltymykset näkyvät hyllyssä: myynnissä oleva tuotevalikoima on koostettu Teemun ja hänen perheensä omista suosikkituotteista, jotka ovat hyväksi ja erityisesti maukkaiksi todettuja. Tuotetietous oli huipussaan, kun Teemu kertoi päivän aikana niin minulle kuin asiakkaille tuotteiden alkuperästä, tuottajista ja antoi ruokavinkkejä ostoksien tekemisen lomassa asiakkaille. Mutta niinhän se on, kun tuotteet ovat tuttuja ja laadukkaita, on helppo seisoa sanojensa takana. Erityisen kattava valikoima löytyy erilaisia jauhoja, hiutaleita, leseitä ja muita viljatuotteita, säilykkeitä ja hilloja sekä mehuja. Erikoisempaa tarjontaakin on, kuten kyytönlihaa, villisikaa, nokkosensiemeniä ja purukumia sekä sirkkoja. Valikoimaa on niin tuoreita kasviksia ja vihanneksia, kesäisin uutta perunaa, pakastimesta saa monensorttista lihaa possua, nautaa, jauhelihoja, ternimaitoa ja paistovalmiita tuotteita, myös gluteenittomana. Kylmähyllystä saa lihatuotteita, juustoja, erilaisia kukkoja ja vaikka mitä!

Tohmajärveläistä Karelia-jogurttia, tämä oli uutuus itselleni. Tarjolla tällä kertaa oli maustamatonta sekä raparperijogurttia, oikein oli makoisaa!

Omia suosikkituotteitani on myös paljon myynnissä: lähes jokaisella vierailulla Makuvankkuriin ostan luomukananmunia, polvijärveläistä georgialaisella perinnereseptillä tehtyä LiPan Isoäidin tuorejuustoa ja leipätuotteita tai karjalanpiirakoita. Usein tuohiseen ostoskoriin päätyy myös hilloja, mehuja tai lihaa. Nyt kun tuotevalikoimaan oli mahdollisuus tutustua kiireettä, löytyi omaan ostoskoriin paljon uutta maisteltavaa tohmajärveläisestä jogurtista kiteeläiseen hammastahnaan. Tuotteiden joukosta löytyy myös jännittäviä uutuuksia, kuten sirkkoja! Harmi, kun itse en voi kala-äyriäisallergiani takia sirkkoja maistella, sillä kuulemani mukaan ne ovat hauskan rapeita ja yllättävän mietoja. Ja taustalla on taas ekologisuus: sirkkatuotannon hiilijalanjälki on lihaa pienempi. Vastaavasti kunhan vanhat jauhovarastot on käytetty kaapeistani loppuun, on Makuvankkurin tuotevalikoimasta löydetty tilalle minulle sopivat tuotteet. Tällä kertaa ostin rikottuja ohrasuurimoita, joista tykkään tehdä puuron lisäksi rieskaa.

Ahkerien leipojien ostoskoreihin kertyi isoja, 5kg suuruisia, jauhopakkauksia. Kuulemma ruisleipää ja piirakoita leipoessa iso pussi hupenee viikossa tai kahdessa.

Makuvankkurin asiakkaiden kanssa oli mukava rupatella, jaoimme ruokavinkkejä puolin ja toisin, keskustelimme omista lempituotteistamme ja parilla pysäkillä jopa päivitimme kuulumisia vanhojen tuttujen kanssa, kun reitti vei muun muassa oman mummolani kylälle. Selkeästi suosikeiksi nousivat erilaiset jauho- ja ryynituotteet, joista kuului syntyvän niin karjalapiirakoiden kuoria, leipää kuin puurojakin. Myös erilaiset leivät menivät kuin kuumille kiville ja niiden suosio on kuulemma aina ollut kovaa, eikä mikään ihme, sillä onhan täysrukiinen rapeakuorinen samana aamuna paistettu leipä maailman herkullisinta. Teemun sanoin, ”Ensimmäinen viikko ruisleipää menee pelkän voin kanssa ja sen jälkeen päälle voi silpaista juustoa tai leikkelettä, mikä sitä sinne asti jää”. No, miulla ei ainakaan jää. Vierailupäivälle myyntiin oli saatu myös uutta hapanjuureen leivottua siemenleipää, jolle povaan suurta menekkiä tulevaisuudessa. Ja kyllähän uunituore leipä herkistää tuoksuhermot.

