Lakkiaiskakku

Mansikka-kermakakku ylioppineelle veljelleni

Vietimme kesäkuun alussa pikkuveljeni lakkiaisia. Pikkuveljeni pääsi kantamaan koulunsa lippua ylioppilaiden kulkueessa Vapaudenpuistosta sankarivainajien muistomerkille hautausmaalle, harmi vain että päivää varjosti pieni tihkusade ja kova tuuli. Olihan se seitsemän vuotta aiemmin kirjoittaneesta isosiskosta komeata katsottavaa, kun pitkä atleettinen lakkipää marssii lipun kanssa onnellinen ja ylpeä ilme kasvoillaan kovassa tuulessa yhdessä ystäviensä kanssa tulevaisuuden haasteita kohti :) Juhlia vietimme lapsuudenkodissani ja valmistin juhliin täytekakun ja ison voileipäkakun, pikkuleipomosta tilattiin karjalanpiirakat ja äiti paistoi kakkupohjan lisäksi kahvikakut ja pikkuleipiä. Enemmänkin olisin halunnut valmistaa juhliin tarjottavia (ja miun piti valmistua jo aiemmin, kuin tänä keväänä), mutta aikataulut ei antanut enemmän myöten, sillä olin töissä juhlia edeltänyttä päivää lukuunottamatta ja samana iltana juhlittiin vielä omia valmistujaisianikin omassa kodissani, jonne myös tein tarjoilut. Pikkuveljeni kakkutoive oli perinteinen lakkakermakakku, mutta viime vuoden heikosta lakkasadosta johtuen emme lakkoja löytäneet koko kaupungista ja itselleni halusin jotain vähän erilaisempaa. Tuplajuhlistamme uutisoitiin myös lakkiaisviikonlopun Sanomalehti Karjalaisessa, jossa mainittiin "ruokabloggaajasiskon" tekemät kakut ja näyttihän ne maistuvan niin juhlien päätähdelle, juhlien päätävieraille kuin toimittajillekin :)

6 munan vaalea kakkupohja
500 g pakastemansikoita
2 dl mansikkahilloa
250 g maitorahkaa
2 dl vispikermaa
sokeria
vaniljasokeria
3 liivatetta
tilkka mansikkamehua

pinnalle
5 dl vispikermaa
vanilliinisokeria
sokeria
tuoreita mansikoita
lakkikoriste

Paista edellisenä päivänä kuuden munan perinteinen kakkupohja ja kääri kakkupohja vuokineen tuorekelmuun yön yli. Sulata pakastemansikat kohmeiksiksi ja yhdistä mansikkahillon kanssa, soseuta esim. sauvasekoittimella. Vispaa kerma vaahdoksi ja sekoita joukkoon rahka sekä mansikkasose. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa sokereita. Liota liivatelehtiä hetki kylmässä vedessä ja sekoita tilkkaseen kuumaa mansikkamehua. Vispaa liivateliemi täytteen sekaan ja anna tukevoitua hetki kylmässä. Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan ja vuoraa vuoka tuorekelmulla. Laita päällimmäinen kerros vuokaan (mikäli pohjat tuntuvat kuivilta, kostuta kevyesti esim. sekamehulla) ja levitä päälle puolet mansikkatäytteestä. Laita keskikerros kakkupohjaa vuokaan, levitä loput täytteestä ja paina päälle viimeinen kakkulevy. Kääri vuoan reunoilta roikkuvat tuorekelmut kakun päälle ja vielä koko kakkuvuoka kelmuun. Anna hyytyä jääkaapissa seuraavaan päivään. Vispaa kerma vaahdoksi ja mausta sokereilla. Pinnoita kakun pinta ja reunat ohuella kermakerroksella pursota reunoille kermaa esim. tähtityllalla. Viipaloi mansikat ja asettele kakun pinnalle, pursota reunoille kermaruusukkeita. Anna kakun olla jääkaapissa tarjoiluhetkeen asti. Asettele lakkikoristele pinnalle.

Ihanaa! Kakusta tuli melko korkea, sillä täytettä oli aika runsaasti ja kakkulevyäkin oli oma osansa. Harmi kun en kerennyt kuvata kakkua leikattuna! Kakunteossa meinasi käydä köpelösti, sillä kuuntelin aluksi liikaa annettuja ohjeita ja meinasin läntätä kakun väliin vain soseen ja sen päälle kermaa. Huomasin ettei kakku kestä siten kasassa ja täytteet valuu ulos, joten päädyin tekemään kakun hyydytetystä mansikkatäytteestä ja samalla toteuttamaan oman alkuperäisen näkemykseni lopputuloksesta. Kannatti. Täyte oli todella hyvä, raikas eikä liian makea. Kermapursotuksetkin onnistuivat ihan kivasti ja koristelu muutenkin. Olen aika pelkistetyn ystävä, joka näkyi myös voileipäkakun koristelussa. Voileipäkakut ja oma valmistujaiskakkuni saakoon omat esittelykertansa.

Tiikerikakku, piimäkakku, kookoslastut, kaurakeksit, mansikkakermakakku, kinkkuvoileipäkakku, peruna- ja riisipiirakat, munavoi, leikkeleitä

Miun tekemät tarjoilut

Mangokääretorttu

Elämäni onnistunein kääretorttu herkullisella mangotäytteellä

Kääretorttu on ihanaa herkkua, jonka valmistaminen joko onnistuu tai sitten ei onnistu. Yleensä miulla ei ole kunnolla onnistunut, sillä olen käyttänyt taikinana lasimenetelmällä tehtyä kakkupohjaa. Ikävän repeilevää ja ehkä liian ohuttakin kakkulevyä, jonka pintaan ei tartu sokeria ja koko räpellys on kaukana niistä upean muhkeista leipomoiden kääretortuista. Niinpä mieleeni muistui ystäväni Terhin hehkuttama loistava  kääretortturesepti  ja pitihän sitä kokeilla. Lopputuloksena oli elämäni kuohkein ja upein kääretorttu, eli Terhillä oli todellakin hallussaan avaimet täydelliseen kääretorttupohjaan! 

4 kananmunaa
1 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

2 dl kuohukermaa
1 prk mangotuorejuustoa
1 prk säilykemangoa
ripaus vaniljasokeria
ripaus sokeria

Vaahdota huoneenlämpöiset kananmunat ja sokeri napakaksi vaaleaksi vaahdoksi. Siivilöi joukkoon peruna- ja vehnäjauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe. Sekoita jauhot varovasti munavaahtoon. Kaada taikina leivinpaperoidulle pellille ja paista pohjaa 225 asteisessa uunissa, kunnes pinta on kauniin vaaleanruskea. Ripottele toisen leivinpaperin päälle tasaisesti hienoa sokeria ja kippaa juuri uunista nostettu kakkulevy sen päälle, irroita varovasti paistetusta pohjasta leivinpaperi. Anna jäähtyä ennen täytteen levittämistä leivinliinan alla. Tee sillä välin täyte. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita siihen tuorejuusto. Leikkaa valutettu mango pieniksi kuutioiksi ja sekoita juustoseoksen joukkoon, tarkista maku ja lisää maun mukaan sokereita. Anna makujen tasaantua hetki jääkaapissa ja levitä täyte tasaisesti kakkulevylle. Kääri rullalle leivinpaperin avulla ja anna makuuntua hetki jääkaapissa ennen tarjoilua.

