Vegaaninen tahmea suklaakakku

Suklaakakku on paitsi herkullisen tahmea, myös vegaaninen

Tätä syntisen hyvää suklaista ja tahmeaa kakkua nautittiin pääsiäisenä. Tähän kakkuun ei tule mitään eläinperäisiä tuotteita, joten se sopii myös maidonta tai vegaaniruokavaliota noudattaville, kunhan olet tarkkana suklaahyllyllä kuorrutetta valitessasi. Erilaisiin resepteihin vuosien varrella tutustuessani olen pistänyt merkille, että vanhat, 1900-luvun alun reseptit aina sotavuosien jälkeisiin aikoihin saakka ovat usein vegaanisia jo ihan alkujaankin, joten vanhoista keittokirjoistakin voi tehdä löytöjä reseptejä etsiessään nykypäivän käyttöön tai tuunauspohjaksi. Nykyään valinnanvaraa resepteissä löytyy laidasta laitaan ja jokaiselle sopivaksi. Tämä kakkunen sopii varmasti monelle, sillä se on monen ruokavalion kattavuuden lisäksi ihan älyttömän hyvää! Kakun kohottajana toimii tilkkanen etikkaa soodan kaverina, mutta se ei maistu lopputuloksessa. Ja mikä parasta, tähän kakkuun löytyy ainekset varmasti aina kotoa. Kannattaa kokeilla, tähän jää koukkuun.

20 cm irtopohjavuokaan

4 dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

1 ½ dl muscovadosokeria (eli tumma ruokosokeri)

3/4 dl tummaa kaakaojauhetta

1 rkl vaniljasokeria

1 tl ruokasoodaa

3/4 tl suolaa

2 ½ dl kauramaitoa (tai soijamaitoa, mantelimaitoa)

1 dl rypsiöljyä 

1 rkl omenaviinietikkaa

n. 50 g vegaanista tummaa suklaata, n. 70% kaakaopitoisuus

koristeeksi tuoreita marjoja ja yrttejä

leivinpaperia vuoan vuoraamiseen

Rutistele leivinpaperi ja aseta se 20-senttisen irtopohjavuoan sisään, rypistettynä se muotoutuu vuokaan hyvin. Kuumenna uuni tasalämmöllä 175 asteeseen tai kiertoilmalla 150 asteeseen. 

Sekoita isossa kulhossa kaikki kuivat aineet isolla lusikalla sekoittaen, lisää kaakaojauhe siivilän läpi ettei mukaan jää paakkuja. Lisää nesteet ja sekoita koko taikina nopeasti tasaiseksi, älä sekoita taikinaa liikaa ettei se sitkisty. Kaada taikina vuokaan, tasoita pinta ja paista n. 40 minuuttia tai kunnes kakku on juuri ja juuri kypsynyt. Rouhi kakun kypsyessä suklaa. Ripottele suklaarouhe heti kakun pinnalle, kun se on otettu uunista. Suklaa sulaa osittain kakun pinnalle hauskaksi kuorrutteeksi. 

Voit koristella valmiin kakun tuoreilla mansikoilla tai vadelmilla sekä mintulla tai sitruunamelissalla. Tarjoile kakku mieluiten hieman lämpimänä. Kakku säilyy hyvin huoneenlämmössä ja sen voi myös pakastaa.

Nam! Kyllä todellakin oli hyvää ja ihanan tahmaisen suklaista ja herkullista. Herkutteluseurana olleet naapuritkin tykästyivät kakkuun kovasti. Tuoreet mansikat olivat ihana lisä kakkuun, ne raikastivat muuten tuhtia kokonaisuutta mukavasti. Minttu oli omasta keittiöstä vesiviljelylaitteesta suoraan kakkuun nyppäistyä. Tuli mieleen, että kakkuun sopisi kuorrutteeksi oivasti myös iki-ihana maailman parhaiden mokkapalojen kuorrute, kun käytät siihen esim. Sinistä keijua. 

