Helppo raparperipiirakka saa makua mantelista |
Meillä on perheessä ja suvussa käytetty paljon helppoa piimäpiirakan reseptiä pohjana raparperi-, omena- ja marjapiirakoille. Nyt päätin jalostaa tuota reseptiä vielä hieman vaihtamalla sokerin tummemmaksi ja lisäämällä mukaan mantelijauhoja. Toimi oikein mukavasti! Raparperi ja manteli käyvät hyvin makuina yhteen ja samalla sai tietysti käytettyä kaapissa olevia jauheita pois. Seuraavaksi sitten varmaan blogi täyttyy hasselpähkinäjauheita sisältävistä resepteistä... Ja vielä tästä piirakkataikinasta, niin tämä tai tuo yllä olevan linkin takaa löytyvä perinteinen resepti on erittäin muuntautumiskykyinen, piirakan päälle voi laittaa vaikka puolukkaa ja kookoshiutaleita tai ihan mitä vaan ja teossa suttaantuu vain yksi pienehkö kulho. Voisiko leivonta tämän helpompaa olla? Tuskin!
1 pyöreään piirakkavuokaan tai
25x25cm neliövuokaan
2½ dl piimää
2½ dl ruokokidesokeria
3 dl vehnäjauhoja
80 g mantelijauhetta
1 tl ruokasoodaa
100 g voita sulatettuna
raparperia pilkottuna
kanelia
sokeria
Sekoita isolla lusikalla kulhossa piimän joukkoon sokeri, vehnä- ja mantelijauhot, ruokasooda ja sulatettu voi. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi, älä vatkaa. Voitele ja korppujauhota tai vuoraa leivinpaperilla joko pyöreä piirakkavuoka tai 25x25cm kokoinen neliövuoka. Kaada taikina vuokaan ja painele pinnalle pilkottuja raparperipaloja maun mukaan. Ripottele pinnalle hieman kanelia ja sokeria. Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa n. 30 minuuttia tai kunnes pinta on kauniin ruskehtava ja taikina juuri ja juuri kypsynyt. Tarjoile raparperipiirakan kanssa halutessasi vaniljajäätelöä, kermavaahtoa tai vaniljakastiketta, mutta se on hyvää ja mehevää ilmankin.
Ihanaa! Piirakka onnistui vallan mainiosti, vaikka ensin näytti siltä, ettei taikina tiivisty tarpeeksi. Laitoin nimittäin ensin piimään mantelijauhot ja tietysti ne käyttäytyvät ihan eri tavalla, kuin vehnäjauhot. Sen jälkeen enää silmämääräisesti vehnäjauhot kuntoon ja leipomus uuniin. Vaikka raparperin kanssa pyydetään aina tarjoilemaan jotain kalsiumpitoista, tässä sen osan saa pelkkä pohjan piimä. Lopputulos on oikeasti niin mehevä ja maukas, ettei päälle tarvitse enää hölvätä lisukkeita. Tämä resepti on julkaistu yhdessä vaniljaisen raparperimehun ja raparperihillon kanssa tämän viikonlopun Karjalan Heilissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti