Lakkahillo |
Tänä kesänä ostin ystäväni suuresta lakkasaaliista itselleni pari kiloa soiden kultaa. Heinäkuisia nimipäiviäni varten keitin pienen erän lakasta hilloksi, että saan leivottua kauan himoitsemani lakkatortun kahvipöytään. Lakkahilloa ei edes saanut pitkään aikaan kaupasta tai jos sai, se oli äärimmäisen kallista ja myös leipomot joutuivat myymään ei-oota lähes vuoden päivät lakkatuotteiden osalta. Onneksi tilanne korjaantui tämän vuoden huikean lakkasadon myötä ja nyt saa hilloakin kaupasta ihan kohtuulliseen hintaan. Edesmennyt mummoni oli oikea hillovelho ja hän taikoi kellariinsa maailman parhaita hilloja. Mummon hillojen makumaailmat ovat piirtyneet muistoihini ja niiden muistojen ansiosta on ollut melkoisen korkea kynnys lähteä itse opettelemaan hilloamista. Muutama vuosi sitten keitin ensimmäiset omat mansikkahilloni ja tänä vuonna olen keitellyt jos jonkinmoista hilloa tai hilloketta vähän melkein joka viikko. Lakkahillo on kuitenkin oma lempparini ja tästä annoksesta riittää hilloa yhteen kakkuun.
500 g lakkoja
½ dl vettä
1½ dl hillo-marmeladisokeria
(vaniljatanko)
Keitä lakkoja kymmenkunta minuuttia pienessä kattilassa veden kanssa miedolla lämmöllä, että marjat pehmenevät ja mehustuvat. Mikäli haluat hilloon vaniljan maun, lisää halkaistu vaniljatanko kattilaan heti alkuvaiheessa ja poista tanko ennen sokerin lisäämistä. Lisää hillo-marmeladisokeri kiehuvan kuumaan kattilaan ja keitä vielä seosta jatkuvasti hämmenellen toiset kymmenkunta minuuttia. Kuumenna purkit (ohje löytyy Jallusinapin ohjeen jälkeen) ja purkita kiehuvan kuuma hillo kuumiin purkkeihin. Jäähdytä ja säilytä viileässä ennen käyttöä. Hillo on valmis käytettäväksi heti jäähdyttyään. Käytä hilloa vaikkapa kakkujen täytteeksi, jogurtin päälle tai jäätelön kastikkeeksi. Lakkahillo on klassinen yhdistelmä myös narskuvan Kainuun leipäjuuston kanssa.
Ihan parasta! Lakkahillo on miun mielestäni kaikkein maukkainta ja tykkään jättää siemenetkin mukaan. Mikäli joukossa on huonohampaisia tai haluat muuten vaan sileää hilloa, niin voit paseerata lakat tiheän siivilän läpi ennen sokerin lisäämistä. Tätä paseerausta itse harrastan kuitenkin vain tyrnimarjojen kohdalla (joita miulla onkin ihan hirmuisen paljon pakastimessa, kiitos äidin tyrnipuskien ennätyssadon). Kiitos paljon Saaralle suolla uurastamisesta, on ihanaa saada apua ystäviltä asioissa, joihin itsellä ei riitä rahkeet! :)
Hillo näyttää hyvältä! Kerrohan, mistä olet ottanut laskurin blogiisi? Mulla ei ole tällä hetkellä toimivaa laskuria ja ärsyttää ihan hulluna! Pitäisi olla sellainen laskuri, jotta sen saisi asetettua alkamaan tietystä luvusta (siitä mihin edellinen laskuri jäi...)
VastaaPoistaBloggerin laskuri on tuo alempi ja siitä ylemmästä klikkaamalla pitäis päästä sivustolle, josta voi ladata laskurin. Löysin googlaamalla jotain "free counter" tai "ilmainen laskuri". Mulla ei pidä paikkaa kävijämäärä ylemmässä täysin, kun aloitusluku vanhan blogin ja siellä raksuttaa toinen. Miljoona on oikeasti täyttynyt jo aikoja sitten CK:n yli 7v historian aikana :)
VastaaPoistaLakkahillo on kyllä ihanaa. Itse kävin viime kesänä vuotuiseen tapaan noukkimassa lakkoja ja osasta tein hilloa. Se on niin hyvää kakkujen välissä ja ihanaa se on leipäjuuston kanssa. =)
VastaaPoistaKyllä, lakkahillo on ihanaa! :)
VastaaPoistaSiis mistä tuon bloggerin laskurin sitten oikein löytää? Ei oo tullu mun silmään... :)
VastaaPoistaJossain siellä asetuksissa se on, oliskohan missä määritetään nuo sivulaatikot ja niiden sisältö.
VastaaPoistaOijoi, nyt maistuisi kyllä ihan mikä vaan missä on lakkaa. Näyttää tosi herkulliselta tuo sinun hillo. :)
VastaaPoistaKiitos! Lakka on kyllä ihanaa :)
VastaaPoista