Lihapullat jallukermakastikkeessa

Hereford-naudan jauhelihaa ja jalluista kermakastiketta

Lihapullat on yksi miun ruokasuosikeistani ja niinpä päädyin tekemään herkullisia lihapullia Jaloviinalla maustetun kermakastikkeen kera uusimpaan Kotitila.fi-verkkokaupan ideoimaan reseptikisan jauheliha-osioon. Jauheliha on laadukasta hereford-nautaa ja aika kaukana siitä perinteisestä muhjujauhelihasta, jota kaupan hyllyiltä saa. Liha oli helposti muovautuvaa ja sideaineita ei tarvinnut, kuten tavallisesta jauhelihasta pullia tehdessä. Jallukermakastike maistuu niin lihapullien kuin pihvienkin kaverina, muussi on paras lisuke ja uutena kivana salaatti-ideana on tehdä hyvin simppeliä vain rucolasta ja pähkinöistä. Kyllä oli hyvä sunnuntai-ruoka, varsinkin kun jälkkäriksi leivoin vielä amerikkalaista kurpitsapiirakkaa! Piirakan ohje tulee myöhemmin blogiin.

4 annosta

lihapullataikina

500 g naudan jauhelihaa

2 pientä sipulia

suolaa 

mustapippuria

1 kananmuna

2 rkl korppujauhoja

jallukermakastike

4 dl kuohukermaa

½ yksikyntinen valkosipuli

1 lihaliemikuutio

1 rkl (viherpippuri)dijon-sinappia

1 rkl hunajaa

1 dl *Jaloviinaa

mustapippuria

(ripaus suolaa) 

perunamuussi

6 isoa jauhoista perunaa

suolaa

nokare voita

tilkkanen maitoa

salaatti

rucolaa

cashew-pähkinöitä

tilkka oliiviöljyä

suolaa

mustapippuria

Ota liha huoneenlämpöön puoli tuntia ennen taikinan valmistusta. Vaivaa taikinaan hienoksi silputtua sipulia, reilusti suolaa ja mustapippuria. Lisää mukaan kananmuna ja ripaus korppujauhoja sitomaan massaa. Anna taikinan maustua huoneenlämmössä hetki. Pyörittele pulliksi leivinpaperille ja paista 200-asteisessa uunissa parikymmentä minuuttia tai kunnes pullat ovat kypsiä.

Kaada kerma kattilaan, murusta joukkoon lihaliemikuutio ja puolikas yksikyntinen valkosipuli (tai kaksi valkosipulinkynttä), lisää hunajaa, reilusti mustapippuria ja sinappia. Kiehuttele pienellä lämmöllä kasaan ja mausta kastike jaloviinalla. Anna kiehua vielä hetki, tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita.

Kuori ja keitä perunat suolalla maustetussa vedessä, kaada vesi pois ja muussaa perunasurvimella tasaiseksi. Lisää nokare voita ja vähän maitoa, sekoita tasaiseksi. Kuumenna ja tarjoile.

Sekoita rucolan joukkoon pähkinöitä, vähän oliiviöljyä kastikkeeksi ja mausta suolalla sekä mustapippurilla.

Hereford-nauta on peräisin Länningin tilalta ja sitä saa tilattua kotitila.fi-verkkokaupasta

Kyllä oli herkullista! Kunnon liha ei paljoa mausteita vaadi, joten perinteiset mausteet - sipuli, mustapippuri ja suola - riittävät mainiosti lihapullataikinan maustamiseen. Lihassa oli ehkä vähän normaalia vahvempi maku eikä se ollut yhtään vetistä, joten pelti ei lainehtinut vetisestä rasvalillusta. Koostumus oli sen verran mainio, ettei tarvinnut edes kostuttaa vedellä tai öljyllä käsiä, kun pyörittelin pullia leivinpaperille. Koska lihapullia tuli sen verran paljon, riittää niitä töihin evääksi ja kenties pakastimeenkin. Yleensä lihapullia saa tehdä melkoisen suuren satsin, etteivät ne lopu kesken. Perheeni kanssa kokatessa vakiolihamäärä on yleensä 1,2 kiloa ja kulho tyhjenee melkoista vauhtia... Jallukastiketta tulee tehtyä ihan liian harvoin, vaikka se on ihan älyttömän herkullista ja nopeaakin valmistaa. Kastike keittyi valmiiksi samalla, kun perunat olivat kiehumassa ja lihapullat uunissa. Tärkeintä jallukastikkeen kanssa on maistaa keittelyvaiheessa kastiketta, että siihen saa tarpeeksi vahvan jallun maun. Alkoholihan haihtuu keitettäessä pois, joten kokin marinoitumista ei tarvitse pelätä. Koska keskustelu velloo alkoholilainsäädännön ympärillä melko vahvasti edelleen, niin toteanpa vain, että viski sopii keittiöön yleiviina jallun tavoin oikein mainiosti! Viskillä terästetty kermakastike on niin ikään oikein mainio lisuke hyvälle lihalle ja esimerkiksi omenasose sopii viskisoossiin erittäin hyvin. Sellaista kastiketta on tullut tehtyä jopa joulupöytään kinkun kaveriksi.