Kuohkeaa, maukasta ja ihanaa! Pohja on paksu ja hieman mureneva, kuten pitääkin. Täytettä oli juuri passeli määrä ja se maistui tarpeeksi hyvin lopputuloksessa. Toisaalta kakkulevyä olisi voinut kostuttaa ihan vähän vaikkapa purkillisella mangososetta (vauvanruoka), sillä kunnolla valutettu mango ei tuonut lisäkosteutta eikä täyte vetistänyt kääretorttua säilytettäessäkään. Ihania kääretorttutäytteitä olisivat myös kermavaahto ja mansikat tai vadelmat, omenahillo ja kermavaahto jne. Mistähän saisin käsiini entisen koulukaverini kääretorttureseptin, jossa oli täytteenä ihanaa suklaatäytettä ilmeisesti kaakaosta valmistettuna... Se makumuisto on jäänyt ikuisesti mieleeni :)

Lihapata ulkofileestä

Lihaa ja kasviksia pataan muhimaan!

Löysin pakastinta tutkiessani paketillisen naudan ulkofilettä, joka paljastuikin lihaköntin sijasta neljäksi pihviksi. Pähkäilin aikani kuluksi erilaisia käyttökohteita ja soittelin vielä isältäkin reseptivinkkejä, sillä eihän nyt yksi ihminen saa 600 g naudanfilettä syötyä mitenkään pihveinä päivässä tai parissa. Tai ainakaan mie en saa. Muutenkin olen vähän huono kokkailemaan kokoliharuokia, niin ajattelin tehdä pitkästä aikaa pataa, joka sopii viileneviin syysiltoihin enemmän kuin hyvin. Kaapissakin sattui olemaan sopivasti perusaineksia, niin siinäpä oli viikonlopun ruoka toteutusta vaille valmiina ja aika keittiössä touhuamisesta vapautuu muihin kotiaskareisiin! Näin minä tein ihanan mureaa ja maukasta lihapataa:

n. 400 g naudan ulkofilettä
voita
rypsiöljyä
suolaa
mustapippuria
4 porkkanaa
6 perunaa
3 sipulia
4 valkosipulinkynttä
jokunen maustepippuri
1 lihaliemikuutio
pari pientä laakerinlehteä
vettä paistinpannun huuhtomiseen

Ota liha huoneenlämpöön pari tuntia ennen kokkausta. Kuumenna hyvä iso paistinpannu ja kun se on kuuma, paista suikaloituun lihaan kunnon paistopinnat voin ja öljyn seoksessa. Älä laita pannua liian täyteen, vaan paista lihat ennemmin kahdessa erässä. Näin estät lihoja puskemasta nesteet pihalle ja liha ei kuivu eikä keity omissa liemissään. Laita ruskistetut lihat uunipataan. Kaada pannulle pari desiä vettä ja rapsuta pohjasta lihanrippeet ja paistojämät irti, kippaa huuhdevesi pataan lihojen päälle. Lisää lihojen joukkoon muutama maustepippuri ja laakerinlehti, laita kansi päälle ja pistä pata 150 asteiseen uuniin muhimaan kasvisten valmistelun ajaksi. Huuhtele perunat ja porkkanat, kuori ne tarvittaessa. Lohko perunat 6 osaan ja leikkaa porkkana muutaman sentin palasiksi, lohko sipulit neljään osaan ja kuori valkosipulinkynnet. Nosta pata uunista ja lisää kasvikset pataan, sekoita kevyesti. Lisää tarvittaessa vettä, että ainekset peittyvät lähestulkoon kokonaan. Anna padan muhia kannen alla uunissa pari kolme tuntia, tarkista lopuksi kasvisten kypsyys ja maku, lisää tarvittaessa pataan lihaliemikuutio vahvistamaan padan makua ja suolaisuutta. Anna liemikuution sulaa ja sekoita pata sekaisin ennen tarjoilua. Halutessaan padan kanssa voi tarjota esim. mustaherukkahilloa tai smetanaa/ranskankermaa.

Ihanan tuoksuista ja makuista! Tuntui että koko talo tuoksui kunnolla muhineelle lihalle ja sipuleille :) Maistoin ruokaa vain pari haarukallista ruokaa heti sen valmistettua ja otin valokuvat blogiin, jäähdytin loput nopeasti seuraavia päiviä varten. Lämmitin padan seuraavana päivänä liedellä ja olipa hyvää, kun maut olivat tasaantuneet! Pataruoat ovat niitä harvoja, jotka paranevat lämmityskerrasta toiseen, sillä uudelleenlämmityksessä kärsii ainoastaan padan kaunis liemen väri. Maistui samanlaiselle kuin kotona isän tekemät lihapadat, vaikka tuttu Kokkipadan kannen poksutus puuttuikin. Olen kyllä tykännyt tosi paljon tuosta aikanaan lahjaksi saamastani Hackmanin Value-padasta, joka on emalilla pinnoitettua valurautaa. Enkä vaihtanut pataa välillä, vaan annoin ruoan olla valurautaisessa astiassa sen elinkaaren ajan. Valuraudassa on kyllä tunnelmaa, vaikka pata onkin morttelin lisäksi ainoa kotonani oleva valurautainen tuote... 

Muutaman tunnin muhinut pata tuoksuu upeasti!

Perusmaut toimivat

Ternimaitojuusto

Ternimaito on hyvin harvinaista herkkua omassa keittiössäni ja onneksi sain vihdoin ja viimein hankittua sitä tuttavani kautta pienen purkillisen. Ternimaitoa saadaan vain muutaman lypsykerran verran juuri poikineesta lehmästä, joten tavallista maitoa ei ylipäänsä poikineen ammun maitoon tule sotkea. Ternimaito sisältää paljon valkuaisaineita, jotka hyydyttävät maidon eikä erillistä hyydyttävää ainetta, kuten liivatetta, tarvita. Ternimaito on myös kauniin kellertävää ja hieman tavallista maitoa paksumpaa. Alunperinkin miulle oli selvää, että ternimaidosta tehdään juustoa, sillä sitä ei kannata laittaa jatkeeksi pannari- tai lettutaikinaan, vaikka nekin ovat ihania herkkuja. Toinen järkevä käyttökohde olisi ollut creme brulee, siinä ternimaito pääsee kanssa kunnolla oikeuksiinsa. Muistan mummoni tehneen ternimaitojuustoa ja sitä nautittiin omatekoisten hillojen tai sokerin ja kanelin kanssa. Vaalin perinteitä.

7,5 dl ternimaitoa
1 tl suolaa

Sulata ternimaito kaikessa rauhassa, ellei se ole tuoretavaraa. Sekoita joukkoon suola, älä vatkaa ettei maitoon synny turhia ilmakuplia. Kaada suolattu ternimaito uunivuokaan ja paista 175 asteisessa uunissa noin tunti. Valmis juusto on kiinteää ja saanut hieman väriä. Tarjoile haaleana kanelin ja sokerin tai hyvän hillon kanssa.

Nostalgista ja ihanaa herkkua! Miulle maistui parhaiten sokerin ja kanelin kanssa, mutta on hyvää erilaisten hillojen kanssa. Uskoisin, että myös chutney voisi toimia, sillä maistamani punaherukkahillo oli kuitenkin erilaista esim. mansikkahilloon verrattuna. Viime vuosina olen saanut ternimaitojuttuja maistaa vain lempiravintolassani, omassa keittiössäni lienekkö koskaan ollut käytössä. Mikäli ternimaitoa ei satu mistään saamaan, voi samantyylistä uunijuustoa tehdä maitojauheesta, mutta eihän se ole läheskään sama asia. Lievittää toki ternimaitojuustotuskaa kohtalaisesti. Jos sattuisin saamaan ternimaitoa käyttööni useammin tai ainakin useamman purkin kerralla, voisin kokeilla jotain muutakin kuin juustoa. Oletko sinä päässyt maistamaan ternimaidosta tehtyjä herkkuja? :)

Metsästäjänleivät

Jauhelihaa, sieniä ja juustoa

Jääkaapissa nokare ylimääräistä kantarellimuhennosta ja pieni kipollinen tarkoituksella jemmattua jauheliha-sipuliseosta, juustoraastetta ja kuivakaapissa talon viimeiset leivät? Kyllä, iltapalaksi herkullisia lämpimiä voileipiä metsästäjän tyyliin! :)

4 hengelle

8 palaa ruisnappeja tai muuta leipää
oivariinia
n. 200 g paistettua jauheliha-sipuliseosta
kantarellimuhennoksen tai -kastikkeen jämät
100 g pussillista emmental-raastetta

Voitele leivät kevyesti voilla ja lado leiville tasaisesti jauhelihaseosta, noin ruokalusikallinen tai pari per leipä. Levitä päälle suunnilleen sama määrä sienimuhennosta tai -kastiketta ja ripottele määlle maukasta juustoraastetta. Paista 175 asteisessa uunissa kullanruskeaksi. Tarjoile esimerkiksi iltapalana tai salaatin kanssa lounaana.