Lapsiperheitä kävi paljon Makuvankkurissa tutustumassa kauppa-autotoimintaan ja hyllyjen valikoimaan. Monelle lapselle vierailu myymäläautossa ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, joka on mielestäni hyvä juttu. Vanhemmat yleensä muistelivat aiempia käyntikertojaan ja kertoivat niistä lapsillensa.

Makuvankkurin kyydissä ollessani tuli selkeästi esille se, kuinka moni asiakas on jo vakiokävijä. Myymäläauton käyntiä odotetaan ja sille on tarvetta laajentamaan omia ruokaostoksia, mutta tuntui hyllyiltä löytyvän aina uuttakin ostettavaa ja kokeiltavaa. Joka pysäkillä sisään astui myös ensikertalaisia, jotka hämmästelivät laajaa tuotevalikoimaa ja näin upean palvelun olemassaoloa. Myös matkailijoita kävi ostoksilla ja paperikassiin sujahti tuotetuliaisia maakunnastamme vietäväksi jopa toiselle puolelle Suomea. Oli mukava vinkata asiakkaille omista suosikeista ja kertoa omia käyttövinkkejä, sillä monet tuotteet tosiaan löytyvät omista ruokakaapeistanikin. Nostalgiseksi vierailua myymäläautossa kuvailtiin useamman asiakkaan suusta, sillä pisimmillään tauko myymäläautovierailuun oli vierähtänyt 50 vuoden mittaiseksi. Usein vaihdoimme muistoja lapsuudesta, kesistä ja mummolan lähelle pysähtyneistä myymäläautoista, joista ostettiin peruselintarvikkeet ja herkutteluun jäätelöä tai lasinen limonadipullo. Ilahduin myös siitä, kuinka monet tulivat koko perheen voimin asioille ja lapsille kerrottiin innokkaasti omia muistoja lapsuudesta ja valittiin viikonlopun saunalimppari. Limonadit myydäänkin lasipulloissa, joka jo itsessään on nostalgiatrippi nykyisten muovipullojen rinnalla ja valikoimaa löytyy mustikasta mansikkaan ja saskatooniin.

Koveron pysäkille naulattiin uusi talviaikataulu. Tarkista oman lähipysäkkisi tiedot jutun lopusta!

Kauppiaan työpäivä on monipuolinen. Se sisältää niin tuotteiden hyllyttämistä, tilausten tekemistä, reitillä ajoa, autonhuoltoa, asiakaspalvelua, markkinointia ja mainontaa, siivoamista tai vaikkapa talviaikataulun nitomista maitolaiturin seinään. Koveron pysäkki on kylän maitolaiturilla, josta löytyy Makuvankkurin aikataulun lisäksi muitakin ajankohtaisia juttuja tai nuorisoseuran tiedotteita.  

Makuvankkurista löytyy laaja valikoima erilaisia marja- ja villiyrttikuohujuomia, jotka ovat alkoholittomia ja sopivat näin kaikille.

Kysyin Teemulta, kuinka voisin saada vaikkapa omia kahvikakkujani myyntiin - tai kuka tahansa muu omia tuotteitaan. Se on yllättävän helppoa ja nopeaa! Usein kuulemma onkin käynyt niin, että pientuottaja saapuu Makuvankkuriin ja tarjoaa tuotteitaan myytäväksi tai testattavaksi ja Teemu tekee sen jälkeen päätökset. Tuotteet ostetaan tuottajilta suoraan autoon, kyseessä ei ole provisiomyynti. Huomattavasti helpompaa, kun välissä ei ole tukkuja tai keskusliikkeitä, ketjuohjausta tai byrokratiaa. Saimmekin aikaiseksi hyvän keskutelun Teemun kanssa aiheesta, joten ehkäpä tästä jäi itsellekin pieni ajatus kytemään... Joten jos uskot sinulla olevan tuote, jonka haluaisit nähdä Makuvankkurissa myynnissä, ota rohkeasti yhteyttä kauppiaaseen ja tarjoa tuotteitasi! 

