22.6.2013

Paprika-chilihillo

Paholaisen hillon tapaan tehtyä paprikahilloa
Joskus iskee hirmuinen himo tehdä itse säilykkeitä, hillota ja mehustaa. Tämä jo joulun alla tekemäni paprika-chilihillo muistui mieleeni tällä viikolla, kun postipaketista löytyi Purkissa! Makuja arkeen, juhlaan ja lahjaksi -keittokirja (Teresa Välimäki, Johanna Lindholm, kuvat Laura Riihelä).  Tämä resepti on oiva niille, jotka haluavat päästä eroon vihanneslaatikon sisällöstä - minä upotin tähän sujuvasti kaikki talon loput paprikat, chilit ja tomaatit. Kunhan hillottava määrä pysyy suunnilleen samana, niin raaka-aineita voi hiisata suuntaan ja toiseen mielensä mukaan. Chilin määrääkin jokainen voi säädellä itse maku- ja sietokykynsä mukaan, tässä sitä on hyvin maltillisesti. Paholaisen hillon reseptin pohjalta säveltämäni paprika-chilihillo oli sopivan kirpakkaa ja hyvää herkkua  pienten keksien ja juustojen kanssa nautittuna, mutta sopipa se mainiosti jauhelihakastikkeeseenkin tuomaan lisämakua. Osan purkeista annoin joululahjoina eteenpäin kotitekoisen Jallusinappini seurassa (sekin ohje pitäisi lisätä blogiin). Resepti säilykeherkkuun, olkaapa hyvä:

muutama säilykepurkillinen

1 iso sipuli
1 iso tomaatti
250 g kirsikkatomaatteja
2 chilipaprikaa (tai enemmän/vahvempaa)
3 suippopaprikaa
4 valkosipulinkynttä
suolaa
mustapippuria
oreganoa
½ dl väkiviinaetikkaa
½-1 pkt hillo-marmeladisokeria

Pese paprikat ja poista niistä siemenet ja leikkaa ne pienehköiksi kuutioiksi. Silppua chilit ja valkosipulinkynnet hyvin pieneksi silpuksi. Hienonna sipuli ja tomaatit. Kaada kaikki vihannekset kattilaan ja lisää mausteet. Keitä miedolla lämmöllä puolisen tuntia, maista ja mausta tarvittaessa lisää, sekoittele välillä ettei keitos pala pohjaan (tomaattipitoisemmasta lähtee enemmän nestettä, paprikavoittoisesta tulee kuivempaa). Lisää kattilaan hillo-marmeladisokeri sekä etikka. Keitä muutama minuutti kunnolla sekoittaen. Desinfioi pestyt säilykepurkit kiehuvassa vedessä, käytä pihtejä purkkien ja kansien liikutteluun. Purkita kuuma hillo vähän jäähtyneisiin purnukoihin ja säilytä viileässä. Hillo on valmista nautittavaksi kun se on jäähtynyt ja rakenne tukevoitunut. Paprika-chilihilloa voi käyttää juustotarjottimella lisukkeena, kastikkeena, mausteena tai antaa vaikkapa lahjaksi.  

Ihan älyttömän hyvää! Rakenteesta tuli lähinnä marmeladimainen, sillä käytin paprikaa niin paljon enemmän kuin mehukkuutta tuovaa tomaattia. Alkuperäisen idean tämän hillon tekemiseen sain rakkaalta ystävältäni, joka kiikutti minulle maistettavaksi tekemäänsä paholaisen hilloa. Kiitos vaan, hyvää oli! :) Tämä säilyke on kyllä niin hyvää ja nopeatekoista, että kannattaa ehdottomasti kokeilla! Desinfioiduissa purkeissa ja paljon sokeria käyttäen hillo säilyy hyvänä kylmässä avattunakin muutamia kuukausia, kuten marjahillotkin. Jos haluaa oikaista tai haluaa varoa kuumien vesien ja purkkien kanssa säätämistä, voi säilyvyysaika lyhentyä. Lisäksi säilöminen kannattaa tehdä aina ensiluokkaisista raaka-aineista, ettei ylimenneet tuotteet pilaa koko keitosta ja rupea käymään kesken kaiken. Tuosta mainitsemastani Purkissa!-kirjasta muuten ei kannata paholaisen hillon reseptiä etsiä, mutta kaikkea muuta ihanaa reseptiikkaa se on täynnä. Ehkäpä innostun kokeilemaan jotain purkkijuttuja kirjan reseptien pohjalta, valinnanvaikeus vaan iskee kivoja ohjeita selatessa! Pitkästä aikaa keittokirjamarkkinoille tulee jotain omaperäistä ja innostavaa luettavaa, eikä kirjan sisältö vanhentune ihan hetkeen. Lisäksi kuvatkin ovat kauniita. Oiva tuliainen keittiössä hääräämisestä kiinnostuneella. Cebic suosittelee!

***
Purkissa!-keittokirjan arvostelukappaleen lähetti WSOY

3 kommenttia:

  1. Arvostan reseptiä, mutta mitä chilejä käytit? Chilejä on kovin eri vahvuisia ja makuisia. Käytitkö "kauppojen isoja punaisia hollantilaisia", vai ehkä pienempiä Rawit-chilejä? Tai ostitko jotain bird's eye -tyyppisiä Aasiakauppojen herkkuja?

    Chilit ovat ihania ja toivonkin lisää reseptejä niihin liittyen. ;)

    VastaaPoista
  2. Paula, kiitos hyvästä huomiosta! Näin chileistä ymmärtämättömänä ei tuo asia tullutkaan mieleeni :D

    Nämä oli ihan niitä kaupan peruschilejä, joissa ei paljoa potkua ole. Niitä joita saa alle kahdella eurolla muutaman. Varmaan niitä isoja punaisia hollantilaisia sitten :D Olen itse moniallergikko ja en pysty tulista syömään, niin näitä mietoja chilejä pystyn vähän käyttämään, tosin niilläkin saan liian tuliseksi menemään. Jokainen siis voi laittaa oman makunsa mukaisia mieluisia chilejä :)

    VastaaPoista
  3. Onko niin, ettei tähän reseptiin tule vettä ollenkaan kattilaan noiden vihannesten kanssa? Eli ihan omissa liemissään keitellään? :)

    VastaaPoista