Hyvää! Tulipahan jalostettua parista ruoasta vielä kolmas ja yhtään ei jäänyt mitään hukkaan. Leipiin kävisi myös vaikka pilkotut lihapullat tai jauhelihapihvit. Paikallinen leipomo Joen Leipurit valmistaa maukkaita pienehköjä ruisnappi-ruisleipäsiä, joita tässä on käytetty - tosi hyviä. Samainen firma valmistaa myös ihania pieniä seesamipatonkeja, joita tuleekin ostettua hyvin usein. Vaikka syön kyllä äärimmäisen vähän leipää ylipäätään, silloin yleensä valitsen vaalean herkutteluleivän, jotain paistopisteeltä tai realia. Kaapissa on aina jemmassa pahan päivän varalle näkkäriä ja hapankorppuja. Näkkäreistä tuli mieleen, että niistä pitää kokeilla lasagnea. Viimeksi piti, mutta löysinkin kaapista kaksi laatikkoa lasagnelevyjä... Hienojen aasinsiltojen kautta takaisin tähän ruokaan, eli lämppäreiden ei tarvitse aina olla jotain wannabe-pizzatäytteistä, vaan ihan muutakin. Pitää ehdottomasti muistaa jatkossakin sienten ja leivän armollinen liittouma!

Koskenlaskijan makaroonilaatikko

Iso vuoka herkullista makaroonilaatikkoa, nam!

Tein kesällä ison satsin makaroonilaatikkoa vieraille ja hyvää siitä tulikin, sillä en ollut aikoihin käyttänyt koskenlaskijaa missään. Tai toisaalta tehnyt pitkään aikaan makaroonilaatikkoakaan, tuota comfort foodien ja lapsuusmuistojen ehdotonta ykköstä. En tee koskaan itse munamaitoa makaroonilaatikolle, vaan käytän nesteenä lihalientä ja ruokakermaa, tai sitten vaikka tätä koskenlaskija-lihalientä. Tulee mehevää ja hyvää, eikä tule lautaselle valkeaa munamaitomöhnää. Teimme pienelle serkulleni oman annoksen vähemmän maustettua laatikkoa, johon laitettiin munamaito. Maistoin haarukallisen, eikä se pahaa ollut, mutta ei toimi vaan miun makuuni ja silmääni. Mielestäni hyvä ja maukas makaroonilaatikko tai lasagne ei kaipaa ollenkaan ketsuppia, mutta vanhahsta tottumuksesta sitä tulee joskus lautaselle turautettua. Aika radikaalisti on tässä taloudessa laskenut ketsupinkäyttö siitä, mitä se on joskus ollut, ei ollenkaan huono asia. Otin muuten osan jauhelihaseoksesta jemmaan jatkojalostusta varten, ohje kätevään iltapalaan tulee myöhemmin blogiin ;)

1½ pss makaroonia
2 lihaliemikuutiota
vettä
400 g nauta-sikajauhelihaa
400 g naudan paistijauhelihaa
3 isoa sipulia
suolaa
mustapippuria
makaroonien keitinlientä
1 pkt koskenlaskijaa
100 g juustoraastetta

Keitä makaroonit puolikypsiksi lihaliemellä maustetussa vedessä, valuta ja säästä keitinvesi. Ruskista jauhelihat omassa rasvassaan ruskeaksi ja lisää paistamisen loppupuolella pieneksi hienonnetut sipulit joukkoon kuullottumaan. Paista, kunnes sipulitkin ovat saaneet hiukan väriä ja mausta reilusti pippurilla ja suolalla. Sekoita jauheliha-sipuliseos ja makaroonit keskenään isossa uunivuoassa. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa lisää. Kuumenna lihalientä muutama desi ja sulata siihen koskenlaskija. Kaada liemi vuokaan ja lisää tarvittaessa keitinvettä, etteivät makaroonit kuiva. Sekoita ja tarkista maku. Ripottele pinnalle juustoraaste ja paista 175 asteisessa uunissa kullanruskeaksi. Tarjoile raikkaan salaatin kaverina.

Ihanaa! Mehevää, maukasta ja hyvää. Koskenlaskija tuo sopivasti makua ja lopputulos muistuttaa enemmän perinteisempää makaroonilaatikkoa kuin pelkkään lihaliemeen tehtynä. Pikkuveli tosin totesi, että koko talo haisee ihan kaamealle, kun tuli pihalta lounaalle. Juustot :D Otin jauhelihaseoksesta pieneen kulhoon osan jemmaan ennen makarooneihin sekoittamista, sillä sain aamulla kokatessani hyvän idean iltaa varten. Kannattaa joskus hyödyntää eri ruokia jo eri vaiheissa, voi saada vaikka mitä kivaa aikaiseksi!

Pienille syöjille oma annos, vähemmän mausteita ja liemenä munamaito

Sitrus-persikkahyydykekakku

Kaksi herkullista ja värikästä kerrosta

Testasin aiemmin kesällä Valion uutta mangotuorejuustoa ja nyt loppukesästä oli vuorossa kokeilla sitruunaista versiota. Nopeasti nappasin kaupasta jotain leivontarvikkeita matkaan ilman sen kummempaa suunnittelua ja eikun leipomaan! Pienen pähkäilyn päätteeksi päädyin tekemään hyytelösokeroidun kakun sijaan kahden eri hyydykkeen kakkua varmaan ensimmäisen kerran vuosiin. Lopputulosta pääsin maistattamaan oman perheemme lisäksi vielä enolle perheineen. Resepti on sinänsä ihan hatusta vetäisty, mutta hyvää ja raikasta tuli! Jopa liivatemäärän arviointi meni ihan putkeen :)

150 g kanelikeksejä
75 g voita sulatettuna
2 dl kuohukermaa
2 prk sitruunatuorejuustoa
½ dl sokeria
2 tl vanilliinisokeria
1 prk säilykemandariinia valutettuna
3 liivatetta
½ limen mehu

pinnalle
1 prk säilykepersikkaa liemineen
1 rkl sokeria
3 liivatetta
½ limen mehu

Murskaa keksit ja sekoita sulatettu voi keksimurujen joukkoon. Levitä seos leivinpaperoituun irtopohjavuokaan (26 cm) ja taputtele kevyesti tiiviimmäksi. Laita jääkaappiin odottamaan täytteen valmistumisen ajaksi. Laita täytteen liivatteet kylmään veteen. Vatkaa kerma napakaksi vaahdoksi ja lisää joukkoon sokerit sekä tuorejuustot sekä valutetut mandariinilohkot. Vatkaa massa tasaiseksi siten, että mandariinien rakenne rikkoutuu. Purista puolikkaasta limestä mehut ja kuumenna kiehuvaksi pienessä kipossa mikrossa. Lisää joukkoon kuivaksi puristetut liivatteet, sekoita tasaiseksi liemeksi ja kaada liemi kunnolla vatkaten täytemassan joukkoon. Kaada massa vuokaan keksipohjan päälle ja laita jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi tai yön yli, pääasia että täyte on hyytynyt kunnolla ennen päällysteen tekemistä. Laita loput liivatteet kylmään veteen likoamaan. Soseuta sauvasekoittimella tai blenderissä persikat liemineen ja lisää ripaus sokeria. Purista toinen limenpuolikas ja kuumenna liemi, lisää puristetut liivatteet ja sekoita tasaiseksi. Lisää liivateliemi persikkamuhjuun ja sekoita, kaada persikkaseos varovasti täytteen päälle. Anna hyytyä kylmässä vielä muutama tunti tai kunnes täyte on hyytynyt. Koristele kakku halutessasi vaikkapa kermapursokkeilla tai suklaaspritsauksilla ja tarjoile kylmänä.