Joka aamu Makuvankkuriin tulee myyntiin uunituoretta leipää Polvijärveltä. Nämä leivät olivat vielä höyryävän kuumia, kun hyppäsin myymäläauton kyytiin.

Päivästä jäi mieleen päällimmäisenä lämmin tunnelma. Teemu toimii kauppiaana rakkaudesta lähi- ja luomuruokaan, puheesta huokuu yhteisöllisyyden ja oman maakunnan tuotteiden ja tuottajien arvostus sekä aito halu edistää maakunnan elinvoimaisuutta. Oli mukava vaihtaa ajatuksia niin kauppiaan kuin asiakkaiden kanssa ja vinkkailla omista suosikkituotteista, koska valikoima on omastakin käytöstä tuttua. Ja opin valtavasti päivän aikana lisää! Arvostus pientuottajia kohtaan kasvoi entisestään ja ne lukuisat tarinat - on mahtavaa tietää, kuka tuottaa tämän ja tuon tuotteen, mistä ne ovat peräisin ja mitä tapahtuu taustalla. Kun poistuin painavan ostoskassin kanssa autosta, jäi Teemu vilkuttamaan kävelykadulla Makuvankkurin ovelle hymyillen ja vastaanottamaan seuraavat uudet asiakkaat palvelevan lähiruokamyymälän hellään huomaan. Kiitos mahtavasta kokemuksesta saada olla Makuvankkurin kyydissä päivän ajan! 

Näppärä jääkaappimagneetti muistuttaa, milloin Makuvankkuri on lähellä. Miun lähin pysäkki on Joensuun kävelykadulla maanantaisin klo 17-19.

Nyt muuten kannattaa olla ajoissa liikenteessä joulua varten, sillä Makuvankkurista saa joulunalusviikolle tilattua ennakkoon lähijoulukinkkua! Lähikinkut ovat vastuullisesti tuotettua laadukasta viljasianlihaa pohjoiskarjalaisilta ja pohjoissavolaisilta tiloilta ja ne leikataan Polvijärvellä ja Kuopiossa sijaitsevissa pienteurastamoissa. Kinkut ovat pakastamattomia ja tuoresuolattuja. Eikä hinta päätä huimaa! Tee ennakkotilaus lokakuun loppuun mennessä ja varmista lähikinkun olemassaolo omassa joulupöydässäsi. Saatavilla viljasian lisäksi rajoitettu erä Mangalitzaa eli villasikaa! Kinkkutilauksen voit tehdä helposti Makuvankkurin joulukinkku -sivulta. Makuvankkurista saa ostettua myös joululaatikot ja muut herkut joulupöytään, joten kannattaa käydä joulun alla ostoksilla, niin saa kotitekoista ruokaa vähemmällä vaivalla omaan pöytään. 

TALVIKAUDEN 2018-2019 VAKIOREITTI: 

TALVIAIKATAULU 2018-2019. Voimassa 15.10.2018 alkaen. Tarkista kuvaa klikkaamalla vakioreitin lisäksi tapahtumat, joista Makuvankkuri löytyy!