***

Kotila.fi sponssasi kilpailussa
käytettävän jauhelihan

Tomaatti-mozzarellasalaatti

Nopea italialainen salaatti

Tomaatti, mozzarella ja basilika ovat maistuva yhtälö! Aika usein tulee tehtyä alkupalaksi tai salaatiksi tätä nopeasti valmistuvaa herkkua, joka sopii hyvin eri tavoin rakennettuna myös vaikkapa antipastoksi. Isommalle porukalle tämä on helpoin valmistaa isolle vadille, mutta hauskan siitä saa myös torniksi lautasen reunalle rakennettuna, cocktail-tikkuun tökittynä miniversiona tai nopeasti uunissa paistettuna. 

4 anosta

250 g buffalomozzarellaa

4 kypsää tomaattia

basilikaa

suolaa

mustapippuria

hyvää oliiviöljyä

balsamicoa tai balsamicosiirappia

Leikkaa tomaatit siivuiksi, viipaloi tai revi mozzarella ja irrota basilikasta lehtiä. Mausta mozzarella rouhimalla päälle mustapippuria ja suolaa. Asettele ainekset vadille lomittain, revi päälle vielä basilikaa ja anna maustua hetken aikaa jääkaapissa. Juuri ennen tarjoilua huiskauta päälle oliiviöljyä sekä balsamicoa.

Ihanaa! Tykkään tosi paljon, usein lisään tähän myös reilun määrän rucolaa tuomaan kirpakkuutta ja ruokaisuutta. Toukokuussa tuli maistettua Münchenissä yhtä parasta tomaatti-mozzarellasalaattia, jossa oli erittäin laadukasta, kermaista mozzarellaa. Samalla reissulla tuli muuten syötyä myös toista herkullista italialaista alkupalaa, eli carpacciota. Ah! Suomesta saatavista mozzarelloista löytyy paljon erilaisia, osa on kumimaisia paloja ja osa on sitten enemmän aitoja. Ehkä parasta tällä hetkellä on Pirkka Parhaat -sarjasta löytyvä buffalomozzarella, eikä sen hintakaan päätä huimaa. Mozzarellan kohdalla voi taas unohtaa kaikki kevytversiot ihan suosiolla. Hieman riippuen ruokalajista, mozzarella kannattaa repiä käsin paloiksi eikä leikata. Kiitos italialaisille tästä herkusta! :D

Kanaa Igorin tapaan

Kanaa Igorin tapaan matkalla uuniin

Ensin sosiaalisessa mediassa oli avokadopasta, sitten tuli twitter-tomaattikastike ja nyt verkossa jyllää Igorin kana! Peggyn blogista lähtenyt villitys tuli itsekin testattua nyt viikonloppuna hieman varioiden, koska ruokaan vaadittava smetana puuttui kaapista kokonaan ja halusin käyttää broilerifileiden sijaan Naapurin maalaiskanan luullisia ja nahallisia reisipaloja, joita oli vielä pakastimessa. Tätä pitää siis vielä kokeilla uudestaan alkuperäisreseptin aineksilla, mutta ei tuo miunkaan versioni huono ole. Keittiötouhuilu on siitä hauskaa, että kaikkea voi kokeilla ja varioida ihan loputtomiin, sen mukaan mikä on fiilis tai mitä sattuu kaapeista löytymään. Paras hetki on se, kun herkullinen tuoksu leijailee keittiöstä koko kotiin - kuten tämänkin ruoan kohdalla. Kiitos Peggylle hauskasta reseptistä, joka tuntuu maistuvan myös lapsille!