Aurinkoista ja raikasta herkkua! Maut toimivat kivasti yhteen ja pintahyydykekin kerkesi jähmettyä tarpeeksi ennen tarjoilua. Kaikessa kiireessä nimittäin unohdin edellisenä iltana tehdä toisen kerroksen kakkuun. Onneksi heräsin aamuaikaisella ja kerkesin saada kakun ajoissa hyytymään. Koristeet sitten jäivätkin yhteen kukkapenkistä kakkua kuvatessa nyhdettyyn orvokkiin... Hyvin maistui kakku kaikille, jopa 2,5 vuotias pieni serkkupoikani tykkäsi kakusta ja maisteli sitä mielellään :)

Kakku leikkautui kauniisti

Sitruunainen kantarellimuhennos

Keräämäni kantarellit :)

Kantarellit ovat mielestäni yksi parhaista sienistä korvasienen ja mustatorvisienen rinnalla. Kantarelleja kävin itsekin pienen määrän keräämässä maalla ollessani. Kokkailin niistä ja jääkaapin löydöistä herkullista muhennosta, joka nautittiin uusien perunoiden ja grillimakkaran kaverina. Sitruuna antaa kivan säväyksen ruoalle ja taittaa rasvaisuutta. Loput muhennokset voi käyttää vielä hauskalla tavalla hyödyksi, ohje on tulossa blogiin pian.

kantarelleja
voita
pari sipulia
suolaa
mustapippuria
1 prk creme fraichea
1 prk smetanaa
½-1 sitruunan mehu

Puhdista sienet ja revi tai leikkaa ne pienemmiksi palasiksi. Kuullota sienistä nesteet pois ja lisää pannulle nokare voit ja kääntele sienet voissa ja lisää pannulle hienoksi silputut sienet. Kuullota sienet ja sipuli, lisää pannulle mausteet ja maista. Kaada pannulle ranskankerma ja smetana, hauduta hetki miedolla lämmöllä ja lisää puristettua sitruunamehua maun mukaan. Tarkista maku ja tarjoile muhennos esim. lihapullien tai pihvin kastikkeena.

Mehevää ja muhevaa ruokaa, jossa oli reipas häivähdys sitruunaa. Kaapissa sattui olemaan ranskankermaa ja smetanaa, joten samalla tuli käytettyä nekin pois. Silti mielestäni kuitenkin kaikkein paras muhennos/kastike syntyy ihan perinteisesti kuohukermasta. Ja yritäppä saada kiireessä hyvä kuva valjun värisestä soossista, ei nimittäin onnistu, ainakaan miulla :D

Ruma kuva maukkaasta herkusta

Cheddarmunakas

Kesäinen herkullinen munakas valmistuu hetkessä!

Vielä pari vuotta sitten en osannut tehdä munakasta ollenkaan ja olin vältellyt suunnilleen puoli vuosikymmentä niiden tekemistä, mutta lopulta muutaman epäonnistuneen kokkailukerran jälkeen päätin ottaa munakkaista niskalenkin ja onnistua niiden tekemisessä. Onnistuihan se lopulta, kun olin muutaman kivan reseptin netistä bongannut ja lueskellut, kuinka niistä saa onnistuneita. Nyt syön munakkaita usein ja ovathan ne kätevää, nopeaa ja edullistakin ruokaa. Täytteillä saa kivaa vaihtelua ja toisaalta myös ruokaisuutta. Ainakin juustoa pitää munakkaassani olla!

2 kananmunaa
2 munankuorenpuolikasta kylmää vettä/kermaa/maitoa
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria
muutama siivu metwurstia
1 kevätsipuli varsineen
muutama miniluumutomaatti
pieni pala mature cheddaria raastettuna
nokare voita paistamiseen
ripaus pippuria pinnalle

Hienonna metwursti ja leikkaa siivuiksi sipuli varsineen sekä tomaatit (purista siemenet pois ennen viipaloimista). Laita paistinpannu kuumenemaan ja vispaa kananmunien rakenne rikki. Lisää vatkattuihn muniin kaksi kuorenpuolikasta nestettä ja vispaa, mausta suolalla ja pippurilla. Sulata nokare voita ja kaada munamassa pannulle. Vedä hyytynyttä massaa pannun keskelle ja kallistele pannua tarvittaessa, että hyytymätön massa valuu pannun reunoille. Kun massa on hieman hyytynyt, lisää päälle ripotellen metwursti, sipuli ja tomaatit. Raasta pinnalle reilusti juustoa ja anna munakkaan ruskistua hieman pohjasta, mutta jätä massa hieman pehmeäksi mukavan mehevän lopputuloksen saamiseksi. Rouhi pinnalle ripaus mustapippuria ennen tarjoilua.

Ihanaa! Käytin mature cheddaria ja se antoi tosi hyvää makua munakkaalle, ei voi edes verrata kumisulatejuustocheddareihin. Usein kaapistani löytyy metwurstia/leikkelettä ja jotain juustoa, joten ne ovat käytännössä vakiovarustetta munakkaassani. Ja sitten toki aina jotain kasvista ja usein myös yrttejä.  Uusi sipuli on näin kesäisin myös aivan must-tuote kaapissa, joten sitä tulee laitettua joka paikkaan. Koska nykyisin tulee tehtyä usein munakkaita, niin yritän valikoida tänne vain osan niistä ja sellaisia, missä on jotain hieman erilaista ihan tähän "perusversiooni" verrattaessa. Ihan pelkkää munamunakasta en olekaan edes tehnyt, tartteis varmaan joskus kokeilla!

Cantaloupe-grillijuustosalaatti ruohosipulidressingillä ja broileria

Herkullinen salaatti grillattuine lisukkeineen ja superhyvä dressinki

Kävimme mummolasta käsin "isolla kirkolla" eli Ilomantsissa, jossa on myös isompi kauppa. Kaupasta sai kaikkia ihania juustoja, joita lähikaupastamme kymmenen kilometrin päästä ei saa. Ostin Arlan grillijuustoa, koska halusin testata sitä myös grillaten ja maistattaa sitä perheelleni, itsehän sitä olin jo useampaan otteeseen nauttinutkin. Virittelin herkullisen cantaloupea sisältävän salaatin, jonka höystin sitä-sun-tätä -tekniikalla tehdyllä dressingillä. Ja kylkeen vielä broilerin filevartaita. Kyllä oli hyvää!