Juustosämpylät

Kotitekoiset juustosämpylät ovat maukkaita ja ennen kaikkea helppotekoisia

Nyt kun tulee tutkittua kotona kuivakaappeja entistä enemmän, huomaa kuinka monta pussia erilaisia jauhoja sitä ihminen osaakaan omistaa. Niinpä ensimmäinen jauhopussi käteen ja säveltämään sämpylätaikinaa, sillä on hyvä käyttää kaapit tyhjäksi ennen uusien ostamista. Toisaalta koronavirus on aiheuttanut ihmisissä myös hamstraamista ja välillä jauhohyllyillä on tyhjää etenkin vehnä- ja ruisjauhojen kohdalla, ettei aina olekaan tarjolla sitä mitä haluaa ja pitääkin sitten kotona säveltää kaappien antimista. Takaisin taikinaan: jääkaapista mukaan vielä alppikreivin jämät raastettuna ja maan makoisat juustosämpylät olivat jo kohta valmiit. Tämän taikinan idea on saada aikaiseksi pehmeät ja kupsakat sämpylät, joihin lisätään jauhoa vain juuri ja juuri tarpeeksi. Sämpyläjauhot loppuivat sopivasti 10 dl kohdalla ja se oli onnenpotku, sillä loput vehnäjauhot kuluivat lähinnä pöydällä taikinaa käsitellessä. Leipurinlastalla leikkasin taikinapötköstä palasia pellille, niin ei tarvinnut edes pyöritellä sen kummemmin. Näppärää!

20 kappaletta

5 dl vettä

50 g tuorehiivaa

2 rkl siirappia tai hunajaa

2 tl suolaa

75 g voita sulatettuna

100 g vahvaa juustoa raastettuna

10 dl sämpyläjauhoja

2-3 dl vehnäjauhoja

(pinnalle juustoraastetta)

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi isossa kulhossa tai kattilassa. Liuota siihen hiiva vispilällä sekoittaen, lisää mukaan siirappiloraus sekä suola. Vispaa joukkoon muutama desilitra sämpyläjauhoja, kun taikina alkaa jämäköityä vaihda alustamaan taikinaa käsin. Sekoita kaikki sämpyläjauhot joukkoon ja lisää alustamisen lopussa mukaan myös sulatettu voi sekä raastettu juusto, sekoita ne taikinaan kunnolla sekaisin. Taikinan tulisi irrota kulhon reunoista ja olla pehmeää. Lisää tarvittaessa vehnäjauhoja jo tässä vaiheessa, jos taikina on selvästi liian löysää. Vehnäjauhot on tarkoitettu lähinnä helpottamaan käsittelyä työpöydällä kohotuksen jälkeen.

Anna taikinan kohota leivinliinalla peitettynä noin tunti. Taikinan koko yli kaksinkertaistuu. Jauhota pöytä tai leivinalusta kunnolla, kumoa pehmeä taikina sille ja vaivaa taikinaa hetki jauhojen kanssa. Muotoile taikinasta pötkylä ja leikkaa pötkylä leipurinlastalla tai veitsellä 20 palaan. Nosta sämpylät leivinpaperoiduille pelleille ja anna kohota hyvin. Lämmitä uuni 225 asteiseksi sämpylöiden kohotessa. Paista sämpylöitä keskitasolla 12-15 minuuttia eli kunnes ne saavat kauniin värin. Tarjoile jäähtyneenä.

Juustosämpylät ennen paistoa 

Herkullisia! Sämpyläjauhot tuovat mukavaa rousketta sämpylöihin, mutta vähemmälläkin määrällä pärjää halutessaan. Suunnilleen 12 dl meni kokonaismääränä jauhoja näihin sämpylöihin, kun mukana oli taikinassa juustoraastetta. Muutaman sämpylän pyöritin pyöreäksi ja ripottelin pinnalle loput juustoraasteet. Tykkäsin jotenkin kyllä enemmän näistä leikatuista versioista, niissä näkyi enemmän tekemisen meininki eikä niin säntillinen touhu.

Resepti on julkaistu huhtikuun ruokapalstallani Heilissä.

Kulitsa Baba Lybeckin tapaan

Valmistin itse elämäni ensimmäisen oman kulitsan vasta vuosi sitten, vaikka sitä on tullut maistettua ensimmäisen kerran jo lapsuudessa. Kulitsa on karjalainen, ortodoksisesta ruokaperinteestä juurensa juontava perinneleivonnainen, jossa ei säästellä raaka-aineissa. Se on omiaan paaston jälkeen tuomaan herkkuhetki ja kulitsaa voi nauttia toisen pääsiäisherkun, pashan, kanssa. Itse kokeilin myös voisipaisun kanssa ja hyvää oli niinkin. Kannattaa kokeilla, sillä kulitsa on oikein herkullinen ja vähän erilainen tarjottava. Se myös säilyy pyhät oikein hyvin ja on ainakin vaihtelua peruspullalle.