2-4 annosta

500 g kanan luullisia reisipaloja 

1½ punaista suippopaprikaa

1 sipuli

1 yksikyntinen valkosipuli

turaus tomaattipyrettä

1½-2 dl kanalientä

2 dl kuohukermaa

1 tl sokeria

suolaa

mustapippuria

ripaus chilijauhetta

1 dl hienonnettua persiljaa

½-1 tl rakuunaa kuivattuna

½ suolakurkku

Leikkaa paprika suikaleiksi, hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuullota ne öljytilkassa pannulla ja lisää mukaan tomaattipyrettä, kanalientä ja mausteita. Pyörittele hetki ja lisää pannulle kuohukerma. Keitä kastiketta hetki, että se saostuu. Maista ja mausta tarvittaessa lisää. Paista toisella pannulla kanoihin kaunis väri ja mausta palat kevyesti suolalla sekä pippurilla. Asettele kanat pieneen uunivuokaan ja kippaa kastikeseos päälle, ripottele pinnalle pieniksi kuutioiksi silputtua suolakurkkua. Paista 175 asteisessa n. 45 minuuttia, että luulliset kanapalat kypsyvät varmasti. Jos käytät filettä, noin puoli tuntia riittää. Keitä lisukkeeksi riisiä ja tarjoile välittömästi.

Hyvää oli! Ehkä smetana olisi tehnyt ruoasta vielä pehmeämpää ja kermaisempaa, mutta toimi se näinkin. Otin kanoista nahkan ja luut pois, ennenkuin aloitin syömään - siispä ne fileet toimii paremmin, ilman ylimääräistä showta. Paprika kypsyi uunissa meheväksi ja makeaksi, pieni sokeri tasapainotti tomaattisuutta. Vaikka ruoasta henkii venäläisvaikutteet, niin miulle tuli jo ensimmäisellä kertaa tähän reseptiin törmätessäni mieleen oliivit! Ne voisivat tuoda mukavan lisän tähän.

Igorin kanaa

Ruusukaali-pekonipasta

Nopea ruusukaali-pekonipasta

Ruusukaali on harvinaista herkkua, sillä sitä tulee syötyä aivan liian vähän! Loppuviikosta bongasin suosikkiruokakaupastani pienen pussillisen ruusukaaleja varsin kohtuulliseen hintaan ja niinpä pienet kaalinpäät päätyivät ostoskoriini. Jostain syystä ruusukaali ja pekoni kuuluvat mielestäni yhteen ja niinpä liitin ne tänään ruoassani maukkaaksi pastan kaveriksi. Kun valmistaa ruusukaalin näin, on se kaukana niistä koulun kammoruusukaaleista, jotka olivat lötkönharmaita ja sitkeitä. Tykkään muutenkin paistaa ruusukaalin, enkä keittää tai höyryttää. Näin ruusukaali pysyy mukavan napakkana, eikä se pääse kypsymään liikaa. Lisäksi se saa pannulla upean kiillon pintaansa. Kaikki eivät ruusukaalista tykkää, mutta uskon sen olevan kuitenkin monen herkkua. Mikä on sinun tapasi valmistaa ruusukaalia?

2 annosta

140 g pekonia

200 g ruusukaalia

½ punainen chili

1 pieni sipuli

½ yksikyntinen valkosipuli

1 rkl sitruunamehua

kastike

1 dl kuohukermaa

2 kananmunaa

1 dl mustaleima emmentalia hienona raasteena

persiljaa

ruohosipulia

suolaa

mustapippuria

spaghettia

Silppua pekoni suurehkoiksi paloiksi. Leikkaa ruusukaaleista kannat pois ja lohko kaalit neljään osaan. Jos ruusukaalit ovat kovin pieniä, pelkkä puolittaminen riittää. Kuori ja hienonna valkosipuli sekä sipuli, silppua chili pieneksi silpuksi. Sekoita kulhossa kananmunien rakenne rikki ja lisää joukkoon kerma, mausteet sekä yrtit. Kuumenna reilusti suolattu pastavesi kiehuvaksi ja laita spaghetit kattilaan. Laita pekonit kylmälle pannulle ja paista, kunnes pekonit ovat saaneet kauniin värin. Nostele pekonit pannulta kastikkeen joukkoon. Paista sipulit ja chili nopeasti pekoninrasvassa ja lisää joukkoon ruusukaalit. Paista sen aikaa, kunnes pasta keittyy al denteksi. Mausta ruusukaalipaistos sitruunanmehulla sekä kevyesti suolalla ja pippurilla. Kaada pastasta vesi pois, sekoita joukkoon ruusukaalipaistos ja kastike. Pyöritä kattilassa sekaisin ja kuumenna nopeasti, älä anna kiehua ettei kananmuna kypsy. Nostele ruoka lautasille ja tarjoile välittömästi.