1 pkt grillijuustoa
3/4 cantaloupe-melonia
1 pss jääsalaattia
½ kurkku
½ rs kirsikkatomaatteja
1 uusi punasipuli varsineen

ruohosipulidressinki
1 dl rypsiöljyä
½ dl balsamicoa
n. ½ dl sitruunamehua
ripaus suolaa
ripaus sokeria
muutama rouhaisu mustapippuria
ruohosipulia

Revi salaatti kulhoon, kuutioi kurkku ja puolita kirsikkatomaatit, leikkaa cantaloupesta ohuita palasia ja sekoita kaikki yhteen. Leikkaa punasipuli varsineen ohuiksi siivuiksi ja sekoita salaattiin. Lorota kastikkeen ainekset pieneen kulhoon ja vispilöi sekaisin, mausta ripauksella suolaa ja sokeria, muutamalla kierroksella mustapippuria, hienonna kunnon nippu ruohosipulia ja maista. Lisää tarvittaessa mausteita. Kaada osa kastikkeesta salaatin joukkoon ja kääntele sekaisin, tarjoa loput kastikkeesta erillisessä kulhossa. Anna salaatin maustua hetki kylmässä. Grillaa broilerivartaat ja grillaa nopeasti öljyttyyn juustoon raidat, varo sulattamasta liikaa. Leikkaa juusto kolmioiksi ja laita salaatin päälle, tarjoa broilerivartaat salaatin kera. 

Herkullista salaattia, jonka makeus tuki hyvin suolaista grillijuustoa. Myös dressinki oli ihanaa, sopivan kirpakkaa muttei hallinnut liikaa. Dressingin mittasuhteet on heitetty hatusta, koska tunnetustihan en mittaile tämmöisiä juttuja, vaan laittelen juttuja sekaisin, maistan ja säädän, kunnes saan mieleisen lopputuloksen :) Vaikka broileri oli joku valmiiksi marinoitu varrasjuttu, niin se kyllä ajoi ihan asiansa. Säilyi mehevänä koko matkalta olematta kuitenkaan raaka ja pintakaan ei tummunut liikaa - ainakin miulla on joskus ongelmia grillata broileria sopivasti. Koitan kuitenkin välttää valmiiksi marinoituja tuotteita, mutta onhan sitä joskus sorruttava ja testattava uutuuksia :)

Ruohosipulidressinki

Vihersmoothie

Salaatti juotavassa muodossa :)

Kaapissa oli vähän turhan paljon salaattiaineksia ennen maalle suuntaamista, joten eikun pieni tutkaus vihanneskaukaloon ja ainekset blenderiin! Salaatti sopii hyvin smoothieen, joskin lehtisalaatti voisi maistua vähemmän hallitsevasti lopputuloksessa. Banaani ja meloni tuovat sopivaa makeutta, joten mitään sokereita tms. tähän ei mielestäni tarvitse lisätä - banaani myös tukevoittaa juomaa sopivasti, ettei se jää liian luiruksi. Ja parsakaali, se maistuisi hyvältä smoothiessa!

2-3 isohkoa lasillista

1 jääsalaatti
½ kurkku
½ minihunajameloni
2 banaania
1-2 dl kuplavettä (tai omppumehua)

Revi salaattia hieman pienemmäksi, paloittele kurkku, meloni ja banaanit blenderin kannuun. Lisää pieni loraus kylmää hiilihapotettua vettä, että terät pyörivät kunnolla ja soseuta ainekset tasaiseksi. Lisää vettä, kunnes saat sopivan koostumuksen aikaiseksi. Tarjoile kylmänä. 

Hyvää! Smoothien avulla jaksoi pitkälle päivään ja se oli raikas aloitus päivään :) Tarvittaessa juomaan voi lisätä mehua, jogurttia tai muuta maitotuotetta. Miun makuuni tämä oli sopiva näin. Muutenkin erilaiset smoothiet ja fruitiet ovat käteviä aamupaloja.

Värikäs aamupalahetki

Raparperi-jogurttipiirakka

Jogurttinen raparperipiiras

Perinteinen raparperipiirakka alkoi kyllästyttää ja jääkaapissakin oli melkein koko kilo turkkilaista jogurttia, joten eikun murotaikinapohjaa tekemään ja sekoittelemaan jogurtista täyte piirakkaan! Mukavaa vaihtelua siihen meidän perheen iänikuiseen raparperipiirakkaan, jossa on piimäpohja. Turkkilainen jogurtti sopii mainiosti niin suolaisiin kuin makeisiin piiraisiin ja muutenkin äärimmäisen monikäyttöinen tuote. Löytyy about aina jääkaapistani säilyvyyden, maun sekä monikäyttöisyyden vuoksi.

100 g voita
1 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl vanilliinisokeria
1 kananmuna

3 dl turkkilaista jogurttia
3-4 kananmunaa
sokeria
kanelia
raparperia

Vaahdota voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi, lisää jauhot ja niihin sekoitettu leivinjauhe sekä vanilliinisokeri, vatkaa tasaiseksi. Lisää kananmuna ja sekoita nopeasti sekaisin. Taputtele taikina piirakkavuokaan. Sekoita jogurttiin kananmunat ja maun mukaan sokeria sekä kanelia. Huuhtele ja kuori tarvittaessa raparperit, leikkaa ne ohuiksi siivuiksi. Levitä raparperipalat vuokaan ja kaada päälle jogurttitäyte. Heiluttele vuokaa, että täyte leviää tasaisesti raparperien väliin ja ilmakuplat katoavat. Paista 175-asteisessa uunissa, kunnes piiras on saanut kauniin värin ja keskusta on hyytynyt. Kokeile kypsyyttä tarvittaessa, täyte on hyytynyt kun tikkuun ei jää mitään.

Hyvää! Tein piirakan pohjaltaan pienemmässä, mutta korkeammassa vuoassa ja täytteen hyytymiseen meni kananmunista huolimatta enemmän aikaa, kuin matalassa vuoassa tehtynä. Siksi pääsi reunat tummumaan liikaa, vaikka laitoin folion melkein koko ajaksi päälle estämään tummumista. En nimittäin tykkää, että tämmöistä täytettä sisältävä piirakka tummuu liiaksi päältä :) Sama vuokakoko aiheutti myös sen, että hieman paksummat raparperit eivät olleet pehmenneet ihan täysin, tosin eipä se mitään haitannut. Suuri kananmunamäärä takaa sen, että täyte hyytyy kunnolla eikä piirakka valu leikattaessa. Samaa tekniikkaa käytän myös suolaisissa piirakoissa, eikä lopputuloksena ole mikään munahyydyke, sillä kananmuna ei maistu kuitenkaan lopputuloksessa.

Nam!

Pizza Margherita

Ohut pohja, herkullista mozzarellaa, tomaattia ja vähän vihreää

Yksinkertaiset asiat ovat usein parhaita ja niin on mielestäni myös pizzan suhteen. Olen tehnyt samalla pizzapohjan ohjeella pizzat lapsuudestani saakka ja muita ohjeita ei ole tarvinnut paljoa haikailla. Viime aikoina olen mieltynyt pelkistettyihin täytteisiin ja margherita on mainiota kaikessa yksinkertaisuudessaan. Herkullisen tomaatin ja mozzarellan liiton viimeistelee kourallinen basilikaa tai rucolaa.

1½ dl vettä
25 g tuorehiivaa (tai pari tl kuivahiivaa)
½ tl suolaa
n. 3 dl vehnäjauhoja
loraus rypsiöljyä

paseerattua tomaattia (chilimaustettua)
2 pss pieniä mozzarellapalloja (250 g) + suolaa
3-4 tomaattia
muutama kierros mustapippuria
tarjoiluun basilikaa ja/tai (villi)rucolaa

Lämmitä vesi reilusti kädenlämpöiseksi ja liota siihen hiiva. Lisää myös suola ja alusta joukkoon jauhoja sekä loraus öljyä, kunnes saat kulhon reunoista irtoavan, kimmoisan taikinapallon. Anna kohota kunnolla. Taputtele tai kauli taikina ohueksi levyksi leivinpaperille ja levitä päälle (chilillä maustettua) paseerattua tomaattia ohut kerros. Levitä päälle ohuita tomaattisiivuja ja puolitettuja, suolalla maustettuja mozzarellapalloja. Rouhi päälle mustapippuria. Paista 225-asteisessa uunissa alatasolla, kunnes pohja on rapsakoitunut, mutta mozzarella ei ole vielä sulanut. Revi tarjoillessa päälle basilikaa tai rucolaa, myös lorauksen oliiviöljyä voi halutessaan pirskottaa päälle.

