Pekonipasta

Herkullinen pekonipasta

Pekonipastan, pasta carbonaran, saloihin tutustuin muutama vuosi sitten lähinnä ystäväni Anzkun blogin kautta ja jonkun verran olen vuosien saatossa itsekin erilaisia pekonipastoja tehnyt - reseptejä löytyy mm. aurajuustolla tuunattuna tai tulisen makeana. Netti ja blogit ovat pullollaan erilaisia carbonara-ohjeita ja tämä pekonipasta on oma versioni italialaisherkusta, eikä se häviä maussa yhtään esikuvalleen. Resepti on nopea valmistaa ja maistuu takuuvarmasti kaikille. CK suosittelee!

2-4 annosta

250 g Myllyn Paras Sportti täysjyväspagettia

140 g pekonia

2 dl kuohukermaa

2 kananmunaa

n. ½ solo-valkosipuli tai pari valkosipulinkynttä raastettuna

½ punttia persiljaa hienonnettuna

100 g parmesaania raastettuna

reilusti mustapippuria

tarvittaessa ripaus suolaa

Pilko pekonit ja laita ne kylmälle paistinpannulle. Nosta liedelle lämpö ja paista pekonit rapeaksi välillä sekoitellen. Mausta pekonisilppu muutamalla kierroksella mustapippuria. Ota pieni osa pekonia sivuun koristelua varten ja jätä loput pekonit odottamaan ruoan kasaamista. Vispaa kananmunien rakenne kevyesti rikki ja lisää joukkoon kuohukerma. Raasta joukkoon parmesaani ja valkosipuli, lisää hienoksi silputtu yrtti ja rouhi joukkoon reilusti mustapippuria. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita. Keitä pasta al denteksi suolalla maustetussa vedessä ja valuta nopeasti. Lisää joukkoon pekonisilppu ja kermaliemi, sekoita sekaisin ja pidä kuumalla liedellä noin minuutin ajan, sekoita koko ajan äläkä anna kananmunan kypsyä. Annostele pastaa kastikkeineen lautaselle, ripottele päälle muutama murunen paistettua pekonia ja rouhaise pintaan mustapippuria. Tarjoile välittömästi. 

Ihanaa! Pekonipasta valmistui käden käänteessä, käytännössä sillä välin kun pasta keittyy ja maksimissaan aikaa tähän saa tuhraantumaan 20 minuuttia - siispä nopea ruoka arkeen tai miksei vähän juhlavampaankin hetkeen. Ruoassa on paljon makua ja luonnetta, sopii hyvin comfort foodiksikin tai vahvistamaan nuutunutta olotilaa. Tykkään persiljan ja valkosipulin tuomasta mausta ja se raikastaa lopputulosta, tuo paljon makua annokseen. Käyttämäni sporttipasta sisältää tavallista valkeaa pastaa enemmän kuituja ja makua, sillä se on valmistettu täysjyvädurumista. Eli koska tämä spagetti on terveellisempää, se kumoaa kastikkeen kalorit, eikös? ;) Tykkään myös siitä, että pasta ei ole kuivaa, vaan mielestäni tämän ruoan tulee jäädä meheväksi. Mikäli haluat tanakamman lopputuloksen, käytä enemmän pastaa tai vähemmän kermaa. Pääasia on kuitenkin se, että kananmuna ei kerkeä kypsyä ja muuttua kokkareiseksi. Mikäli pastaa jää yli, seuraavana päivänä kattilaan voi lisätä vettä ja lämmittää ruoan uudelleen. Siinä vaiheessa kananmunan hyytyminen ei enää haittaa. Oletko sinä valmistanut pasta carbonaraa tai miten teet oman pekonipastasi?

Herkkua!

Tämän ihanan lautasen ostin kesällä Juuasta Tulikiven myymälästä. Lautanen on Kermansaven valmistama ja sopii täydellisesti kuvauskäyttöön, vaikka onkin aika pieni. Mie kun rakastan näitä tummia sävyjä, niin tämä iski heti silmääni. Harmi kun ostin vain yhden! Lisäksi ostin muun muassa pari espressokuppia lautasineen (väärän värisiä makuuni, mutta olivat edullisia), pizzalapioparin, pöytäliinan ja tabletit. Ja Paola Suhosen perhoslautasen. Siinäpä olikin kesälomattoman kesäni ainoa pidempi reissu ja pitihän sitä rahaa pistää tietenkin vähän palamaan :)

Pastapussin sponssasi Myllyn Paras
reseptikilpailuaan varten