Pääset Makuvankkurin verkkosivuille tätä kuvaa klikkaamalla! Kuva: www.makuvankkuri.fi

Punaherukkapiiras

Punaherukat ovat ihania leivonnassa! Olipa sitten kyse niin perinteisestä marjapiirakasta kuin unelmanpehmeästä punaherukkajuustokakusta tai kermaviilillä ja valkosuklaalla pehmennetystä piirakasta, niin punaherukka toimii aina. Tämän reseptin ehdoton juju on rypsiöljy, joka mehevöittää pohjan ja piirakka ei kuivu muutamassakaan päivässä. Piirakka säilyy pari päivää peitettynä huoneenlämmössä tai jopa viikonpäivät jääkaapissa - paitsi että se tulee syötyä hetkessä parempiin suihin. Jääkaapissa säilyttäminenkään ei tee hallaa piiraan rakenteelle! Myös taikinaan kannattaa ripotella hieman marjoja, jolloin sekin mehevöittää lopputulosta entisestään ja näyttää hauskalta piirakkaa leikatessa. Piirakka on hyvää sellaisenaankin, mutta aateloituu vaniljajäätelöllä tai -kastikkeella. 

taikina

2 kananmunaa
2 dl sokeria
3 ¼ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 dl rypsiöljyä
1 dl maitoa
1 dl punaherukoilla

päälle

n. 3 dl punaherukoita
n. 1 dl fariinisokeria

Sekoita kulhossa kananmunat ja sokeri sekaisin isolla lusikalla. Yhdistä kaikki kuivat aineet keskenään toisessa kulhossa ja sekoita muna-sokeriseokseen vuorotellen öljyn ja maidon kanssa. Nostele lopuksi punaherukat taikinan joukkoon kevyesti, etteivät marjat mene rikki. Voitele ja korppujauhota piirakkavuoka tai vuoraa vuoka leivinpaperilla. Kaada taikina vuokaan, ripottele pinnalle punaherukat ja reilusti fariinisokeria. Paista 200-asteisessa uunissa keskitasolla n. 25-30 minuuttia tai kunnes taikina on juuri ja juuri kypsää ja pinta saanut kauniin värin. Tarjoile jäähtyneenä. Halutessasi voit tarjota piirakan kanssa vaniljajäätelöä tai –kastiketta. Piirakka säilyy hyvänä pari päivää huoneenlämmössä menettämättä kosteuttaan.

Vinkki: Korvaa puolet taikinan sokerista fariinisokerilla. Voit vaihtaa vehnäjauhot gluteenittomaan vaaleaan jauhoseokseen. Maidon tilalla voit käyttää myös kermaa tai kermamaitoa. Kokeile myös mustaherukoilla!

Kirpeä punaherukka saa kaveriksi fariinisokeria ja supermehevän kakkupohjan

Piiras näyttää hauskalta myös ennen leipomista. Marjoja saa käyttää runsaasti!

Resepti on julkaistu Karjalan Heilin ruokapalstallani 15.9.2018.

Trattoria Pielinen, Bomba (Nurmes)

Elokuun puolivälissä suuntasimme so-uppilaisen kanssa viettämään bloggaajien tiimipäivää Bomballe Nurmekseen. Bomballa olinkin käynyt viimeksi kunnolla lapsena, muutoin edellisestä vierailusta oli aikaa jokunen vuosi. Osasin odottaa suurta muutosta, sillä olen PKOn edustajistossa päässyt seuraamaan Bomban remontin edistymistä ja se valmistuikin juuri passelisti Bomban elokuisia 40-vuotisjuhlia varten. Oli todella mukava päivä, sillä pääsin ensimmäistä kertaa tapaamaan bloggaajakollegoita Pallon parissa Jonnaa, Vegaanipupu Helyä (linkissä Bomba-päivä Helyn kirjaamana), Maria Glow'n Mariaa (täälläkin kattava juttu päivästämme), Enemmän elossa Ammeria (täällä myös päivän kuulumiset!) ja Kolkytplus Jenniä sekä meidän ihanaa blogiemo Emmaa. Juttu luisti heti ensihetkestä alkaen ja oli mukava käydä blogijutuja läpi yhdessä. Kieltämättä päivä loistavassa seurassa upeassa miljöössä ilman kiirettä oli kuin miniloma arjen keskellä. Elokuussa olin vielä töissä, mutta nyt tätä juttua kirjoitan jo kesälomalta.

EDIT 1/2020: So-Up on lakkautettu 31.1.2020, joten linkit muihin blogeihin eivät toimi. Blogeilla voi olla uudet kodit, en ole selvittänyt mahdollisia uusia osoitteita. Pahoittelut.

Aamupalatarjoilu kabinetissa

Saavuttuamme Bomballe meidät otettiin iloisesti vastaan ja ohjattiin aulan läpi kabinettiin. Koska oli vielä sunnuntai-aamu, hotellivieraat nautiskelivat pöydissä maittavaa myöhäistä aamupalaa (kävin kurkkaamassa, näytti todella hyvältä) ja meille oli katettu omat herkulliset kokouseväät kabinettiin odottamaan. Autoillessa (Joensuusta Nurmekseen ajaa n. 1,5h) olimme nauttineet vain take away -kahvit, joten olikin mukava päästä haukkaamaan hieman suolaista. Seurueemme erikoisruokavaliot oli huomioitu hyvin, löytyi niin vegaanista kuin gluteenitontakin purtavaa.  Smoothie oli oikein makoisaa ja mukavaa vaihtelua! Olen edellisen työni puitteissa saanut istua erinäisissä kokous- ja koulutustilaisuuksissa erittäin paljon ja ns. kokoustarjoilut ovat tulleet tutuiksi. Koska Bomballa on vahvat karjalaiset perinteet ja vanha Bomban rakennus tarjoaa mm. karjalaista pitopöytää, niin oli itsestäänselvyys, että meillekin oli laitettu tarjolle meheviä karjalanpiirakoita. Munavoilla, tottakai. Kabinetin, kuten myös ruokasalin, isojen lasiseinien takana on Bomban spa ja olikin hauska katsoa vesipetojen elämää samalla, kun kävimme omaa agendaamme läpi. Lasiseinien takaa kajasti vielä Pielinen, joten puitteet ovat todella kauniit ja luonnonläheiset. Päivän aikana pääsimme Bomballa myös opastetulle kierrokselle ja kävimme tsasounassa, päivällisen jälkeen halukkaat pääsivät vielä polskimaan uudistettuun kylpylään. Meitä kävi moikkaamassa myös Pasi Tolonen, Bomban hotellinjohtaja. Hän vinkkasikin meille tuosta kierroksesta alueela ja se oli huippuhyvä, niin oppi taas uutta historiasta.

Pöytäämme oli katettu focacciaa oliiviöljyn ja balsamicon kera sekä iso kulhollinen namuja

Saimme nauttia meille varta vasten aiemmin avatussa Trattoria Pielisessä kolmen ruokalajin upean aterian päivän muun ohjelman jälkeen. Oli mukava istua alas ja rauhoittua, keskustella ja tutustua toisiimme vielä paremmin. Vähitellen ravintolaan alkoi tulla muitakin lounaalle ja puheensorina täytti mukavasti tunnelmallisen ravintolasalin. Heti kun saavuimme ravintolasaliin ja näimme kauniisti katetun pöytämme, alkoivat kamerat ja kännykät räpsyä kuvia. Kaikki bloggaajat kun ovat tottuneet ottamaan kuvia ruoasta ja tässä seurueessa sitäkään ei tarvinnut hävetä yhtään. 

Misto di bruschette - Meillä siivutettua parasta prosciuttoa, Calabro-salamia, mozzarella di bufalaa, gorgonzolamoussea, Trattorian tomaattisalsaa ja munakoisopestoa, marinoituja oliiveja ja rosmariinikasviksia.Lisäksi paahdettua valkosipulileipää.

Oma alkupalani oli bruschettaa erilaisten lisukkeiden kanssa. Rakastan erilaisia tahnoja ja dippejä, joten valkosipulietanoiden sijaan valitsin tämän annoksen. Gorgonzolamousse oli aromaattista ja pehmeää, se toimi loistavasti leivälle sipaistuna ja grillattujen kasvisten kanssa. Buffalamozzarella oli todella kermaista ja munakoisotahna ei petä ikinä. Kasvikset oli nimensä mukaisesti rosmariinisia ja tykkäsin todella paljon! Oli mukavaa, että annoksen kanssa sai fiilistellä ja rakennella omia makupaloja. Oikein onnistunut aloitus! 