Ah mitä herkkua! Nykyisin itselleni pizzassa tärkeintä on yksinkertaiset raaka-aineet ja selkeät maut. Aivan ykköslempparipizzani täytevapohja on samanlainen, mutta siihen tulee vielä oliiveja, parmankinkkua, rucolaa ja parmesaania (ohjetta tulossa myöhemmin blogiin). Tässä kuitenkin käytin vain paria ainetta + päällyssalaatti, tosin se johtui lähinnä -30%-tarroitetusta päiväysuhkaisesta mozzarellasta, jota ostin. Ja tässä pizzassa tärkeätä on myös se, että pohja on todella ohut. Tein kyseisenä pizzapäivänä kuitenkin yhteensä litran taikinan taikinan 100 grammalla tuorehiivaa ja jaoin siitä pienen osan tähän pizzaan (yllä oleva pohjaohje on kuitenkin vain yhdelle ohuelle pohjalle!) ja loput kahteen pannupizzaan, joissa täytteenä oli savukinkkua, metwurstia, tomaattia, ananasta, sipulia ja aurajuustoa. Tämä yksinkertainen oli mielestäni parempaa, mutta isälle ja veljelle sekä äidillekin upposi paremmin tuo toinen versio. Täytteitä pizzoihin hupeni melkoisen paljon (nopeasti laskettuna reilusti kolmatta kiloa), sillä maalla oleva uuni on sellaista leveämpää sorttia, kuin mitä esimerkiksi kotonani.

Mango-suklaajuustokakku

Mangotuorejuusto-suklaakakku

Jo pidemmän aikaa olin ajatellut testaavani uutta Valion mangotuorejuustoa leivonnassa ja lopulta päädyin tekemään sen helpoimman kautta, eli kokeilemaan Valion Kotiruokaa-lehden ohjetta (pienin muutoksin). Ja hyvin maistui niin mango, toinen uutuustuote suklaakerma kuin koko kakkukin. Samalla sain maistaa kesän ensimmäiset kotimaiset mansikat! Tein kakkua maalla ja kirkonkylän kaupan pihalla oli kesälahtelainen mansikkakoju. Mansikat olivat kalliita, mutta maistuivat niin kesälle ja toivat mukavaa raikkautta kakkuun. Kakku hupeni meidän porukalta kahden päivän aikana kahvin kaverina.

n. 12 palaa

175 g kaurakeksejä

75 g voita sulatettuna

1 prk suklaakermaa

2 prk mangotuorejuustoa

100 g taloussuklaata 

2 liivatelehteä

2 rkl sitruunamehua

Murskaa keksit esim. perunasurvimella ja sekoita joukkoon sulatettu voi. Kaada keksiseos leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan (26 cm) ja tasoita, älä painele liian tiiviiksi. Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Vaahdota suklaakerma napakaksi vaahdoksi ja vispaa joukkoon tuorejuustot sekä sulatettu taloussuklaa. Sekoita tasaiseksi. Purista sitruunasta mehut, kuumenna kiehuvaksi esim. mikrossa ja liuota joukkoon kuiviksi puristellut liivatteet. Vispaa liivateseos ohuena nauhana täytteen joukkoon ja kaada täyte keksipohjan päälle. Anna hyytyä kylmässä vähintään neljä tuntia tai yön yli. Koristele kakku suklaarouheella ja esim. mansikoilla.

Ihanaa! Sopivan suklaista ja mangokin maistui kivasti, tuo sitruunamehu toi pientä terää mangoon ja makuun. Ja alkuperäisen ohjeen mukainen vaniljasokeri (2 tl) unohtui kakusta kokonaan, mutta eipä sitä kyllä tarvittu. Mielestäni kakku oli tarpeeksi makeata muutenkin. Toki tähän voi laittaa vaniljauutettakin, jolloin makeuden ei pitäisi lisääntyä. Suklaakerman voi korvata käyttämällä 2-2½ dl kuohukermaa ja 100 g taloussuklaata. Mangojuusto maistuisi varmaan tosi kivalta valkosuklaaseen yhdistettynäkin ja joukkoon voisi lisätä tuoretta mangoa pieninä kuutioina. Kesäistä! :)

Ihanan kuohkea kakku :)

Grillijuusto-vesimelonisalaatti

Herkullinen salaatti ja grillijuustoa

Sain aiemmin keväällä Arlalta lahjakortin, jolla sain ostaa erilaisia Arlan uutuuksia jogurteista makurahkoihin ja juustoihin. Ostin lahjakortilla mm. lisäaineettomia tuorejuustoja, uusia mozzarellasiivuja ja -palloja, grillijuustoa, mustikka-sitruunarahkaa, mansikka-raparperirahkaa, cappucinon makuista suklaavanukasta, tuoremehua, ranskankermaa ja vaikka mitä herkullista! Unohdin kuitenkin kuvata ostokseni, sillä tein hankinnat päivää ennen valmistujaisjuhliani ja pikkuveljen lakkiaisia, joten puuhaa riitti kohtuullisesti jo muutenkin. Siitä sitten vähitellen rupesin käyttämään tuotteita päiväysten mukaan ja yksi parhaiten makuhermoihini osuvista kokeiluista oli uusi grillijuusto, jota on tullut syötyä useampaan otteeseen sen jälkeen. Suolainen grillijuusto muistuttaa melkoisen paljon halloumia, mutta on mielestäni vähäsuolaisempaa, vähemmän kumista ja jotenkin kokonaisvaltaisesti herkullisempaa. Makeahko kaveri sopii hyvin juustolle, tällä kertaa vesimeloni - kokeiluun menevät myös mansikat! Samalla tuli avattua ensimmäinen purkki aiemmin saamiani Gaean vihreitä oliiveja ja kastikkeeksi lorottelin Gaean Kalamata-oliiveista puristettua smaragdinvihreää oliiviöljyä. 

kaksi annosta
1 pkt grillijuustoa (Arla Apetina)
1 pss jääsalaattia
½-1 kurkku
½-1 rs kirsikkatomaatteja
½ prk hyviä vihreitä oliiveja (Gaea)
1 prk luomu papumixiä (GoGreen)l
isohko lohko vesimelonia
oliiviöljyä (Gaea)

Revi jääsalaatti vadille, kuutioi kurkku, lohko tomaatit ja vesimeloni, lisää ainekset salaattiin. Huuhtele ja valuta papumix, ripottele salaattipohjalle. Kuumenna parilapannu tai grilli, paahda öljyttyä juustoa hetki välillä käännellen, ettei se tartu kiinni. Lisää kuuma juusto salaatin päälle, lorauta öljyä ja rouhaise halutessasi pintaan vielä mustapippuria. Tarjoile välittömästi.

Ihanaa! Taivaallinen suolaisen ja makean liitto. Juusto oli tosi herkullista, sopivan suolaista ja tuhtia tuomaan ruokaisuutta. Pavut olivat myös herkullisia, mukava kun pakkauksessa oli erilaisia kokoja, muotoja ja makuja eri lajikkeiden muodossa. Tässä oliiviöljyssä oli kunnolla makua ja väriä, eikä ollut mitään mautonta bulkkilitkua, joten tämän jälkeen oliiviöljyä on tullutkin käytettyä runsaasti kotikeittiössä mm. kastikkeina, vaikka normaalisti syön salaattini ilman soosseja. Tämä kuva ei anna oikeutta pavuille, kun tämä on toisen päivän salaattini. Huijasin nimittäin sen verran, että tein puolet salaatista ja juustosta yhtenä päivänä ja loput seuraavana. Siihen ensimmäiseen annokseen noukin kaikki suurimmat ja herkullisimmat pavut (ilmeisesti suuri valkoinen papu), mutta onnistuin kämmimään juuston paistamisessa sen verran, että en saanut kunnon raitoja, sillä laitoin sähköparilani kannen kiinni ja se sulatti juustoa liiaksi. Vahingosta viisastuneena uusin annoksen ja paistoin juuston paremmin, ihan vain visuaalisuuden takia :D

Voita AQVIA hiilihapotuslaite!