Ai että mitä herkkua! Todella maukas, hieman lempiruoastani pasta carbonarasta vaikutteita saanut pikaruoka. Ruusukaali pysyi todella napakkana ja herkullisena, chili ja valkosipuli ei maistunut liikaa ja kerma tasapainotti makua. Itseasiassa miulla oli mielessäni kolme eri tapaa tehdä tämä ruoka: pelkkä oliiviöljyllä ryyditetty ruusukaalipaistos, kermassa nopeasti muhitettu paistos ja sitten oli tämä yllä esitetty carbonaramainen versio. Pannulla kermakastikkeesta olisi saattanut tulla nopeasti ylikypsää ruusukaalin osalta, oliiviöljyversiosta liian pliisu ja kerta kaapissa oli vielä muutama omien kanojen muna, päädyin tähän. Käytin juustona Valiolta saatua uutuutta, eli mustaleimaisesta emmentalista tehtyä raastetta, se on todella hienojakoista rakenteeltaan ja sopi tähän oikein mainiosti. Pussissa on 130 g raastettua juustoa ja se on sopivan pieni pakkauskoko ainakin miun mielestäni.

Valkosipulilevite

Ihana yrttilevite

Sain vuosikausia sitten ystävältäni ihanan valkosipulilevitteen ohjeen, jolla olenkin tehnyt usein levitettä niin kotitekoisten leipien tai sämpylöiden kuin kauppatuotteidenkin kaveriksi. Viimeksi tein levitettä ystävieni kanssa vietettyyn illanviettoon, jonne yksi ystäväni paistoi vasullisen herkullisia leipiä tädiltään saamalla ohjeella. Tämä blogikirjoituksen kuva tosin on peräisin elokuun alusta, kun leivoin ihania porkkanasämpylöitä. Lupasin kertoa ohjeen myöhemmin ja nyt ohje tulee - todellakin pari kuukautta myöhässä. Suosittelen tekemään tätä levitettä, tähän jää koukkuun! Maku on niin makuhermoja hivelevä ja pehmeä, että ei paremmasta tietoa. Perusohje on siis tuo valkosipulilevite ja laitoin pari yrttisempääkin versiota tarjolle. Kesällä oli paljon yrttejä käytettävissä, joten niitä tuli käytettyä melko runsain mitoin kaikessa.

valkosipulilevite

75 g  voita

250 g maitorahkaa

½ dl rypsiöljyä

2 valkosipulinkynttä

suolaa

valkosipuli-yrttilevite

75 g  voita

250 g maitorahkaa

½ dl rypsiöljyä

2 valkosipulinkynttä

½ dl basilikaa

½ dl persiljaa

½ dl ruohosipulia

suolaa

mustapippuria

yrttilevite

75 g  voita

250 g maitorahkaa

½ dl rypsiöljyä

½ dl basilikaa

½ dl persiljaa

½ dl ruohosipulia

suolaa

mustapippuria

Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja maitorahka vaahdoksi. Lisää öljy joukkoon ohuena nauhana koko ajan vatkaten. Sekoita joukkoon murskatut/raastetut valkosipulinkynnet ja halutessasi yrtit pienenä silppuna. Lisää ripaus suolaa. Yrttisiin versioihin käy hyvin myös pieni ripaus mustapippuria. Tarkista maku ja anna maustua jääkaapissa mielellään yön yli, mutta vähintään puolisen tuntia. Tarjoile hyvän leivän kaverina. Tämä sopii myös esim. pihvin tai broilerin lisukkeeksi.