Insalata Caprese - Uunissa haudutettua mozzarella di bufalaa, Trattorian tomaattikastiketta, basilikaöljyä, pinjansiemeniä ja paahdettua valkosipulileipää.

Vierustoverini Jonna tilasi alkupalaksi italialaista klassikkoa, Insalata Capresea. Annos oli nätti ja kuulemma maukasta. Onneksi omakin annokseni sisälsi mozzarellaa, niin ei annoskateus iskenyt. 

Scampi all’Aglio - Valkosipulivoissa paistettuja jättiravunpyrstöjä, marinoitua tomaattia, rucolaa ja paahdettua valkosipulileipää.

Maria ilahtui kovasti, kun tarjolla oli jättirapuja ja jokirapuja. Alkupalaksi näyttävä jättiravunpyrstöannos siis. Harmi, kun olen itse kala-äyriäisallergikko, sillä varsinkin Marian pääruoan kauneus sai vähän annoskateutta ilmaan. Helyn nauttima alkusalaatti Insalata mista (Raikasta salaattia, rosmariinikasviksia, San Marzano -tomaattia ja paahdettua sipulivinaigrettea) näytti sekin herkulliselta ja erityisesti vinaigrette kuulosti ihanalta. 

Anatra al Marsala - Paahdettua ankanrintaa, tryffelirisottoa, rosmariinikasviksia ja marsalakastiketta.

Pääruoaksi valitsin tarjoilijalta vahvistuksen ajatuksilleni saatuani ankanrintaa marsalakastikkeella ja tryffelirisottoa. Toinen vaihtoehtoni oli karitsa-annos (tällä hetkellä en löytänyt listalta), mutta tarjoilijan kanssa tuumailimme, että risotto on jo itsessään niin mainiota ja kastike herkullista, että päätös ei ollut lopulta vaikea. Pääruokia tilatessamme saimme tarjoilijatamme sekä kokilta loistavaa palvelua - taas erikoisruokavaliomme otettiin hyvin huomioon, annoksia sai tuunattua sopiviksi ja pääruoan lisukkeiden vaihto onnistui. Ankka oli mukavan punertavaa sisältä ja näin kastikeihmisenä iloitsin siitä, että annoksessa oli todellakin kunnon loraus maukasta kastiketta. Tryffelirisoton valmistumista kävinkin kurkkimassa avokeittiön kulmalla. Herkullista oli! 

Tagliata di manzo con rucola e parmigiano - Grillattua pihvikarjan sisäpaistia ja punaviinivoita, rucolaa, parmesaania ja ranskalaisia perunoita.

Emma ja Jonna valitsivat listalta nautittavikseen pihvikarjaa ja annos olikin todella kaunis! Lisukkeeksi toiseen annokseen vaihdettiin ranskisten tilalle kuuluisaa risottoa ja halutut lihankypsyydet menivät nappiin. Emma kertoi olleensa Bomballa golfkisoissa pari päivää aiemmin ja oli silloinkin tilannut tämän annoksen. Eli hyvää on ollut, kun molemmilla kerroilla on valittu sama ruoka. Tämän annoksen voisin itsekin tilata joku kerta!

Karitsaa ja kasviksia sekä tryffelirisottoa

Ammeri tilasi karitsanfilettä, jota itse pidin toisena pääruokavaihtoehtona. Ilmeisesti annos on poistunut listalta, sillä ainakaan nettimenusta sitä ei löytynyt ja täten en saanut tarkempaa kuvausta laitettua. Pieni muistikuva miulla on siitä, että annoksessa olisi ollut kanssa marsalakastiketta - tai sitten ei. Ammeri kertoi nauttineensa annoksesta ja oli hyvää. 

Paste al Gamberi di fiume - Jokirapuja, spagettia, sitruuna-voikastiketta ja pinaattia.