Kuva: AGA AQVIA

Nyt voit voittaa itsellesi tyylikkään valkoisen ja kätevän AGA AQVIA Balance -hiilihapotuslaitteen! Sain kunnian järjestää jo toisen kerran lukijoilleni AGAn sponsoroiman kilpailun, jossa on mainio palkinto, sillä Balance-hiilihapotuslaitteen suositushinta on 89 euroa! Lue alta, kuinka voit osallistua uudistuneen Cebicin keittiössä -blogin ensimmäiseen kilpailuun! :)

Kuva:AQA AQVIA

AQVIA lanseerasi tänä kesänä kaksi uutta juomatiivistettä, mansikka-limen ja granaattiomenan. Jo aiemmin markkinoilla olleet maut ovat persikka, päärynä, sitruuna-lime, kaktus-lime ja puolukka. Lisäksi AQVIAlta on saatavilla kolme siideritiivistettä, päärynä, omena ja omena-seljankukka.

********************

Mikä yllä oleva maku maistuu sinulle parhaiten ja miksi?

Osallistu arvontaan vastaamalla kysymykseen ja siihen, kuinka monella arpalipukkeella (1-4, ehdot alla) osallistut kilpailuun. Jätäthän samalla sähköpostiosoitteesi ja mahdollisen blogisi osoitteen tähän postaukseen viimeistään perjantaina 17.8.2012. Otan voittajaan yhteyttä sähköpostilla kilpailun päättymisen jälkeisenä viikonloppuna. Palkinto voidaan toimittaa vain Suomessa sijaitsevaan osoitteeseen. 

Voit saada kilpailuun jopa neljä arpalipuketta 

1 arpa: jättämällä kommentin tähän postaukseen 

sekä halutessasi lisäarvat

 + tykkäämällä Cebicin keittiössä Facebook-sivusta

 + jakamalla kilpailulinkin blogissasi/facebookissasi

 + liittymällä tämän blogin lukijaksi 

********************

Uutuusmaut, mansikka-lime ja granaattiomena

Sain samalla testattavakseni uutuusmaut ja yllättäen kyllä, lempparikseni nousi granaattiomena. Pidän ihan hirmuisesti mansikan ja limen yhdistelmästä kaikessa, mutta granaattiomena voitti tällä kertaa maussa raikkaudellaan ja erilaisuudellaan. Lisäksi sain kaksi AQVIA-skumppalasia, joista testailin uutuusmakuja. Kieltämättä tuli hieman juhlavampi fiilis, kuin perusvesilasista kuplavettä nautiskellessa! :)

Mansikka-lime maustettua kuplavettä skumppalasista ja tuoreita mansikoita

Onnea arvontaan! :)

Ruohosipulituorejuusto

Omatekoinen ruohosipulituorejuusto on herkkua!

Tutkiskelin pari viikkoa sitten maalla jääkaappia ja huomasin siellä olevan paljon erilaisia maitotuotteita. Istahdin koneelle ja kuin tilauksesta ruudulle lävähti heti resepti omatekoiseen ruohosipulituorejuustoon. Kaikki ainekset olivat löydettävissä jääkaapista tai viereisestä pellosta, joten eikun ensimmäistä kertaa ikinä juustontekohommiin! Juusto oli helppo tehdä ja makukin oli tosi jees, mutta kyllähän se vaivattomampaa on ostaa kaupasta tuorejuusto eikä jää sitten heraakaan yli. Ehkä joihinkin juhliin voisin tehdä juustoa itse, mutta muuten en ehkä ole niin valveutunut ja hifistelijä, että tätä jatkuvasti tekisin. Tosin mummon vanhaa juustomuottia pitää päästä testaamaan piakkoin! Olin jo aiemmin päivällä tehnyt raparperisämpylät kohoamaan, mutta koska heraa jäi juustosta yli lähes litra, pyöräytin senkin vielä taikinaksi (resepti tulossa myöhemmin). Eikä tarvinnut kaupunkiin palattua ostaa kaupasta leipää, vaan omatekoiset sämpylät siivittivät kohti Ilosaarirockia - juusto tosin kerkesi loppua jo ennen rokkailuja :)

pienehkö kipollinen

1 l piimää

3 dl kermaviiliä

suolaa

nippu ruohosipulia

Sekoita kattilassa piimä ja kermaviili. Kuumenna miedolla lämmöllä kiehuvaksi välillä sekoitellen ja nosta kattila liedeltä, kun seos juoksettuu. Juoksettumisen tunnistat siitä, kun neste on muuttunut valkeasta keltaiseksi ja siinä kelluu pieniä vaaleita palluroita (kuva alempana). Anna heran erottua kannen alla, älä sekoita juustomassaa ettei sen rakenne kärsi. Kaada hieman jäähtynyt liemi harsolla vuorattuun siivilään tai suodatinpaperoituun kahvisuodattimeen ja anna valua 30-60 minuuttia (heraa voi erottaa jopa pari tuntia, jos haluaa tiiviimpää ja rakeisempaa juustoa, itse pidän sellaisesta jota pystyy vielä levittämään ilman suurempaa murenemista). Säästä hera (tuli noin litran verran) ja tee siitä esimerkiksi sämpylöitä. Siivilään on jäänyt massa, josta tehdään itse juusto (kuva alempana). Sekoita massaan suolaa maun mukaan ja hienoksi silputtu ruohosipuli. Maistele ja lisää tarvittaessa suolaa. Laita juustomassa kulhoon ja anna maustua hyvin peitettynä seuraavaan päivään asti. Tarjoile leivän tai patongin kera. Mie tarjoilin tätä raparperi- ja herasämpylöiden kanssa.

Mukavan raikasta ja hyvää! Eroaa koostumukseltaan tavallisista kaupan tuorejuustoista murenevaisuutensa takia, mutta muistutti koostumukseltaan kuitenkin vähän cantadou-tuorejuustoa. Ruohosipulia saa olla ihan reippaasti ja kannattaa hienontaa se mahdollisimman hienoksi. Joukkoon voisi varmasti laittaa mitä tahansa muutakin yrttiä ja miksei vaikka valkosipulia. Ja ripsauttaa vähän mustapippuriakin joukkoon. Pelkiltään suolalla maustettuna maku lienee vähän liian valju. Vaikeinta itselleni oli sen juoksettumisen erottaminen, milloin keittäminen pitää lopettaa. Keittelin pienellä lämmöllä tätä pitkään ja hartaasti, massa alkoi hieman rakeutua lämmetessä, mutta kun massa rupesi oikeasti kiehumaan, kunnon juoksettuminen alkoi vasta sitten. Liemen väri muuttui keltaiseksi ja juusto valkoiseksi, koostumus herassa lähinnä vetinen kun vertaa kylmään piimä-kermaviiliseokseen. Liian paljoa ei kannata juoksettumisen jälkeen sekoitella, ettei juusto rakeudu liian pieneksi ja murenevaiseksi. Juuston valuttamisen jälkeen sitä voi käsitellä ronskimmallakin kädellä, kun maustaa juustoa. Itse taputtelin juuston pieneen tuorekelmutettuun kippoon ja laitoin sellaisenaan jääkaappiin odottamaan tarjoilua, juusto oli hauskan näköinen kumottua. Mummon vanha juustomuottikin miulla olisi ollut käytössä, mutta pelasin varman päälle ensimmäistä kertaa juustoa tehdessäni. Voisikohan massan maustaa jo ennen valuttamista, jolloin sen voisi tehdä muotissa? Vai otetaanko muotista muoto vasta valuttamisen ja maustamisen jälkeen? Siinä varmaan pitää olla se harso mukana... Joka tapauksessa kokeilemisen arvoinen juttu ja jos isompaa määrää tarvitsee juustoa, niin kannattaa tuplata tai triplata määrä. Ja hera, sitä ei missään nimessä kannata heittää hukkaan, vaan käyttää mahdollisimman pian esimerkiksi leipätaikinaan.