Herkullista! Tämä on tosiaan pehmeää ja ihanan makuista, hakkaa monet kaupan tuorejuustot ja ravintoloidenkin levitteet. Samalla saa makuun oman vivahteensa, kun käyttää mieleisiään yrttejä, laittaa enemmän tai vähemmän valkosipulia tai kehittää pohjalle jotain muuta. Alkuperäisresepti oli esillä vanhassakin blogissani ja ohjeesta oli tykätty paljon, vastaavia ohjeita on ilmeisesti ollut aikanaan paljonkin esillä. Kenties näiden kotitekoisten levitteiden juuret ovat ajalta, jolloin Suomessa ei ollut vielä saatavilla tuorejuustoja tai muita vaihtoehtoja leivälle. Näin kun ajattelee, niin eipä siitä ole kovin pitkää aikaa, kun maitotaloustuotteiden kirjo on vasta kasvanut näihin mittoihin. Omassa lapsuudessakin, josta ei nyt ihan älyttömästi vielä ole aikaa, oli aika erinäköiset hyllyt kaupoissa.

Nopea jauhelihakastike

Nopea ja maukas jauhelihakastike spaghettin kaveriksi

Mielessäni oli tehdä jauhelihasta ihania välimerellisiä lihapullia, mutta sitten iski joku aikataulupaniikki ja nälkä, joten jauheliha päätyikin nopeaan näläntorjuntakastikkeeseen. Ja mikäs siinä, hyväähän se on niinkin! Pitää sitten niitä lihapullia tehdä joku muu päivä :)

4 annosta

400 g naudan jauhelihaa (10%)
2 sipulia
1 suippopaprika
1 tl Meira jauhelihamaustetta
1 tl Meira valkosipulista pippurimaustetta
Meira vuorisuolaa myllystä
Meira mustapippuria myllystä
2 dl kuohukermaa
1 dl vettä
spaghettia

Ruskista jauheliha omassa rasvassaan ja lisää pannulle hienonnetut sipulit ja paprika. Kuullota kypsäksi ja mausta jauhelihamausteella, valkosipulisella pippurimausteella, pippurilla ja suolalla. Lisää joukkoon kerma, huuhtele vesitilkalla purkin loput kermat pannulle. Hauduttele miedolla lämmöllä sen aikaa, kun spaghetti keittyy al denteksi hyvin suolatussa vedessä. Maista vielä kastiketta ja lisää tarvittaessa lisää suolaa tai muita mausteita. Valuta pasta ja tarjoile kastikkeen kanssa.

Perushyvää kotiruokaa, jolla lähtee nälkä! Nopeasti valmistuvat ruoat ovat arjen - tai tässä tapauksessa sunnuntain - pelastus. Harmittaa, kun auringonvalo ei riitä enää ja valokuvaamisesta ei tunnu tulevan yhtään mitään. Vaikka en olekaan kesäihminen, niin tuo luonnonvalo on kuvatessa kaipaamani asia. Muuten rakastan syksyä, kun vaahterat alkavat vaihtaa väriä upeisiin ruskasävyihin, voi polttaa kynttilöitä ja lyhtyjä, illat pimenevät ja viilenevät, tähdet tuikkivat kilpaa taivaalla. Aamuisin on kuuraa maassa, mutta aurinko paistaa lämmittäen ja välillä tulee jokunen sadekuurokin. Lauantaina työpaikalleni pyöräillessäni ihastelin viereisen kirkkopuiston sadunhohtoista näkyä, kun kuurainen ruohikko kimmelsi kilpaa auringon säteiden kanssa ja valo siivilöityi maahan vanhojen mäntyjen oksien välistä. Pieniä asioita, joista voi olla enemmän kuin iloinen!

Muutamalla raaka-aineella saa aikaiseksi maukkaan aterian!

Meira on panostanut uusiin suolattomiin mausteseoksiin ja tähän reseptiin laitoin kahta suolatonta maustetta: jauhelihamaustetta ja valkosipulista pippurimaustetta. Ihan näppärää, kun voi itse säädellä suolan määrää lisäämällä sitä itse myllystä eikä piilosuolana ja suolaton mausteseos on varmasti tärkeä myös lapsiperheille, joissa pitää vältellä liikaa suolaa. Tai ei se liian suolan välttely kenellekään pahasta ole, miullakin on kyllä verenpaine hieman koholla ja suurin syy siihen on juurikin se, että tykkään vahvasti suolatusta ruoasta. Pitäisi opetella maustamaan ruoat yrteillä ja mausteilla, jolloin suolan määrää saisi vähennettyä. Mikä on sinun suolanvähennysvinkkisi? Vinkkejä keittiöön, muistakin kuin mausteista, muuten löytyy Meiran fb-sivulta, käykäähän kurkkaamassa.

***

Yhteistyössä 

Blogirinki ja Meira