Maria tilasi pääruoaksi jokirapupastaa, kun oli ensin varmistanut meiltä, voiko sekä alku- että pääruoaksi syödä rapuja. No mikä ettei! Annos oli todella kaunis ja tosiaan harmittaa, kun en itse voi ikinä näitä kauniita ravunpyrstöjä nauttia. Pasta oli oikein maukasta ja sopivan al dente, eikä voikastikettakaan ollut annoksessa liikaa. 

Bistecca vegetariana della trattoria - Trattorian kasvispihvit, melanzanea, tomaatti-mascarponekastiketta ja rucolasalaattia. Veganisoituna.

Valmista vegaanista annosta ei listalta löytynyt, mutta se saatiin Vegaanipupulle veganisoitua kädenkäänteessä. Tarjoilijamme kertoi, että kastike on vaihdettavissa, jolloin annoksesta tulee vegaaninen. Eli aina kannattaa kysyä ja pyytää itselleen sopivaa annosta, vaikka sellaista ei suoraan listalla olisi. Ronskin näköinen annos sai kylkeensä vielä lisukeranskikset. Melanzane (munakoisopaistos) oli kuulemma hyvin maustettua ja pihvitkin ihan ok. Kastike tarjoiltiin hauskasti pikkukannussa.

Prosciutto - Meillä siivutettua parasta prosciuttoa, San Marzano -tomaattia, basilikaöljyä, creme fraichea, juustoa ja rucolaa.

Jenni valitsi parmankinkkupizzan ja se oli ateriamme ainoa kompastuskivi, sillä puu-uuni oli paistanut pohjan vähän turhan kovaksi. Ystävällinen tarjoilija olisi heti vaihtanut annoksen uuteen tai olisi saanut vaihtaa koko pääruokaa, mutta tälle ei ollut kuitenkaan tarvetta. Kuulemma seurueessa aiemmin Trattoria Pielisen pizzaa tilanneet ovat saaneet hyvää pizzaa, joten sattuuhan näitä. Pizzalista oli mielestäni kiva ja tykkään pizzoista, joissa on muutamaa laadukasta täytettä sopivasti ja rucolaa päällä, sillä pizza ei ole piirakka. Tämän pizzan juju oli tomaattikastikkeen sijaan pohjalle sivelty ranskankerma!

Crème brûlée alla liquirizia - Lakritsi- crème brûlée.

Upean aterian päätteeksi pitää aina nauttia vähän jälkkäriä, vaikka vatsat olivat jo täynnä ja mietimme, kuinka uinti onnistuu heti aterian päätteeksi. Hyvin onnistui! Omalla kohdallani jälkkärin valinta oli vaikeaa, sillä tarjolla oli kaikki kolme jälkkärilemppariani: paahtovanukas, pannacotta ja tiramisu. Päädyin lakritsalla maustettuun paahtovanukkaaseen ja se oli oikea ratkaisu. Oli nimittäin todella herkullista ja maukasta! Ihanan rapean sokeripinnan alla oli pehmeä vanukas ja pohjalla lakritsaa. Helyn jälkkäristä ei ole kuvaa, mutta hänelle tarjoiltiin vegaanista prosecco-jäädykettä. Oli herkkua sekin.

Torta al cioccolato - Lämmintä suklaakakkua, vaniljajäätelöä ja hasselpähkinänugaata.

Lämmin klassikko! Suklaakakku on kyllä kanssa sellainen jälkkäri, jonka mielelläni valitsen, vaikka harvemmin tulee suklaata syötyä. 

Panna cotta - Vaniljapannacottaa ja kirsikkahilloketta.

Panna cotta ei petä koskaan ja maukas vaniljahyytelö sai hilloketta kaverikseen. Meidän vierailun aikana annoksessa ei ollut kirsikkaa, vaan ilmeisesti raparperia. Nam!

Tiramisu - Klassinen italialainen tuorejuustokakku.

Oli pakko pyytää pientä maistiaispalaa tiramisusta ja voi että, kuinka hyvää se olikaan!

Ravintolasali kabinetin kulmasta kuvattuna. Oikealla takana on hotellin aula ja reception, vasemmalla on kylpylä. Edessä avokeittiö.