Juoksettunut piimä-kermaviiliseos, eli koostumus ja väri ovat muuttuneet

Maustamista vaille valmis juustomassa, kauniin valkoista ja hieman rakeista

Yön yli levännyt juusto oli värjäytynyt vienosti vihertäväksi ja maistui mainiolta

Raparperisämpylät

Herkullinen raparperisämpylä

Kokeilevassa keittiössä syntyi tällä kertaa raparperilla tuunattuja sämpylöitä. Tein raparperimehua ja siivilöinnin jälkeen raparperit olivat käytettävissä mihin tahansa. Kaverini oli tehnyt focacciaa raparperista, joten ajattelin kokeilla itsekin raparperia suolaisessa leivonnassa. Ihan mielettömän hyvää! Ja innostuin tekemään sämpylöiden kaveriksi vielä omatekoista ruohosipulituorejuustoa!

n. 30 sämpylää

raparperin varret mehustuksen jälkeen 
6 dl vettä
1 pss kuivahiivaa
3 tl suolaa
4 dl kaurahiutaleita
vehnäjauhoja
1 dl rypsiöljyä

Lämmitä raparperimuussi ja vesi reilusti kädenlämpöiseksi, lisää joukkoon hiiva ja suola. Lisää joukkoon kaurahiutaleet ja alusta mukaan vehnäjauhoja, kunnes taikina on kiinteähköä ja kimmoisaa, ei kuitenkaan liian kovaa. Alusta joukkoon myös kunnon loraus öljyä. Anna kohota kunnolla. Pyörittele pehmeästä taikinasta jauhotetuin tai öljytyin käsin sämpylöitä ja anna kohota. Paista 175-asteisessa uunissa, kunnes sämpylät ovat kypsiä ja saaneet hieman väriä.

Ei voi tämän parempia sämpylöitä olla olemassakaan! Raparperi toi vähän makeutta ja toisaalta kirpeyttä sämpylöihin. Ihan äärettömän hyvä makuyhdistelmä! Ja eipähän mennyt raparperimuussi hukkaan eikä tarvinnut taaaaaas tehdä raparperipiirakkaa :) En mittaillut sen kummemmin jauhoja, laitoin mukaan sen verran, että lopulta taikina oli tarpeeksi tanakka mutta vielä vähän tarttuva, sellainen mikä tuntui hyvältä käsin alustettaessa. Jauhotetuin käsin kuitenkin onnistui pyöritellä sämpylöiksi, mutta esimerkiksi solmuja tällä taikinalla ei olisi voinut tehdä. Raparperimuussin voi korvata pienessä vesitilkassa pehmeäksi keitetyillä raparpereilla (esim 5-10 vartta), joista on haihdutettu liika vesi pois, lisää muutama ruokalusikallinen sokeria tai siirappia taittamaan kirpeyttä. Makuun sopi hyvin reilulla ruohosipulilla maustettu omatekoinen tuorejuusto.

Raparperisämpylät

Raparperimehu

Omenalla säväytetty raparperimehu

Meillä kasvaa maalla mummolassa paljon raparperia parissakin eri paikassa ja muutama viikko sitten äitini kiikutti ison sankollisen raparpereja käyttööni. Halusin tehdä raparperista ehdottomasti tätä mehua, jonka ohje minulla on ollut jo varmaan lähemmäs kymmenen vuotta. Mehu valmistuu helposti ja nopeasti, kaiken lisäksi se on erittäin mukavan makuista. Julkaisen piakkoin myös ohjeen, jolla voi hyödyntää mehunkeitosta ylijääneet raparperinjämät!

n. 1,5 litraa mehutiivistettä

1 kg raparperia
3 dl sokeria
3 dl omenamehua
1 l vettä

Huuhdo raparperit huolellisesti ja leikkaa ne paloiksi, älä kuori. Kaada raparperipalat kattilaan ja lisää joukkoon sokeri. Sekoittele huolellisesti sekaisin ja jätä mehustumaan pöydälle seuraavaan päivään. Voit välillä sekoitella ja tökkiä raparperja, samalla voi seurata mehustumisen etenemistä. Lisää omenamehu kattilaan ja nosta kattila liedelle. Anna kiehua n. 10 minuuttia. Siivilöi mehu (kirkkaampaa mehua, jos siivilää ei painele ja anna raparperimuussin mennä mehun joukkoon) ja halutessasi voit siivilöidä sen toisenkin kerran. Lisää vesi kattilaan ja kiehauta mehu. Pullota ja anna jäähtyä kylmässä paikassa. Laimenna käytettäessä vedellä, sekoitussuhde on suunnilleen 1+3.

Mie tykkään tästä mehusta tosi paljon, kannattaa kokeilla jos vaan raparperi maistuu. Omppumehu ei maistu lopputuloksessa miun mielestäni kovinkaan paljoa, mutta tasapainottaa makua huomattavasti. Voisihan tätä joskus testata ilman omppumehuakin ja katsoa, mitä siitä tulee. Vinkki: sitä punaisempaa mehua saa, mitä punaisempia varsia juoman valmistukseen käyttää. Valmis mehutiiviste säilyy jääkaapissa jopa parisen viikkoa.

Mansikka-halloumisalaatti

Mansikka-halloumisalaatti

Kesällä tekee mieli ihania salaatteja ja varsinkin hedelmäisiä tai marjaisia sellaisia. Niin nytkin. Lisäksi rakastan juustojen ja hedelmien yhdistelmiä, joten makean mansikan kaveriksi valikoitui suolainen halloumi. Toisaalta halusin saada myös päätökseen makumieltymyksieni kamppailun ja niinpä tämä oli sellainen kerta, kun halloumia tein pitkästä aikaa kotikeittiössä. Makuuni soveltuu silti paremmin grillijuusto, varsinkin Arlan. Salaatissa syntyi kuitenkin ihana makujen liitto, kannattaa kokeilla! :)

100 g mansikoita
½ jääsalaatti
kourallinen rucolaa
kevätsipuli varsineen
muutama oliivi
5 cm pala kurkkua
muutama kirsikkatomaatti
200 g halloumi-juustoa
vaaleaa balsamicosiirappia (Rajamäen)
hyvää oliiviöljyä (Gaea)

Revi salaatti lautaselle ja lisää joukkoon rucolaa. Pilko kurkku, tomaatit ja kevätsipuli, lisää salaatin joukkoon. Puolita mansikat ja lisää ne salaatin pinnalle oliivien kanssa. Leikkaa halloumi viipaleiksi ja paahda ne parilassa tai pannulla kauniin värisiksi. Lorauta kastikkeeksi hyvää oliiviöljyä ja vaalea balsamicosiirappia. Tarjoile heti, ettei juusto muutu kumimatoksi.

Hyvää, joskin ei sovi odottelemaan yhtään, sillä halloumi sitkistyy todella nopeasti. Ihanan makeaa, suolaista ja säväyttävää. Mikäli halloumista ei pidä, voi juustoksi valikoida chevreä, brietä, fetaa tai grillijuustoa. Tai vaikka jotain perusjuustoa, jossa on tarpeeksi luonnetta. Balsamicosiirapin voi korvata tavallisella balsamicolla tai vaikka juoksevalla hunajalla.