Kulitsan sukulaisleivonnainen on italialainen panettone, jota tosin syödään jouluna ja vuodenvaihteessa. Se lienee meille jopa tutumpi kuin kotoinen kulitsa, sillä panettonea saa ainakin hyvinvarustelluista liikkeistä ja markkinoilta. Kulitsan ja panettonen idea on paistaa se korkeareunaisessa, mielellään kapoisessa vuoassa, jolloin leivonnainen kohoaa kauniin muhkeaksi. Itse koin turvallisemmaksi paistaa pullani matalammassa kakkuvuoassa, jolloin silloinkin se kohosi yllättävän korkeaksi. Mikäli teet kakun kapeaan, korkeaan vuokaan, voit leikata pullan kerroksittain ja sitten siivuiksi kuin täytekakun. Näin palasta ei tule liian suurta ja annostelu on helpompaa. Vinkin antoi toimittaja Baba Lybeck, jonka reseptillä leivoin omankin kulitsani. Baba on muuten myös eräänlainen pääsiäisenä tarjottava kakku, se kohotetaan hiivalla ja kostutetaan esim. rommilla.  

1 iso kulitsa, vähintään 12 annosta

3 dl maitoa

30 g tuorehiivaa

0,5 g sahramia

1 rkl kardemummaa

50 g voita

1½ dl sokeria

3 kananmunaa

1 dl (1 pss) korintteja

½ dl mantelirouhetta

100 g hillottua appelsiininkuorta

1 tl suolaa

10-12 dl vehnäjauhoja

voiteluun kananmuna

koristeluun kokonaisia manteleita

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi, murenna hiiva maidon joukkoon ja sekoita, kunnes hiiva on liuennut. Lisää sahrami ja kardemumma. Sulata voi ja anna sen jäähtyä. Vatkaa sokeri ja kananmunat vaahdoksi ja sekoita vaahto maitoon. Lisää korintit, mantelirouhe, appelsiininkuori ja suola. Sekoita joukkoon puolet jauhoista ja jäähtynyt voi. Lisää loput vähitellen ja vaivaa taikinaa, kunnes se on kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista. Jätä taikina pehmeäksi. Kaada taikina hyvin voideltuun pyöreään vuokaan (halkaisija 24-26cm).

Kohota kulitsaa leivinliinan alla kaksinkertaiseksi, vajaan tunnin ajan. Voitele kohonnut kulitsa kananmunalla ja koristele pinta manteleilla. Perinteinen kuvio on kirjoittaa manteleilla XB – kristus nousi kuolleista/kristus on ylösnoussut. Paista uunin alatasolla 175 asteessa puolisen tuntia, peitä kulitsan pinta leivinpaperilla tai foliolla ja jatka paistamista vielä noin 15 minuuttia. Tarkista kypsyys, kypsästä kakusta ei jää taikinaa tikkuun. Jäähdytä liinan alla, leikkaa viipaleiksi ja tarjoile pashan kanssa (leikkaa pashaa siivu kulitsan päälle).

Hyvää! Kulitsa on todella tuhtia, sahrami maistuu kivasti (jos et tykkää sahramista, jätä suosiolla pois) ja onhan se jotain erilaista, mitä peruspulla. Nyt kun tätä blogipostausta kirjoitan, koronavirus riehuu Suomessakin ja saas nähdä, voiko edes pääsiäistä viettää perhepiirissä. Todennäköisesti ei voi. Niin jää sitten kulitsatkin leipomatta ja syömättä tältä vuodelta, mutta onhan resepti naputettu blogiin talteen, kun sen vuosi sitten oppilaille jo koeponnistin pääsiäisleivontakurssia varten. Tälle vuodelle ajatukseni oli opetella tekemään itse pashaa, sillä reseptejä siihen on mummon arkistoissa paljon. Kulitsan kanssa tarjotaan perinteisesti pashaa ja pitäisihän nämä kaksi taitoa osata yhdistää itse. Suosittelen muuten kaupasta ostamaan lieksalaista pashaa, joka on maustettu valkosuklaalla ja samppanjalla. Oletko kuullut koskaan kulitsasta tai maistanut sitä?

Resepti on julkaistu maaliskuun 2020 ruokapalstallani Heilissä.