Tässä vielä hieman tunnelmakuvia!

Ravintolasali, taustalla lasiseinän takana kylpylä. Edessä avokeittiön tiskin edessä oli valmiina oliiviöljy-balsamicokipot ja liinojen alla focacciat odottamassa illastajia.

Tässä on Trattoria Pielisen kokkiherra, joka loihti meille upeat herkut pöytään. Kiitos! Olimme erittäin tyytyväisiä :)

Liedellä meidän ruoat!

Ravintolasaliin näkyy puu-uuni, jossa paistuu mm. Trattoria Pielisen pizzat. Ihana kevyt savuntuoksu siivitti meidän ruokailua, todella kodikasta!

Minäkin pääsin kuvaan! On se tuo ruokabloggaaminen vakava juttu ja kuvien otto varsinkin :D Kiitos kuvasta Ammeri, Enemmän elossa -blogi

Tässä Bomballa päivää viettänyt seurueemme. Kiitos Bomballe kuin blogikavereille! OIi huikeaa! Kiitos kuvasta Marialle, Maria Glow -blogi

Päivä on toteutettu yhdessä Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO)n ja Break Sokos Hotel Bomban kanssa.

Inkiväärishotti

Tuoreen inkiväärin muhkurainen maavarsi on tunnettu lähinnä kuivattuna jauhettuna mausteena, mutta sitä kannattaa käyttää ehdottomasti myös tuoreena maustamaan ruokia ja juomia. Vahvan makunsa ansiosta inkivääriä ei käytetä kerralla ihan hirmuisia määriä, mutta oheisessa reseptissä sen suurella määrällä on oma tarkoituksensa. Inkiväärillä on luontaislääkinnällisiä vaikutuksia ja sitä käytetään erityisesti vatsavaivojen hoitamiseen ja flunssan karkottamiseen. Tähän reseptiin inkivääri raastetaan, että kaikki mahdolliset nesteet saadaan liikkeelle ja liukenemaan juomaan, mutta normaalissa ruoanlaitossa säikeisen inkiväärin käyttö on helpointa veitsellä pilkottuna ja marinadeissa isommiksi paloiksi jätettynä, jolloin se on helppo noukkia marinadiliemen seasta tarvittaessa pois. Inkiväärishotti on todella raikastava ja virkistävä aamun aloittaja, joten pieni shottilasillinen sitä tosiaankin riittää. Joko olet kokeillut inkiväärishottia?

n. puoli litraa

• 5 dl vettä
• 100 g tuoretta inkivääriä
• 2-4 rkl hunajaa
• 1 sitruunan mehu

Kuori inkivääri ja raasta se karkealla terällä. Purista sitruunasta mehu. Kiehauta vesi pienessä kattilassa ja nosta kattila liedeltä. Lisää inkivääriraaste ja siitä irronnut mehu kiehuvan veden joukkoon. Anna hautua 20 minuuttia kannen alla, siivilöi inkivääriraaste pois vedestä. Kaada inkiväärillä maustuneen veden joukkoon puristettu sitruunamehu siivilän läpi ja mittaa joukkoon makusi mukaan hunajaa, sekoita sen aikaa että hunaja sulaa. Kaada juoma steriloituun lasipulloon tai –purkkiin, anna jäähtyä jääkaapissa kylmäksi. Tarjoile shottilasista (n. 4 cl) jääkaappikylmänä. Juoma säilytetään jääkaapissa.

Vinkki: Voit käyttää hunajan tilalla myös sokeria tai siirappia, käytä makeutusta makusi mukaan. Kaksi ruokalusikallista hunajaa jättää juoman todella kirpakaksi. Itse laitoin juomaan 2 rkl hunajaa ja lisäsin myöhemmin 1 rkl tummaa siirappia. Jos et halua juoman tummuvan, käytä vaaleaa siirappia.

Raikas ja tehokas flunssankarkottaja, inkiväärishotti

Resepti on julkaistu Karjalan Heilin ruokapalstallani 1.9.2018.